Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista

Uimataito löytyi vasta aikuisiällä Kangasalta Kuohusta – nyt Taina Sironen harjoittelee kohti ensimmäisiä triathlonkisoja

Kun röntgenhoitaja Taina Sironen läh­tee Kangasalan Asemalta Tampereelle töihin, perheen auto jää useimmiten kotiin. Sirosen työmatka

Uutiset - 20.2.2019 kello 0.00
Kangasalan Sanomat
Uimataito löytyi vasta aikuisiällä Kangasalta Kuohusta – nyt Taina Sironen harjoittelee kohti ensimmäisiä triathlonkisoja
Käytännössä uimataidoton Taina Sironen ilmoittautui Kangasalan uimahallin Kuohun neljän kerran vapaauintikurssille. Ensimmäiset kerrat olivat vaikeita, mutta pian uiminen alkoi sujua.

taittuu pyörällä, sauvakävellen tai lenkkeillen, joskus jopa suksilla.

Pukukaappi Tampereen yliopistollisen sairaalan kuvantamis­keskuksessa pursuilee erilaisia liikuntavälineitä, ja työkaverit hymähtelevät huvittuneina.

– Asemalta pääsee helposti ladulle ja hiihtämällä Taysin nurkalle asti, Sironen naurahtaa.

Sironen on kotoisin Pohjanmaalta, Laihialta. Sironen liikkui lapsuudessaan niin kuin 70- ja 80-lukujen lapsilla oli tapana: luontevasti ulkona kaiken mahdollisen vapaa-ajan.

– Äiti teki kolmivuorotyötä, isä oli reissuhommissa. Hyvin harvoissa perheissä satsattiin tuolloin lasten harrastuksiin.

Ala- ja yläasteella liikunta oli vielä kivaa, mutta lukiossa kaikki muuttui. Liikunnan arvosana putosi kerralla 2–3 pykälää, vaikka opettajakin oli sama kuin aikaisemmin.

Meni vuosia, että liikunta merkitsi Siroselle lähinnä kevyitä kävelylenkkejä. Esikoispojan syntymän jälkeen hän lähti uudelleen liikkeelle, mutta alkuun juoksumatkojen mittayksikkö oli sähkötolppien väli.

Siroselle syntyi myöhemmin kaksi tyttöä. Molemmat raskaudet menivät pääosin sohvalla maaten ennenaikaisen synnytyksen pelossa. Lääkäri kielsi jopa portaiden nousun.

Raskauksien jälkeen Sironen pohti, mistä hän löytäisi uuden liikuntakipinän. Työssään röntgenhoitajana hän näkee usein liikkumattomia potilaita, jotka ovat niin huonokuntoisia ja lihavia, että heidän hoitamisensa on vaikeaa.

– Merkittävä ylipaino saattaa aiheuttaa sen, että potilas ei mahdu kuvantamislaitteeseen. Tämä on nykypäivänä jo ihan tyypillinen tilanne.

Ennen kaikkea hän ajatteli  kuitenkin omaa jaksamistaan ja lastensa tulevaisuutta.

– En halua, että lapseni joutuvat murehtimaan äidin jaksamista.

Liikuntainnon kasvattaminen alkoi työkaverin lainaamista suksista, mutta pian Sironen kaipasi hiihdon rinnalle jotain muutakin. Takaraivossa kyti ajatus vanhan mörön, uimataidottomuuden, kesyttämisestä.

Sirosen lapsuudessa laihialaislapset kävivät uimassa lähinnä hiekkakuopilla, eikä Sironen oppinut kunnolla uimaan.

– Muutama vedon osasin ottaa, lähinnä vain sukeltelin.

Kangasalla Sironen ilmoittautui uimahallin neljän kerran vapaauintikurssille. Ensimmäiset kerrat olivat vaikeita, mutta pian uiminen alkoi sujua.

Nyt liikunta lohkaisee merkittävän siivun Sirosen ajasta. Ajasta kuitenkin vain osa on pois perheeltä, sillä Sironen hyödyntää  liikuntaan tehokkaasti työmatkan Kangasalta sairaalalle.

Omien liikuntahalujen lisäksi taustalla on myös hyvin käytännöllinen syy. Taysin alueen liikennejärjestelyt ovat olleet jo pitkään kaoottiset massiivisten rakennushankkeiden vuoksi.

– Alueelta pääsee helpommin pois kävellen tai pyöräillen. Jos odotan bussia 20 minuuttia, pääsen siinä samassa ajassa jo pitkälle omin jaloin.

Jos Sironen kulkee bussilla, hän yhdistää siihen usein jonkun osan juoksua. Iltavuoro päättyy kymmeneltä. Bussi kuljettaa Kangasalan Prismalle ja siitä voikin sitten juos­ta kotiin Asemalle – vaikka kello on yksitoista illalla.

Sirosen mukaan on helppo sanoa, että ei ole aikaa. Hän uskoo itse enemmän, että kysymys on asioiden arvottamisesta.

Nokkelalla ajanhallinnalla liikunnalle löytyy aikaa, jos siihen on tahtoa. Sirosen kohdalla avainsana on työmatkaliikunta.

Sirosen liikuntatarinaan tuo hauskan lisämausteen liittyminen Kangasalan Triathlonseuran jäseneksi.

Sirosesta itsestäänkin tuntuu uskomattomalta, että vuosi sitten hän oli uimataidoton, mutta nyt hän ui muiden seuran jäsenten kanssa sunnuntaiaamun harjoi­tuksissa kohti ensimmäistä triathlonkisaansa.

– Ensi kesänä on tarkoitus kisata ainakin Vanajanlinnassa ja Kangasalla.

Triathlon mielletään lajiksi, joka nielee mielettömästi harjoitustunteja. Laji sopii kuitenkin myös tavalliselle aktiiviliikkujalle. Sironen kerää harjoitustunteja työmatkan varrelta.

Paluuta aikaisempaan liikkumattomuuden aikaan ei Sirosen kohdalla enää ole. Hän voi koko ajan paremmin ja palautuminen työn fyysisestä rasituksesta onnistuu helpommin.

Röntgenhoitaja näkee ja kokee kaikenlaista, myös elämän nurjaa puolta, kuten rikoksen uhreja ja tapaturmissa pahasti loukkaantuneita ihmisiä.

– Pidän työstäni päivystyksessä, vaihtuvat tilanteet sopivat minulle. Joskus asiat jäävät kuitenkin mietityttämään, mut­ta esimerkiksi metsässä

liikkuminen koiran kanssa auttaa saamaan ikävät asiat pois mielestä.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

~
Takaisin ylös