Valmistuvat abit haastattelussa: ”Kunhan tässä valmistuis, että sais sen lakin päähän.”

Lukioisko on Kangasalan lukion oma lehti.
Lehteä kirjoittaa Kangasalan lukiolaisista koostuva kolmen hengen mediaryhmä: Ronja Aaltojärvi, Aada Lehtoniemi ja Nadia Vakaslahti.

Keväällä valmistuvat viettävät juuri viimeisiä päiviään lukiossa ennen lukulomaa. Millaisia muistoja heille on jäänyt lukiosta ja, mihin he suuntaavat valmistuttuaan?

Viivi Helminen valmistuu keväällä Kangasalan lukion yleislinjalta. Helminen on jo kirjoittanut terveystiedon, kemian sekä psykologian ja tulee vielä kirjoittamaan englannin, matematiikan ja äidinkielen. Reaaliaineet hän on valinnut oman mielenkiintonsa mukaan.  

– Koittaa hyödyntää kaikki oppitunnit ja käyttää aikaa siellä hyödyksi, niin ei jää niin paljon kotiin. Muutenkin yrittää hoitaa asioita etukäteen valmiiksi. Se vähentää stressiä, Helminen muistuttaa.   

Tähän mennessä Wanhat ovat jääneet Helmiselle erityisesti mieleen, mutta myös muut lukion yhteiset tapahtumat ovat jääneet muistoiksi.  

Helminen ei vielä osaa sanoa, mitä aikoo valmistumisen jälkeen ja toteaa sen olevan vielä pohdinnassa. Hän kertoo, ettei ole tiettyä ammattia, jota hän tavoittelisi, mutta on ajatellut alana mahdollisesti jotakin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää.  

– Olen ajatellut, että pyrin siihen, että pääsisin opiskelemaan nyt suoraan, mutta jos ei saa opiskelupaikkaa niin jään välivuodelle, mutta se ei ole se ensisijainen ratkaisu, että yritän kuitenkin johonkin päästä. 

Helminen toivoo löytävänsä tulevaisuudessa kiinnostavan alan ja työn, jota olisi kiva tehdä.  

– Muutenkin tulevaisuudelta toivon, että olisin onnellinen ja asiat olisivat hyvin, Helminen totesi. 

Myös Emilia Honkanen valmistuu keväällä Kangasalan lukion yleislinjalta. Hän on kirjoittanut biologian ja kemian ja aikoo vielä kirjoittaa äidinkielen, pitkän matematiikan, terveystiedon ja sekä pitkän että lyhyen englannin.

– Toisesta pääsen varmasti läpi, eli lyhyestä, mutta mä haluan testata myös pitkää. 

Honkanen muistuttaa, että kertaaminen ylioppilaskokeisiin kannattaa aloittaa ajoissa.

– Ite aloitin, mutta sitten yhtäkkiä hyydyin ja sitten piti aloittaa uusiks.

Parhaaksi muistoksi Honkanen mainitsee Wanhat sekä perusvälitunnit kavereiden kanssa.  

Lukion jälkeen Honkanen kertoo menevänsä armeijaan ja hakevansa sitten lukemaan kasvatustieteitä luokanopettajaksi yliopistoon.  

– Haluan kunnioittaa sitä, mitä isopappa on tehnyt, siis taistellut Suomen itsenäisyyden puolesta ja sitten ehkä näyttää, että pystyn mihin tahansa, mihin pojatkin, Honkanen perustelee armeijaan menemistä. 

Tulevaisuudelta Honkanen odottaa haaveiden täyttymistä ja toivoo pääsevänsä tekemään sitä, mitä haluaa. 

Eero Jaakkola ja Valtteri Sairo valmistuvat keväällä musiikkilinjalta. Muita kolmeen vuoteen menijöitä heidän vuosikurssinsa musalinjalla ei olekaan.  

Jaakkola on aloittanut kirjoittamisen jo toisen vuoden keväällä. Hän on kirjoittanut yhteiskuntaopin, ruotsin, psykologian ja englannin. Keväälle on jäljellä vielä äidinkieli ja pitkä matikka.  

Sairo teki viime hetken muutoksen lukiosuunnitelmiinsa, minkä takia hän kirjoittaa kaikki viisi ainetta yhdellä kerralla. Luvassa on biologiaa, englantia, ruotsia, pitkää matikkaa sekä äidinkieltä.  

Kysyimme heiltäkin vinkkejä lukiota ja kirjoituksia varten. 

– Kirjoittamassa en oo ollut vielä kertaakaan, mutta kannattaa ottaa ite vastuu oppimisesta, vaikkei opettajaa kauheesti kiinnostaiskaan, Sairo kertoi.  

– Joo ja kannattaa motivoitua ja oikeesti ymmärtää eikä vaan osata ulkoo, Jaakkola lisäsi.  

– Nimenomaan luot vaan päästä sellatteen motivaation niin sitten kaikki menee hyvin, Sairo vielä vitsaili.  

Pojille on jäänyt hyviä muistoja lukiosta musiikkilinjan tapahtumista. Niistä parhaimpia ovat olleet musikaalin bändissä soittaminen ja ensimmäinen konsertti. 

– Ehkä se musikaalibändi oli jopa paras. Ehkä toisiks paras oli ensikonsertti, vaikka se oli ihan täysi farssi. Niin se oli silti semmonen ensimmäinen kunnon juttu, Jaakkola pohti. 

Valmistumisen jälkeen Jaakkola on suuntaamassa armeijaan. Hän on ajatellut hakea soittokuntaan Parolaan. Sairon suunnitelmissa on ensin aloittaa tilastotieteiden opinnot Jyväskylän yliopistossa. Ammatista hän ei ole vielä varma, mutta uskoo, että opintojen kautta jokin asiantuntija tehtävä voisi olla mahdollinen.  

-Muusikko. Ehdottomasti. Tai joku musateknologiaan liittyvä, Jaakkola kertoi omista suunnitelmistaan. 

Tulevaisuudelta hän odottaakin, että saisi töitä. 

– Kaikkein parasta on, se että mul ei oo ees mitää varasuunnitelmaa, jos kaikki kusee, että jos mä en pääse kouluun tai jos en mä ikinä saa töitä. Nii mul ei oo mitää varasuunnitelmaa, Jaakkola kertoo. 

Sairo toivoo löytävänsä paikan, jossa häntä kiinnostaisi olla ja työskennellä.

– Päätyy johonkin, mikä vähä ittee kiinnostaa, ettei joudu kärsimään arjesta, hän selittää. 

– Mieluummin jopa mielenkiintonen työ, kun et ois hyvä palkka ja ei kiinnostais tehä, Jaakkola yhtyy Sairon mielipiteeseen.  

Ella Orell ja Jenna Joukainen valmistuvat Kangasalan lukiosta sekä Kangasalan Tredusta kaksoistutkintolaisina. He ovat molemmat sosiaali- ja terveysalalla Tredussa.

Sekä Joukainen että Orell ovat jo kirjoittaneet terveystiedon, pitkän englannin sekä yhteiskuntaopin. Tulevana keväänä he aikovat uusia pitkän englannin sekä yhteiskuntaopin sekä kirjoittaa vielä lyhyen matematiikan sekä äidinkielen.

Orell korostaa, että heidän molempien mielestä on tärkeää aikatauluttaa, kun kirjoitukset lähestyvät.

– Kannattaa suhteuttaa työmäärään eli siihen, paljonko on luettavaa ja paljonko jo itse tietää asioista etukäteen, ja mitä kannattaa vielä opetella ja kerrata.

Joukainen lisää, että tärkeää on myös tietää oma panos ja suhteuttaa kuinka paljon itse osaa, kuinka paljon jaksaa tehdä ja mitä ainetta haluaa priorisoida eniten.

– Kaikessa ei tarvii todellakaan olla täydellinen eikä paras, eikä tarvii ihan hiessä tehdä kaikkia tehtäviä. Teet vaan ihan sen mukaan, mitä omilta voimavaroilta kykenet.

Orell toteaa, että heille on kertynyt monia hyviä muistoja lukion ja kaksoistutkinnon aikana. Yhdeksi parhaimmaksi hän nimeää uusien kaksoistutkintolaisten tutoroimisen. Joukainen lisää, että he ovat tutoroineet yhdessä myös ysiluokkalaisia.

Orell avaa, että heidän aloituksensa opiskeluun oli aika vaikeaa, sillä heillä ei vielä ollut omia tutoreita.

-Me aateltiin et on hyvä noille uusille, että on joku joka briiffaa oikeesti, mitä se kaksoistutkinto on.

Joukainen kertoo, että he puhuivat asiasta yhdessä opon kanssa ja ryhtyivät toimeen. Hän lisää, että he olivat juuri käyneet Pitkäjärven koululla puhumassa ysiluokkalaisille kaksoistutkinnosta.

Joukainen ja Orell ovat jutelleet ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden kanssa aloituksestaan kaksoistutkinnossa, ja kuinka se oli todella huono. Molemmat lisäävät, ettei heillä ollut lainkaan ryhmäytystä. Joukainen toteaa, että heidän sekavan aloituksen takia he halusivat tehdä aloittamisesta uusille kaksoistutkintolaisille helpompaa.

Joukainen lisää, että parhaita muistoja molemmille ovat olleet myös Wanhat ja sotealan työharjoitukset.

– Se on tosi kiva päästä käytännössä tekemään sellaista, kun lukiolla ei ole vastaavaa, Orell kommentoi.

Kaksoistutkinnossa heillä on ollut kuudesta kahdeksaan viikkoon kestäviä työharjoitteluita. Kummankin mielestä pääsy käytännössä työelämään on ollut todella kivaa.

Kirjoitusten jälkeen Orell kertoo miettineensä jatko-opintoja, ja todennäköisesti hän hakee ainakin yliopistoon. Kasvatustieteet kiinnostavat häntä.

– Opon sekä opettajan tutkinnot ainakin.

Joukainen on miettinyt samaa, kasvatusala yliopistossa sotealan pohjalta kiinnostaa häntäkin. Opon ja opettajan ammatit ovat tällä hetkellä päällimmäisinä heidän mielissään, mutta he pitävät myös muut vaihtoehdot avoimena. Joukainen harkitsee myös välivuoden pitämistä.

– Kun on tässä 12 vuotta putkeen opiskellut niin ois ihan kiva ehkä tehdä vähän töitä siinä välissäkin ja ottaa aikaa itselle.

Välivuoden aikana Joukainen miettii myös omilleen muuttamista sekä auton hankkimista, mutta päällimmäisenä työtä ja palautumista 12. raskaasta vuodesta. Hän on myös harkinnut matkustelua samalla, kun suunnittelee kunnolla seuraavaa opiskelupaikkaa. Hän tavoittelee korkeakouluun pääsemistä.

-Välivuodella myös saa aikaa kunnolla miettiä ja harjoitella pääsykokeisiin.

– Kunhan tässä valmistuis, että sais sen lakin päähän, Joukainen toteaa tulevaisuudesta.

Orell haluaa päästä käyttämään karttunutta kokemustaan työelämässä. Hän käy töissä kaksoistutkinnon ohella, ja haluaisi tulevaisuudessa päästä hyödyntämään taitojansa lisää. Molemmat tytöt ovat olleet jo töissä kaksoistutkinnon ohella, mutta eivät oman alansa töissä.

– Tässä on oppinut sitä työelämää laidasta laitaan, ja itselläkin töiden tekeminen ja pääsy korkeakouluun olisi ehkä se tavoite ja menestys, Joukainen selittää.

– Ja löytäis sen mieluisan alan itselleen, Orell lopettaa.