Kirkkojärvestä nousi hoitokalastuksessa 32 000 kiloa kalaa – ennätyssaalis voi johtua järven tilan heikentymisestä

Syksyn hoitokalastus Kangasalan Kirkkojärvellä tuotti ennätyssaaliin, kertoo Pirkanmaan ely-keskus tiedotteessaan.

Hoitokalastuksen tavoitteena on vähentää särkikalojen määrää ylirehevöityneessä järvessä, jolloin kalasto voi palata tasapainoiseen tilaan ja veden laatu sekä järven biologinen tila voivat parantua.

Pirkanmaan ely-keskus on suorittanut hoitokalastusta Kirkkojärvellä tänä vuonna elokuun alusta 19. elokuuta saakka. Hoitokalastus toteutettiin osana Helmi-elinympäristöohjelman lintuvesikunnostuksia.

Varsinaisen kalastuksen tekivät lestijärveläiset Petteri ja Aulis Kiiskilä viidellä rysällä sekä nuottaamalla. Kalaa poistettiin 19 päivän aikana ennätysmäisesti yhteensä noin 32 000 kiloa, eli yli 200 kiloa hehtaaria kohden. Tulos on erinomainen ja yllätti sekä ely-keskuksen että kalastajat.

− Laskennallinen tavoite Kirkkojärven koko vuoden hoitokalastussaaliille on noin 170 kiloa hehtaaria kohden, ja tässä lyhyessä, alle kolme viikkoa kestäneessä hoitokalastuksessa odotettiin huomattavasti pienempää saalista. Kirkkojärven aiempi ennätys on vuodelta 2017, jolloin nuottauksessa saatiin 65 kiloa kalaa hehtaaria kohden, taustoittaa Pirkanmaan ely-keskuksen luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa tiedotteessa.

Edellisen kerran Kirkkojärveä on hoitokalastettu vuosina 2017–2022 ely-keskuksen ja Kangasalan kaupungin hankkeissa.

Ely-keskuksen mukaan tämän vuoden huippusaalis voi johtua järven tilan heikentymisestä tai siitä, että rysäpyynti soveltuu Kirkkojärvellä nuottausta paremmin loppukesän hoitokalastuksiin.

Saalis oli enimmäkseen lahnaa ja särkeä. Petokalat vapautettiin takaisin järveen, jotta ne voisivat lisääntyä ja ajan myötä alkaa hillitä särkikalojen määrää.

Pyynnin aikana vertailtiin rysien ja nuottauksen toimivuutta tulevien vuosien hoitokalastusta ajatellen. Hoitokalastusta on tarkoitus jatkaa vähintään kolme vuotta. Tänä aikana toivotaan näkyviä muutoksia veden kirkkaudessa sekä särkikalojen, uposkasvien ja lintujen määrissä.

− Selvitämme samanaikaisesti myös muita toimenpiteitä, joilla järven linnustoarvoja voitaisiin parantaa, Merimaa kertoo.

Vaikutusta linnustoon selvitetään

Hoitokalastuksen aikana Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys teki järvellä lintulaskentaa. Lintulaskennan avulla nähdään, miten kalastus vaikuttaa järvellä levähtäviin muuttolintuihin.

Tiedotteen mukaan laskennassa selvisi, että ainakin kalansyöjät kuten lokit ja harmaahaikarat olivat hyvin kiinnostuneita rysistä ja nuottauksesta, ja käyttivät niitä ilmeisesti hyödykseen napatakseen helpon saaliin. Kokonaiskuva kalastuksen vaikutuksesta linnustoon kuitenkin selviää vasta raportin valmistuttua.

Kirkkojärvi on linnusto- ja luontoarvojensa takia suojeltu Natura 2000 -alueena, mutta se on ylirehevöitynyt ja sen ekologinen tila on huono. Kirkkojärveä vaivaavat vuosittain laajat sinileväkukinnat. Ylirehevöityneissä järvissä särkikalat ovat vahvoja kilpailijoita ja voivat syrjäyttää muut kalat, mukaan lukien niitä syövät petokalat.