Koti Artikkelit

Apua kipuihin ja kahvitilauksiin – kansalaisopiston kursseista on moneksi

0
Kirsi-Marja Piekkala on hyödyntänyt kansalaisopiston kurssitarjontaa jo 30 vuotta.

Tutkiessaan Valkeakoski-opiston kurssitarjontaa Kirsi-Marja Piekkala tuntee olevansa kuin lapsi karkkikaupassa – kursseja on joka lähtöön ja monelle niistä tekisi mieli osallistua.

– Vaikka olen eläkkeellä, aika tuntuu välillä olevan kortilla. Minulla on sellainen sääntö, että osallistun joka lukuvuosi noin kolmelle kurssille, Piekkala kertoo.

Perinteisesti Piekkala valitsee kurssitarjonnasta kieliä ja jumppaa. Ensi syksynä hän osallistuu seniorilavikseen ja opiskelee ainakin englantia ja espanjaa. Lisäksi Piekkala kertoo ”harkitsevansa vakavasti” palaamista aiemman harrastuksensa pilateksen pariin.

– Pilateksesta oli minulle suuri apu, kun aikanaan mursin olkapääni laskettelumäessä. Olkapäähän sattui joka askeleella. Muistin pilatesopettajan ohjeet lapatuesta ja siitä, miten ylävartaloa kannatellaan. Niillä ohjeilla sain kivut huomattavasti pienemmiksi.

Kirjanpitoa, laskentaa ja pukuompelua. Sellaisia kursseja tarjosi vuonna 1957 perustettu Kangasala-opisto (nyk. Valkeakoski-opisto) alkutaipaleellaan.Nykyään kurssit ovat vallan toisenlaisia. On Voimasana-kirjoittajaleirejä, kehon- ja mielenhuoltoa, itämaista tanssia ja atk-klinikoita.

Kangasala-opiston rehtorina 20 vuotta työskennellyt Piekkala tietää, että kansalaisopistot kulkevat ketterästi samaa matkaa yhteiskunnan trendien kanssa.

– Nuoruudessani koulujen englannin kielen opetus oli aika kehnoa. Opin kirjoista lähinnä vaatekappaleiden nimiä ja kuinka englantilaista nurmikkoa hoidetaan.

Kansalaisopistojen englanninkurssit ovat vuosien varrella paikanneet Piekkalan kielien oppimiseen liittyviä aukkoja.

– On aivan mahtavaa, että huolimatta kouluaikojeni kieltenopetuksen innostamattomuudesta kykenen nykyään kommunikoimaan englannilla kiitettävästi.

Piekkala on hyödyntänyt kansalaisopistojen kurssiantia jo 30 vuoden ajan. Puolisokin käy ahkerasti kursseilla – kenties vielä ahkerammin kuin Piekkala itse. Se on harvinaista, sillä Piekkalan mukaan Valkeakoski-opiston kävijöistä kaiken kaikkiaan vain noin 20 prosenttia on miehiä.

Miesten määrää kursseilla pyritään alati nostamaan. On kehitetty esimerkiksi äijäjooga, jotta miehillä olisi matalampi kynnys osallistua naisellisina pidettyihin harrastuksiin.

– Miehet harrastavat ja pelaavat kaikenlaista, mutta eivät koskaan venyttele ja huolla kehoaan! Ei ihme, että sitä vanhana vähän kangistuu, Piekkala puuskahtaa.

Kaikkinaisen hyvinvoinnin ylläpitämisen vuoksi Piekkala vuodesta toiseen ahnehtii kansalaisopiston kursseja. Hiljattain hän luki lehdestä, että ihmisen tulisi hyvinvoinnin nimissä ottaa päivässä vähintään 10 000 askelta.

– Ei sitä määrää saa täyteen, jos kulkee kotona sohvan ja keittiön väliä. Tunti päivässä jonkun mielenkiintoisen harrastuksen parissa täyttää askelvaatimuksen.

Aina harrastukseen ei tee mieli lähteä. Joskus puolestaan olo on sellainen, että haluaisi olla porukassa, mutta ilman höpöttämistä.

– Liikuntatuokiot, vaikkapa allas- tai aamujumppa, täyttävät tuollaisen sosiaalisuustarpeen. Ei ole pakko, eikä oikein voikaan, puhua, mutta siinä on joku koko ajan vierellä. Se on todella mahtavaa, Piekkala toteaa.

Rakenna robotti tai laula itsesi terveemmäksi

Valkeakoski-opiston syksyyn mahtuu monenmoista uutta kurssia. Rakennetaan robotti -kurssilla tutustutaan Arduino-mikrokontrolleriin, jonka avulla voidaan rakentaa robotteja, kastelujärjestelmä kukille tai vaikkapa etäluettava sääasema.

Sähköopin ja ohjelmoinnin perusteiden hallinta on kurssilla hyödyksi, muttei kuitenkaan välttämätöntä. Kurssin opettaja Juha Tuurnan oma innostus ohjelmoitavien laitteiden rakenteluun syttyi pari vuotta sitten, kun ystävä rakensi siivousrobotin.

– Päätin itsekin kursia kasaan robotin. Siitä tuli lopulta kierrätysromuista rakennettu esimiesrobotti, joka piippasi, välkkyi valoja ja rullaili satunnaisesti sinne tänne. Välillä se päästeli höyryjä ihmisesimiesten tapaan, Tuurna naurahtaa.

Kaisa Tienvieren Kuorosta hyvinvointia ja terveyttä -kurssi on suunniteltu aivan jokaiselle laulamisesta kiinnostuneelle.

– Toimintaa sovitetaan osallistujien mukaan sellaiseksi, että jokainen voi olla mukana liikuntavammasta tai muusta terveydellisestä syystä riippumatta. Kurssille voi tulla happiviiksissä tai rollaattorilla, Tienvieri havainnollistaa.

Tienvieren mukaan laulaminen edistää terveyttä monella tapaa. Se muun muassa auttaa hengityksen tehostumisen kautta verenkierron ongelmiin, auttaa astmapotilaiden hengitystekniikkaa, lisää vastustuskykyä, parantaa muistia ja tukee tunnesäätelykyä.

Linjan 40C reitti muuttuu Huutijärvellä ensi maanantaista

0

Kisarannantie on suljettu liikenteeltä Kustaa Kolmannen tien ja Lahdentien välillä. Linjan 40C ajaa maanantaista 26. elokuuta alkaen Mobiliasta Kustaa Kolmannen tietä Kisarannantien kautta Sahalahdentielle ja siitä edelleen Lahdentietä Tiihalantielle ja Sahalahdentielle. Reitti jatkuu Alatielle, josta bussit ajavat Kangasalan keskustaan.

Kangasalan keskustasta Mobilian suuntaan reitti ajetaan Alatieltä Sahalahdentielle ja siitä Tiihalantien ja Lahdentien kautta Sahalahdentielle. Matka päätepysäkille Mobiliaan jatkuu Kisarannantien ja Kustaa Kolmannen tien kautta.

Reittimuutos päivitetään reittioppaaseen mahdollisimman pian.

Raju ukkosrintama pyyhkäisi Kangasalan yli – Aiheutti töitä myös pelastuslaitokselle

0

Raju ukonilma vavisutti taloja Kangasalla perjantaina illalla. Ukonilma sai aikaan myös muutamia hälytyksiä pelastuslaitokselle.

– Keltavuokonkujalla kipinöi sähkötolpassa. Paikalla ei ollut kuitenkaan varsinaista tulipaloa, sinne kaivattiin lähinnä sähkömiestä, pelastuslaitokselta kerrotaan.

Lisäksi pelastuslaitokselle tuli muun muassa automaattihälytys palosta, mutta paikan päältä ei löytynyt mitään hälyyttävää.

– Kangasala on työllistänyt meitä eniten ukkosen johdosta, eli olisiko se iskenyt sinne rajuiten, pelastuslaitokselta epäillään.

4H iloitsee uusista tiloista keskustassa – luvassa käsitöitä ja kerho, johon saa ottaa lemmikin mukaan

0
Toiminnanohjaaja Kirsi Laine (oik.) aikoo opettaa joululahjapajassa muun muassa puffylangan käyttämistä. Iltapäiväkerhon ohjaaja Maarit Hautaviitaakin kiinnostaa.

Kangasalan Seudun 4H-yhdistys on saanut uudet tilat keskustasta. Osuuspankin talossa sijaitsevassa huoneistossa neliöitä on entisen vajaan 20:n sijasta liki 90.

Toiminnanjohtaja ja ohjaajat ovat syystä iloisia omasta kerhotilasta, jollaista ei aiemmin ollut. Yhdistys toimii edelleen ympäri pitäjää muun muassa kouluilla, mutta oma tila suo uusia mahdollisuuksia.

– Voimme aloittaa muun muassa lemmikkikerhon, johon osallistujat saavat vuorollaan tuoda lemmikin mukanaan. Näin ei voinut toimia muiden tiloissa, toiminnanjohtaja Mikko Tahlo antaa esimerkin.

Lemmikikerhoa vetävät Miia ja Enni Soramies.

Tosiasia on sekin, että keskustan paikkaan lasten ja nuorten on helpompi tulla kuin Sahalahdelle.

– Toimistomme sijaitsi kesällä reilun kahden kuukauden ajan väliaikaisissa tiloissa keskustassa, ja nuoria poikkesi meillä varmaan enemmän kuin aiemman 20 vuoden aikana.

Sahalahdella jatkaa edelleen Nelkku-kerho vanhalla kunnantalolla, ja ohjaaja Maarit Hautaviita aloittaa uuden 4H-kerhon Kuhmalahden kaupalla sijaitsevassa nuorisotilassa

– Toivottavasti nuoret löytävät tiensä tähän syyskuun toisella viikolla alkavaan toimintaan, hän sanoo.

Yhdistys pyrki isolle kirkolle jo useamman vuoden ajan, mutta halusi odottaa juuri oikeanlaista paikkaa. Nykyisessä huoneistossa on kahden toimistohuoneen ja kerhotilan lisäksi avara keittiö, jossa voi vaikka leipoa. Kokkikoulua siellä ei kuitenkaan järjestetä, sillä sitä varten käytössä on Pitkäjärven koulun opetuskeittiö.

Sen sijaan toiminnanohjaaja Kirsi Laine voi jo luvata, että syyskauteen kuuluu sukkakerho, nuorten joululahjapaja ja lapsi-aikuinen-jouluaskartelua.

Kurssitoiveita voi myös aina esittää.

Tiloissa on jo ehditty kouluttaa toistakymmentä uutta kerho-ohjaajaa. Paikkaa vuokrataan myös ulkopuolisille, vapaata on lähinnä perjantai-iltaisin ja viikonloppuisin.

Avoimet ovet 4H-yhdistyksen uusissa tiloissa perjantaina 6.9. kello 8.30–11 ja lauantaina 7.9. kello 12–14. Kuohunharjuntie 26, käynti Antintien puolelta.

Poliisi piti nopeusvalvontamaratonin: Kamerat räpsähtivät tuhansia kertoja

0

Poliisi piti valtakunnallisen 24 tunnin mittaisen nopeusvalvontamaratonin tämän viikon keskiviikkona. Sen aikana kamera-autoilla ja -tolpilla otettiin yhteensä noin 4 600 valokuvaa.

Valvonta tehtiin pääasiallisesti 19 kamera-autolla.

Valvontaan käytettiin yhteensä 144 valvontatuntia ja niiden aikana otettiin noin 2 500 valokuvaa. Autovalvonta kohdistui noin 30 000 kuljettajaan.

Edellisenä vuonna vastaavassa valvonnassa oli käytössä 22 autoa ja valokuvia otettiin 2400.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Ihalaisen mukaan valvonta kohdennettiin aamun työmatkaliikenteeseen sekä koulujen ja päiväkotien läheisyydessä olevana liikennöintiin.

Työmatkaliikenteessä kello kuuden ja kahdeksan välillä tavattiin noin 1 000 ylinopeutta ajanutta.

Tärkeänä valvontamaratonin teemana oli nopeusrajoitusten huomioiminen siellä, missä koululaiset ovat liikkeellä.

– Tätä valvontaa tehdään jatkuvasti. Toivottavasti valvonta tuottaa lopulta tulosta niin, että ihmiset ajavat nopeusrajoitusten mukaisesti jalankulkijat huomioiden, toteaa poliisitarkastaja Heikki Ihalainen.

Valvontaa suoritettiin myös kiinteällä automaattivalvonnalla 2800 tunnin verran. Molemmilla automaattivalvonnan muodoilla otettiin yhteensä noin 4 600 valokuvaa.

Suurin osa nopeuksista oli korkeintaan 15 kilometrin ylinopeuksia. Niitä mitattiin 4300 kappaletta. Yli 16 kilometrin ylinopeuksia oli noin 300 kappaletta.

Aiempi uutinen aiheesta: Kamera-autoja liikkeellä: Poliisi aloittaa 24 tunnin nopeusvalvontamaratonin

Meteorologi kertoo: Hellerajat saattavat paukkua ensi viikolla myös Kangasalla

0

Vaikka ensi viikon lopulla vaihdammekin jo syyskuun puolelle, ei kesä näytä vielä loppumisen merkkejä. Myös Kangasalla kiivetään ensi viikon aikana jopa hellelukemiin.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan viikonloppu vietetään noin 20 asteen lämpötiloissa, lauantaina päivällä jäädään noin 18 asteeseen.

– Tänään perjantaina illalla Kangasalla saattaa vielä tulla kuurosateita, samoin lauantaina aamulla. Illaksi pitäisi kuitenkin saada jo kunnon auringonpaistetta ja lämpötila voi nousta sinne 20 asteeseen, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Nina Karusto.

Alkuviikolla lämpenee edelleen; maanantaiksi on luvassa 22 lämpöastetta ja tiistaille jo 24.

– Korkeapaineen selänne vahvistuu ennusteen mukaan Suomen päällä ja Kangasallakin lähennellään hellelukemia. Sitä on hankala sanoa, ylittyykö 25 asteen helleraja vai ei. Näin pitkällä elokuussa se vaatii jo auringolta kovempia ponnisteluita, Karusto sanoo.

Samoissa lukemissa liikutaan koko viikon, jos ennusteet pitävät paikkaansa. Viikon loppupuolella luvassa saattaa olla kuitenkin myös vesisateita.

– Siinä kohdin korkeapaine heikkenee hieman, mutta sitten sen pitäisi alkaa taas uudelleen voimistua. Ainakin nyt näyttää siltä, että hyvin lämpimissä säissä aloitetaan myös syyskuu, Karusto kertoo.

Sinilevää havaittu vain Kirkkojärvessä

Lämpimät säät mahdollistavat myös rantaelämän jatkumisen. ELY-keskuksen mukaan Pirkanmaalla on havaittu edelleen normaalia vähemmän sinilevää.

Viikolla 34 havaittiin vähän sinilevää Pyhäjärvessä Nokian Lehtiniemessä, Lempäälän Mäyriänrannassa ja Vesilahden Kirkonkylän rannassa. Lisäksi vähän sinilevää havaittiin Sastamalassa Houhajärvessä, Virroilla Vähä-Valkeajärvessä, Kangasalan Kirkkojärvessä ja Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla.

Leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden normaalia vähemmän.

Yleisöhavaintoja sinileväesiintymistä on viikon aikana kirjattu Järviwikiin Akaan Jalannista, Lempäälän Mäyhäjärvestä ja Juupajoen Ylimmäisestä Savijärvestä

Voimamieskisailijan tulee olla vahva päästä varpaisiin – Sami Ahola kisaa viikonloppuna Helsingissä maailman vahvimpia vastaan

0
Voimamies Sami Aholan harjoitteluun kuuluu paljon muutakin kuin punttien nostelua.

Raskaat rautapainot näyttävät kevyiltä uimahallin salilla treenaavan Sami Aholan käsittelyssä.Kangasalalainen on Suomen eturivin voimamieskisailijoita, ja harjoitustuokio on osa valmistautumista ensi viikonvaihteessa Helsingissä pidettävään SCL Strongman Finnish Open 2019 -mittelöön.

Kilpailu kuuluu lajin piirissä arvostettuun Strongman ­Champions League -kiertueeseen. Se vierailee vuoden aikana 16 eri maassa.Messukeskuksen kilpailu on lajissaan vuoden merkittävimpiä Suomessa. Tavoitteet ovat nyt korkealla, sillä 2018 vastaavassa kisassa debyyttinsä tehneelle Aholalle jäi aika paljon hampaankoloon.

– Stressasin sitä etukäteen liikaa, ja lopulta koko kisa meni vähän penkin alle, Ahola muistelee.

Moniottelun aloituslajina oli Aholan bravuuri eli tukkipunnerrus. Yleensä tässä voimainkoetuksessa Aholalle ei löydy voittajaa Suomesta.

– Meni taju kesken suorituksen, ja tuloksena oli nolla pinnaa. Ja maastavedossa repesi hauis, siinäkin jäin pisteittä.

Muut lajit menivät kuitenkin lupaavasti. Kahdesta nollasuorituksesta huolimatta kolme kilpailijaa jäi loppupisteissä Aholan taakse. Mukana oli kahdeksan Suomen vahvinta miestä ja neljä kovaa ulkomaalaista.

 
Itsevarmuus suoritustilanteessa on tärkeää voimamieskilpailuissa. – Jos hetkenkään epäilet itseäsi, et onnistu, Sami Ahola sanoo.
– Neljä kertaa viikossa on optimaalinen tahti, kertoo Sami Ahola harjoittelustaan.

Nyt Ahola, 28, lähtee Helsinkiin tavoittelemaan parhaan suomalaisen sijoitusta. Ellei aivan ihmeitä tapahdu, kisan ykköspytyn vie suuri ennakkosuosikki latvialainen Aivars Smaukstelis.

Ahola on viime vuosina noussut maamme voimamieskilpailijoiden eliittiin. Urheilutaustaa on jo lapsuudesta ja nuoruudesta, jolloin hän harrasti monipuolisesti erilaisia palloilulajeja sekä muun muassa uintia. Teini-iässä salilla käynti imaisi vahvasti mukaansa.Pelkkä punttien nostaminen alkoi kuitenkin tuntua liian yksipuoliselta, ja Ahola kiinnostui yhä enemmän voimamiestreenauksesta.

Yksi yllyke löytyi suositusta tv-sarjasta Game of Thrones. Tarkemmin sanottuna sarjan näyttelijäkaartiin kuulunut islantilainen jätti Hafthór Björnsson.

– Jo lapsena katselin telkkarista erilaisia voimamieskilpailuja. Silloin ajattelin, että josko itsekin olisin niissä joskus mukana.

Voimamieskisailu on maailmalla varsin suosittua, mutta Suomessa viime ajat melko vähällä huomiolla. Toki kotimaastakin löytyy vahvoja kilpailijoita, mutta ohut lajikulttuuri ei ole omiaan edistämään harrastajien olosuhteita.

– Suomessa laji on nousussa, mutta varsinkin harjoittelun järjestäminen on yhä hankalaa, Ahola sanoo.

Voimamiestreeni on luonteeltaan paljon toiminnallisempaa kuin pelkkä voimaharjoittelu. Yhteistyö harrastuskaverien kesken on tarpeen, kun tarvitaan esimerkiksi oikeaa rekkaa rekanvetoharjoitukseen – kuten Hankasalmella, jonne Ahola varta vasten matkaa treenaamaan.

Ahola harjoittelee yleensä 4–5 kertaa viikossa. Treenitukikohtina ovat Kuohun kuntosali sekä Ylöjärven Vuorentaustassa oleva MKO Power Gym.

Aholan valmentajana toimii voimalajilegenda Sakari ­Selkäinaho.Suomessa voimamieskisojen sesonki ajoittuu maaliskuun ja syyskuun välille.

Ahola kertoo tekevänsä myös lajiharjoitteita ympäri vuoden, koska se sopii kropalle hyvin. 194-senttisen voimamiehen kilpailupaino on 150–155 kiloa, kilpailukauden ulkopuolella vaaka näyttää tavallisesti 135–140 kiloa.

– Treenaamisen pitää olla laadukasta ja tasapainoista riittävän levon ja sopivan ravinnon kanssa. Moni tavallinen kuntoilija sortuu treenaamaan liikaa, jolloin vetää itsensä ihan piippuun. Ihminen ei ole mikään kone, Ahola sanoo.

Kuka?

Sami Ahola

  • Syntynyt: 1992 Tampereella
  • Perhe: Vaimo ja poika
  • Ammatti: Hitsaaja
  • Urheilusaavutuksia: Latvian Best Nordic Strongman -kisan 5., Strongest Man of Laukaa -kisan 3. vuonna 2019 ja 2. vuonna 2018, Lohjan vahvin -kisan 2. vuonna 2018
  • Motto: Liiasta stressaamisesta ei ole kuin harmia

Kolmen auton kolari ruuhkautti Lahdentietä

0

Kolmen auton kolari ruuhkautti torstaina Lahdentietä. Onnettomuus sattui alkuillasta kello 16.50 uuden Lamminrahkan liittymän kohdilla Kangasalan suuntaan ajettaessa.

Pelastuslaitoksen mukaan kyseessä oli peräänajotilanne, johon oli osallisena kolme henkilöautoa.

Pelastuslaitos ohjasi paikalla liikennettä. Onnettomuus aiheutti pahoja ruuhkia.

Sisäinen levottomuus vaatii rauhalliset puitteet

0
Haitarista tuli pikkuhiljaa muusikko Kusti Vuorisen pääsoitin, jolla pärjää niin maailmanmusiikkikeikoilla, vanhainkodeissa kuin tanssipaikoillakin.

Muusikko Kusti Vuorinen elää maalla ja tekee taidetta omilla ehdoillaan valtavirran ulkopuolella.

– Nuorena ihanteena oli kiertää festivaalilta toiselle ja keikkailla ulkomailla. Nyt tiedän, ettei matkustaminen ja epäterveellinen ruoka sovi minulle, Euroopassa ja Amerikassa kiertänyt 45-vuotias Kusti Vuorinen toteaa.

Vuorinen soittaa indie-bändeissä, joissa yhdistellään kansainvälisiä vaikutteita suomalaiseen tanssimusiikkiin.

Hänen mukaansa kaurismäkeläiselle eksotiikalle olisi kysyntää Suomen rajojen ulkopuolella.

– Ominta, haitarivetoista maailmanmusiikkia soitan ja sävellän Tampossa. Vuorinen aloitti pianotunnit 6-vuotiaana, ja myöhemmin kuvioihin tulivat rummut.

Parikymppisenä nuorukainen aloitti opinnot Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa. Vuosina 1996–1997 hän sävelsi musiikkia Teatteri Takomolle. Kokemus kantoi, sillä myöhemmin musiikkia on syntynyt myös lyhytelokuviin ja kuunnelmiin.

– Helsinki oli minulle vastenmielinen paikka, ja vuonna 1997 muutimme Lempäälään, Vuorinen viittaa vaimoonsa, musiikkiterapeutti Tanja Vuoriseen.

Vuosituhannen vaihteessa pariskunta muutti Vuorisen isovanhempien entiseen kotiin Veden­taustaan mukanaan poikavauvan, joka on nyt jo aikuinen. Nykyään Vuoriset asuvat Vähä-Pennossa yli satavuotiaassa talossa, jossa on kantovedet, kuivakäymälä ja puulämmitys. Sähköt on, ja se pariskunnalle riittää.

– Näin on oikein mukavaa ja ekologista. Polttopuutkin teen pokasahalla ja kirveellä naapurin tonttia harventamalla.

Muusikko keikkailee eri kokoonpanojen kanssa ja säveltää kausittain. Tampereen kimppastudiolla hän käy 2–3 kertaa viikossa. Yleensä bussilla, vaikka talossa on autokin.

– Tampereella on kiva käydä, mutta en minä siellä kauaa jaksa olla. Sisäinen levottomuus vaatii, että ulkoapäin on rauhallista, Vuorinen toteaa.

Musiikin ulkopuolella elämä pyörii kalastuksen, kasvimaan, remonttien ja ruuanlaiton ympärillä.
– Teen hapansäilykkeitä villivihanneksista ja juureksista. Olen siinä varsin asiantunteva, Vuorinen kertoo ja totisuus sulaa poikamaiseen hymyyn.

Haitari hivuttautui pikkuhiljaa Vuorisen pääinstrumentiksi. Monipuolinen soitin palvelee sekä maailmanmusiikissa että tanssi- ja vanhainkotikeikoilla.

– Harmonikan asema on vahva Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa sekä niiden entisissä siirtomaissa Afrikassa. Suurien ikäluok­kien keskuudessa haitariin yhdistyy eksotiikka ja seksuaalisuus, erityisesti tanssilavakulttuurin kautta, Vuorinen tietää.

Haitarimies kiittelee palvelutalojen yleisöä asiantuntevaksi.

– Nyt vielä riittää keikkoja. En tiedä, miten käy, kun tilalle tulee rokkisukupolvi, Vuorinen pohtii elantoaan.

Vuorinen maalaa myös tauluja, lähinnä omaksi ilokseen. Ura olisi voinut aueta myös siitä suunnasta.

– Musiikki vei, koska se oli tapa olla kavereiden kanssa. Elämä on nyt aika mukavaa, koska saan tehdä sitä mistä pidän. Tulot ovat pienet, mutta menot ovat vielä pienemmät.

Poliisia työllistivät liikennetörttöilijät ja Sahalahden VPK:lle iskenyt kaapelivaras

0

Kangasalantiellä sattui viime viikon maanantaina peräänajo. 1990-luvulla syntynyt pakettiautoa kuljettanut mies ei huomannut edessä kulkeneen ajoneuvon pysähtyneen ja törmäsi perään.

Tilanteen selvittelyssä ilmeni, että pakettiautoilijalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Ajoneuvoille syntyi vaurioita, mutta henkilövahinkoja ei syntynyt. Kuljettaja sai sakon liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Viime viikon tiistaina poliisi sai ilmoituksen, että Finnentiellä oli törmätty iltakymmenen aikaan liikennemerkkiin ja poistuttu paikalta. Partio löysi vaurioituneen henkilöauton, mutta kuljettajaa ei tavoitettu. Asiaa tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Mies jäi verekseltään kiinni, kun hän oli varastamassa kaapelia Sahalahden VPK:n pihassa viime perjantaina aamuyöstä.  Hän oli ehtinyt kuljettaa omaisuutta käytössään olleeseen autoon, mutta omaisuus saatiin kokonaisuudessaan takaisin.

1990-luvulla syntynyttä miestä epäillään varkaudesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Tuoretta

Luetuimmat