Olen 30-vuotias kolmen lapsen äiti Kangasalan Vatialasta. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja luokanopettaja, mutta tällä hetkellä olen vanhempainvapailla pienten kaksostyttöjen kanssa. Olen Kangasalan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.
Tulevat aluevaalit ovat äärimmäisen tärkeät, koska ensimmäinen valtuusto luo kokonaan uuden perustettavan hyvinvointialueen ja ratkaisee, millaisia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja pirkanmaalaiset jatkossa saavat. Tähän työhön tarvitaan rohkeutta, vastuunkantoa ja tulevaisuudenuskoa ja siksi olen ehdolla.
Hyvinvointialueella tulee varmistaa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut kaikille pirkanmaalaisille. Hyvinvointialueen on ratkaistava mm., miten ihmiset pääsevät jonoista hoitoon, kuinka lisäämme lasten ja nuorten hyvinvointia ja miten varmistamme osaavan ja hyvinvoivan työvoiman saatavuuden. Hyvinvointialueen resurssit ovat rajalliset, joten kaikessa toiminnassa on keskityttävä tuottamaan palvelut järkevästi ja tehokkaasti.
Tarvitsemme tässä yksityisen ja kolmannen sektorin apua, jotta jonot sote-palveluihin saadaan purettua. Esimerkiksi palvelusetelin käyttöä pitäisi laajentaa, koska se antaa samalla asiakkaalle mahdollisuuden vaikuttaa omiin palveluihinsa. Myös sote-palveluiden digitalisaatiota pitää edistää ja mahdollistaa esimerkiksi chat-palvelut ja etävastaanotot. Ne auttavat purkamaan jonoja, vähentävät kustannuksia ja ennen kaikkea helpottavat asiakkaan arkea.
Pidän tärkeänä, että yksityisen sairaanhoidon kelakorvausta kehitetään, eikä sitä saa missään tapauksessa lakkauttaa. Suomessa tehdään yli 3 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä kelakorvauksen tukemana ja vaikka vain osa näistä siirtyisi julkiselle puolelle, hyvinvointialueet olisivat suurten haasteiden edessä hoitojonojen kasvaessa entisestään.
Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme, joten heistä meidän on pidettävä erityisen hyvää huolta. Hyvinvointialueen on huolehdittava, että lapsiperheet saavat riittävästi varhaista matalankynnyksen tukea arjen helpottamiseksi. Neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto pitää mielestäni säilyttää lähipalveluina. Jo uudistuksen valmisteluvaiheessa kannoin suurta huolta oppilashuollosta. Koulukuraattorit ja -psykologit ovat tiivis osa koulujen arkea, yhteisöllistä ennaltaehkäisevää työtä ja oppilaille annettavaa oppimisen varhaista tukea. Tämä työ täytyy turvata myös hyvinvointialueella. Koulukuraattorien ja -psykologien palvelut eivät ole, eivätkä ne saakaan olla, pelkkää vastaanottotoimintaa.
Laajemminkin saumattoman yhteistyön luominen kuntien kanssa on tärkeää, koska ennaltaehkäisevät palvelut ja hyvinvointityö säilyvät edelleen kuntien vastuulla. Hyvinvointialueen pitäisi pystyä esimerkiksi lasten ja nuorten kasvaviin mielenterveyden haasteisiin vastaamaan yhdessä koulujen kanssa, koska koulut ovat lasten ja nuorten luontaista jokapäiväistä ympäristöä. Kun matalan kynnyksen apua onnistutaan viemään sinne, missä palvelun tarvitsijat ovat, voidaan säästyä pitkiltä ja kalliilta hoitopoluilta.
Hoitajapula on vakava uhka sosiaali- ja terveyspalveluillemme. Pirkanmaan hyvinvointialueen on varmistettava, että meillä on osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa, joka kokee työnsä mielekkääksi ja omaa osaamista vastaavaksi. Hyvinvointialueella onkin kannustavan palkkausjärjestelmän lisäksi erityisesti keskityttävä työhyvinvointiin, panostettava hyvään johtamiseen ja mahdollistettava työntekijöille kouluttautuminen ja omaan työhön vaikuttaminen.
Sote-uudistusta on yritetty tehdä jo vuosikymmeniä ja monelta osin palveluiden kehittäminen on jäänyt odottamaan uudistusta. Nyt jos koskaan tarvitaan uskallusta katsoa pitkälle tulevaisuuteen, jotta Pirkanmaan hyvinvointialue turvaa laadukkaat palvelut kaikille alueen asukkaille.
Voit lukea enemmän minusta ja ajatuksistani https://www.saanavahvelainen.fi/ tai https://www.facebook.com/VahvelainenSaana/.
