15 päivää juhannukseen | Entinen Kangasalan Sanomien päätoimittaja Matti Kauhanen vinkkaa herkullisen, savolaisen juhannusherkun ohjeen

0
Kangasalan Sanomien entinen päätoimittaja Matti Kauhanen viettää eläkepäiviään Ilmajoella. Leppoisaan elämään kuuluu muun muassa ruoanlaitto. Savolainen ohrarieska on parasta kuumana, heti uunista otettuna, voilla voideltuna kylmän maidon kanssa. Kokeile itse!
Kangasalan Sanomien entinen päätoimittaja Matti Kauhanen viettää eläkepäiviään Ilmajoella. Leppoisaan elämään kuuluu muun muassa ruoanlaitto. Savolainen ohrarieska on parasta kuumana, heti uunista otettuna, voilla voideltuna kylmän maidon kanssa. Kokeile itse!

Kangasalan Sanomien entinen päätoimittaja (1997–2014) Matti Kauhanen viettää leppoisia eläkepäiviä Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla. Matti lähettää kaikille KS-juhannuskalenterin seuraajille hyvän kesän toivotukset mattimaisen mukavassa ja herkullisessa muodossa.

– Jo pikkupoikana ihastuin tähän savolaiseen herkkuun. Se kuuluu lähtemättömästi jokaisen juhannukseni viettoon. Ensimmäinen muisto tästä ruokaisasta makuelämyksestä on, kun Milka-äitini paistoi sitä leivinuunissa Otto-ukkini tekemissä tuokkosissa. Oli juhannusaatto, muistelee Matti.

Matin juhannusherkku on ohrarieska!

Rieskoja on monenlaista sorttia maakunnasta riippuen. Savolainen ohrarieska on kuitenkin ihan omanlaisensa. Muodoltaan se muistuttaa pannukakkua, litteää pannaria eli pohjalaisittain kropsua, mutta valmistetaan nimensä mukaisesti rikotuista ohrasuurimoista, piimästä ja kaurahiutaleista. Mausteena käytetään vain suolaa ja syödessä voita.

Ohra on vanha vilja, jota viljeltiin Suomessa jo 4200 vuotta ennen ajanlaskun alkua ja Lähi-idässä tuplasti aikaisemmin. Ohra on pitkäkuituinen, se tekee hyvää ruuansulatukselle, alentaa kolesterolia ja pitää verensokeria kurissa. Se on yleisin viljelykasvimme, kun taas rieskan toinen vilja, kaura, on suosituin. Kaksi terveystuotetta siis samassa paistoksessa!

– Täällä Ilmajoen lakeuksilla, jossa olen tulevana kesänä elellyt jo kolme vuotta, ohra on suosittu viljelykasvi. Eikä ihme, Koskenkorvalla oleva Altian tehdas ostaa sitä 210 miljoonaa kiloa vuodessa, mikä tarkoittaa 12 rekkakuormallista jokaisena vuoden päivänä! Ohratonnista isäntä saa tehtaalla noin 165 euroa eli 16,5 senttiä kilolta. Kaupassa kilo ryynejä maksaa 8,5 kertaa enemmän eli 1,40 euroa. Ohrasta on iloa monelle muullekin kuin viljelijälle ja syöjälle!  

Syksyllä Ilmajoella voi nähdä päättymättömiä traktorijonoja kärräämässä ohrakuormia tehtaalle. Tehdas käyttää ohrasta kaiken mahdollisen, jopa kuoret poltetaan tehtaan bioenergiaksi. Muu osa valmistetaan rehuksi ja maltaaksi, josta tehdään taas muun muassa sitä itseään eli Koskenkorvaa, viskiä ja olutta.

– Olut taas juoksee ”mäyräkoirina” takaisin isännille ja muille kuluttajille sekä edelleen pellon ravinteeksi. Kiertotaloutta parhaimmillaan, eikös?

Mutta takaisin savolaisen ohrarieskan pariin. Tämä herkku oli tuttu eväs kontissa, kun savolaiset lähtivät savotoille, heinäpellolle, reissuun tai muuten vain kauemmaksi kotitöllistään.

– Kun hurautimme isän ja äidin mukana pidemmälle autoajelulle jonnekin, niin matkan varrella pysähdyttiin levähdyspaikalle, äiti avasi voipaperikääreen ja sitten nautittiin ohrarieskaa, mehua tai kahvia. Hampurilaisista ei 50-luvulla edes uneksittu ja Essolla tankattiin vain Popedaa.

Matille ohrarieska on ollut paitsi herkku myös kohtalokas. Kun nykyinen vaimo, eteläpohjalainen Ulla, kyseli kihlajaisaikana mahdollisista häistä, vastasin, että sitten harkintaan, kunhan olet oppinut tekemään savolaisen ohrarieskan.

– Ulla oli sitten saanut pahaa aavistamattomalta äidiltäni vieläkin tallessa olevan reseptin.

Niinpä juhannusaattona 2001 oli ohrarieska mökin uunissa. Ja jo elokuussa 11. päivänä 2001, liki 20 vuotta sitten, tanssittiin häävalssia Leppävirran nuorisoseuralla!

Josko sitten siihen ohrarieskan ohjeeseen.

  • Kaadetaan kaksi kahvikupillista (3 dl) rikottuja ohrasuurimoita astiassa olevaan veteen, niin että ryynit peittyvät.
  • Annetaan suurimoiden turvota yön yli ja siivilöidään ylimääräinen vesi pois.
  • Lisätään purkillinen (200 g) kermaviiliä ja litra piimää.
  • Sekoitetaan ja lisätään kaurahiutaleita sen verran samalla sekoittaen, että ”kapusta” pysyy pystyssä.
  • Maustetaan suolalla (2 tl) tai maun mukaan.
  • Kaadetaan löysä taikina voidellun voipaperin päälle uunipellille, tasoitetaan ja paistetaan 225 asteessa noin 40 minuuttia tai sen verran, että rieskan pinta on kauniin ruskea.

Sitten vain herkuttelemaan savolaisittain!

Parhaat asiat elämässä ovat yksinkertaisia! Piimän, kermaviilin ja ohrasuurimoiden joukkoon lisätään kauraryynejä sen verran, että kapusta pysyy pystyssä. valmis rieska leikataan pellillä sopiviksi paloiksi.
Parhaat asiat elämässä ovat yksinkertaisia! Piimän, kermaviilin ja ohrasuurimoiden joukkoon lisätään kauraryynejä sen verran, että kapusta pysyy pystyssä. valmis rieska leikataan pellillä sopiviksi paloiksi.

Tästä pääset KS-juhannuskalenterin etusivulle kurkkimaan muihinkin luukkuihin!

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.