Uutiset

Seurakunta on tehnyt rikosilmoituksen maksupetoksesta – taloudellinen vahinko on huomattava

YT-neuvotteluissa sovittiin myös henkilöstön siirrosta muihin tehtäviin, jotta lomautukset jäisivät mahdollisimman lyhyiksi. Esimerkiksi hautausmaat kaipaavat työntekijöitä kevään korvalla. Arkistokuva

Kangasalan seurakunta on joutunut maksupetosrikoksen uhriksi. Kangasalan seurakuntaan on kuluvan kuun elokuussa kohdistunut maksupetos, niin sanottu pomohuijaus. Petoksen vuoksi seurakunta on kärsinyt huomattavaa…


Tämä sisältö on Kangasalan Sanomien tilaajille

Tilaa lukuoikeus alkaen 3,50 €.

TilaaKirjaudu

Yksi kommenttiKommentoi

  • Sami Hurinki5.9.2019 klo 12:15

    Jälkeenpäin on tärkeää pohtia miten tapaus pääsi oikeastaan sattumaan. Kirkkoneuvostolla ja johtavilla viranhaltijoilla on ensisijainen vastuu ns. operatiivisesta toiminnasta seurakunnassa. Tähän kuuluu muun muassa sisäisen valvonnan järjestäminen sekä työntekijöiden kouluttaminen sen noudattamiseen. Tätä valvoo edelleen kirkkoneuvosto sekä suurempien linjojen osalta kirkkovaltuusto. Tuomiokapitulin pitäisi valvoa seurakunnan taloudenhoitoa, piispan ja lääninrovastin esimerkiksi kirkkoherran viranhoitoa seurakunnassa. Ns. toimitusjohtajahuijausta ei pääse yrityksessä tai yhteisössä sattumaan, mikäli henkilöstö on johtavien viranhaltijoiden osalta asianmukaisesti perhedytetty. Katsoisin, että ensisijainen vastuu on kirkkoherralla sekä talouspäälliköllä. Myös neuvosto kantaa tilanteesta painavan vastuun. Oma havaintoni toimittuani seurakunnan johtajana Tampereen hiippakunnassa oli se, ettei tuomiokapituli toteuta sille määrättyä tehtävää seurakunnan talouden valvonnasta (KJ 19A, 1§, 1.mom., 2 kohta). Koska valvonta ontui, jäi se käytännössä seurakunnan luottamushenkilöiden vastuulle. Valvontaan nivoiutuva koulutus oli lähinnä uusien lainsäädännöllisten uudistusten läpikäyntiä, mutta ei pureutumista taloudenhoidon peruspilareihin. Valtuuston käsittelemät asiat olivat usein suuria kokonaisuuksia, joten käytännössä sisäsisen valvonnan järjestäminen jäi neuvoston sekä kahden johtavan viranhaltijan vastuulle. Johtukuntien osalta liian usein talouden valvonta jää sivuosaan. Seurakunnissa tapahtuneet hallinnolliset laiminlyönnit on ollut tapana sivuuttaa lähes kokonaan. Jos virhe on tapahtunut, kukaan ei hallinnon tasolla kanna vastuuta ja kaikki jatkuu niin kuin ennenkin. Näin ei mielestäni saisi olla. Talouteen liittyvän rikoksen vastuunkantajan ei pitäisi olla ainoastaan sen tosiasiallinen ulkopuolinen tekijä tai tekijät. Huomattavien taloudellisten vahinkojen synnyttyä sekä neuvoston jäsenten että johtavien viranhaltijoiden tulisi tarjoutua eroamaan. Myös tuomiokapitulin tulisi käydä itsetutkiskelua sen suhteen, miten seurakunnan talouden valvonta on hoidettu. Tilintarkastuksen varaan ei nykyaikana voi vastuuta juuri sysätä, koska heidän kohdallaan näyttöä oleellisen laiminlyönnin syntymisestä ei helposti voi saada. Toisaalta käytettävissä olevat tilintarkastuspäivät eivät riitä kaiken hallitsemiseen.

Kommentoi

Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt kommentointiin liittyvät säännöt sekä tietosuojaselosteen.