Koti Artikkelit

Kangasallakin pääsee ilmajoogaamaan – Piia Henttinen korostaa turvallisuusseikkoja lajissa, jossa leijutaan liinan varassa irti lattiasta

0
Ilmajoogan loppurentoutuksessa osallistujat lepäävät kangaspussin sisällä: yhdessä ja silti toisista tietämättä.
Ilmajoogan loppurentoutuksessa osallistujat lepäävät kangaspussin sisällä: yhdessä ja silti toisista tietämättä.

Näky kuin tieteiselokuvasta. Muuten pimeää tilaa valaisevat yhteen nurkkaan asetellut somistevalot. Katosta roikkuu pitkiä, pisaramaisia kangaspusseja. Värikkäiden pussien pohjalla lepäävien ihmisten hahmot erottuvat himmeää valoa vasten.

Kattovalot syttyvät ja taustamusiikki sammuu. Kangaspusseista valahtaa lattialle raukeita ihmisiä jumppavaatteissaan. Piia Henttisen ohjaama ilmajoogatunti Poledance Piagrina -tanssistudiossa on ohi ja nyt on aika lähteä kotiin.

Henttinen sanoo rakentavansa tunneistaan kaaren, jonka alku ja loppu kohtaavat. Ilmajoogatunti alkaa viilentävällä rentoutuksella. Sitten kehoon haetaan lämpöä ja liikettä kangasta hyödyntäen. Ponnistelun jälkeen kelpaa sujahtaa kangaspussin sisään rauhoittumaan, nauttimaan tehdystä työstä.

Ilmajoogaan kuuluvat niin sanotut inversiot, eli asennot, joissa roikutaan kankaan varassa pää alaspäin. Kangas toimii tukena, mutta samalla se hieroo lempeästi lihaskalvoja.
Ilmajoogaan kuuluvat niin sanotut inversiot, eli asennot, joissa roikutaan kankaan varassa pää alaspäin. Kangas toimii tukena, mutta samalla se hieroo lempeästi lihaskalvoja.

Tukeva metallikehikko mittatilaustyönä

Piia Henttinen iloitsee löydettyään tanssistudiolleen sopivan tilan Aseman teollisuusalueelta. Viimeistelyä vaille valmis sali mahdollistaa uudet lajit, kuten ilmajoogan, jota ei Kangasalla voi muualla harrastaa.

– Vuosien etsintä tuotti tulosta: vihdoinkin studiossa on korkeutta riittävästi niin ylösalaisin tehtäviin jooga-asentoihin ja muihin korkeutta vaativiin temppuihin.

Tuntien aloittamista edelsi mittava rakennusurakka. Teollisuushalliin nousi tukeva ja taatusti kestävä metallikehikko, jonka ansiosta ilmajoogaaminen onnistuu turvallisesti jopa neljän metrin korkeudessa.

– Jos sali on liian matala, siellä ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään ilmajoogan mahdollisuuksia esimerkiksi kankaan sisällä seisoessa ja venyttelyssä. Mitä korkeammalle nailoniset hammockit ripustetaan, sitä tarkemmin pitää kiinnittää huomiota turvallisuuteen.

Henttinen mukaan turvaseikkoja ei voi liikaa korostaa, sillä matalakin pudotus voi aiheuttaa vakavia vammoja ihmiselle.

– Alkeistunnin aluksi jokainen osallistuja opettelee valitsemaan oman vartalonsa mittasuhteisiin sopivan hammockin. Sen jälkeen varmistetaan, että kangas on oikeinpäin ja ehjä. Vaikka nailon kestää painoa ja kulutusta, siihen saattaa tulla repeämä vaikkapa kynnen raapaisusta.

Kankaiden varjelemiseksi tunnilla ei myöskään saa pitää sormuksia, koruja tai vetoketjullisia vaatteita.

Henttinen on tarkka suoritustekniikoista. Koska Piagrinan ryhmät ovat pieniä, hän ehättää yksilöllisesti opastaa asentoihin oikein ja turvallisesti pääsemistä.

Kangas paitsi tukee, se myös hieroo lihaskalvoja lempeästi painautuessaan kehoa vasten.

Ilmajooga avaa kehoa ja poistaa lihasjumeja

Ilmajoogan Henttinen löysi muutama vuosi sitten etsiessään lajia, joka auttaisi avaamaan kehoa sekä poistamaan eri tanssilajien ja akrobatian aiheuttamia lihasjumeja.

– Kokeilin ensin useita joogalajeja, mutta mikään niistä ei tuntunut omalta. Ilmajoogaan hurahdin heti. Asetin tavoitteet korkealle ja päätin opiskella ohjaajaksi.

Omien kokemustensa perusteella hän suosittelee lajia sellaisille, joille perinteinen rentoutus ja venyttely tuottaa tuskaa.

– Hengityksen ja liikkeen yhdistäminen rauhoittaa kehon ja mielen. Liinan varassa eri asennoissa leijuminen ja sen sisällä keinuminen tuntuu vapauttavalta. Tunneillani kukin saa itse valita, onko kangas avustaja vai haastaja.

Kangas paitsi tukee, se myös hieroo lihaskalvoja lempeästi painautuessaan kehoa vasten. Ylösalaiset asennot eli inversiot puolestaan vilkastuttavat nestekiertoa. Henttinen sanookin saaneensa ilmajoogasta avun sekä selkäongelmiinsa että vatsaoireisiinsa.

Mira Pohjola ei omin päin uskaltaudu korkeuksiin. Hän  arvostaa Piia Henttistä, joka huolehtii turvallisuudesta ja kannustaa kokeilemaan uutta.
Mira Pohjola ei omin päin uskaltaudu korkeuksiin. Hän arvostaa Piia Henttistä, joka huolehtii turvallisuudesta ja kannustaa kokeilemaan uutta.

Etukäteen luulin ilmajoogan olevan pelkkää venyttelyä, mutta yllätyin iloisesti sen toiminnallisuudesta, uudenlaisista liikkeistä ja kokonaisvaltaisuudesta.

Mira Pohjola

Luonnollisia venytyksiä

Yksi hammockista ulos valahtavista on tankotanssia Henttisen ohjauksessa jo 1,5 vuotta harrastanut Mira Pohjola.

– Etukäteen luulin ilmajoogan olevan pelkkää venyttelyä, mutta yllätyin iloisesti sen toiminnallisuudesta, uudenlaisista liikkeistä ja kokonaisvaltaisuudesta. Kankaan hierovan vaikutuksen huomaa jo tehdessä, ja pian tunnin jälkeen vaikutuksen tuntee tehostuneen.

Fysioterapeuttina työskentelevä Pohjola arvostaa ilmajoogan lempeyttä. Ääriasentojen tavoittelun sijasta keho saa rauhassa antaa myöten. Venytykset ovat luonnollisia, vaikka välillä kankaan varassa roikutaankin pää alaspäin.

– Jännitin hieman seisoma-asennoissa, sillä minulla on korkean paikan kammoa. Ehdottomasti mukavimmalta tuntui istualtaan keinuminen. Kun liikkeet ja kankaan käyttö tulevat tutuiksi, saan ilmajoogasta taatusti enemmän irti.

Joulu Kangasalla matkasi mieluisina muistoina Japaniin

0
Kangasalle saavuttuaan japanilaisvieraat viettivät muutaman yön Vahderpään leirikeskuksessa.
Kangasalle saavuttuaan japanilaisvieraat viettivät muutaman yön Vahderpään leirikeskuksessa.

Joka joulu sitten vuoden 2017 on Kangasalla käynyt joulua viettämässä ryhmä oppilaita japanilaisesta vuoriston saartamasta pikkukunnasta nimeltä Ohnan.

Japanilaiskunta on järjestänyt oppilasmatkoja Suomeen osana laaja-alaista Suomi-ystävyystoimintaansa, jonka tärkeimpänä syynä ovat Tokion paralympialaiset.

Ohnan on kisojen yksi lukuisista isännöintipaikoista ja isännöi Suomen maalipallojoukkueiden harjoitusleiriä.

Vaikka Suomi on perinteisesti vahva paralympialaislajeihin kuuluvassa maalipallossa, jäi kisapaikka Tokioon nyt saamatta.

Harjoitusleiri Japanissa sen sijaan järjestetään, sillä Ohnan haluaa jatkaa hyvien kokemusten siivittämää Suomi-ystävyystoimintaansa – kisojen jälkeenkin.

Joulutunnelmaan Vahderpäässä

Viime joulun alla ohnanilaisia oppilaita tuli Suomeen peräti 16. He viettivät ensin aikaa Helsingissä. Siellä he suorittivat matkan opiskelut perehtymällä koulutus- ja neuvolajärjestelmämme.

Kangasalle saavuttuaan japanilaisvieraat viettivät muutaman yön Vahderpään leirikeskuksessa. He laittoivat suomalaisia jouluherkkuja, saunoivat ja tekivät joulukoristeita.

Joulun vieraat viettivät kangasalalaisissa perheissä.

Käynti Suomessa antaa heille hyvän lähtöpinnan kiinnostua kaiken uuden oppimisesta.

Terukazu Hidaka, Ohnanin apulaiskunnanjohtaja

Ensimmäistä kertaa ulkomailla

Vierailijoita haastateltiin Vahderpään leirikeskuksen kokemusten jälkeen, ennen isäntäperheisiin lähtöä.

– En käynyt uimassa jäisessä järvessä. Jalkoja kastoin hieman, mutta en hypännyt sinne kokonaan. Moni kävi kokonaan. Itsestänikin jalkojen kastaminen oli mukavan tuntuista ja saunominen varsinkin oli mukava, kertoi Haruka Okuda, 13. 

Matka Suomeen oli monelle vieraista ainutlaatuinen kokemus.

– Oppilaista moni ei ole ennen tätä käynyt ulkomailla. Useilla  heistä ei ole ennestään kovin hyvää käsitystä ulkomaailmasta, ja käynti Suomessa antaa heille hyvän lähtöpinnan kiinnostua kaiken uuden oppimisesta, selvitti Terukazu Hidaka.

Hän on Ohnanin apulaiskunnanjohtaja, ja itsekin ensimmäistä kertaa Euroopassa.

Ennen paluumatkaa Japaniin oppilaat mainitsivat joulun viettämisen isäntäperheissä lähes poikkeuksetta parhaaksi kokemuksekseen Suomesta. Kaikkien kädet nousivat ylös, kun kysyttiin, kuka olisi halunnut jäädä pysyvästi Suomeen

Kuhmalahdelle suunnitellaan lisää kuljetusyhtiöiden pakettipalveluja – Kyläkauppias: ”Kaikki valmiudet pakettiautomaatille olisi olemassa”

0
Kartalta näkyvät Postin ja Matkahuollon tämän hetkiset pakettipisteet. Kangasalla. Grafiikka: Pauliina Lindell

Verkkokaupasta on tänä päivänä helppo tilata lähes mitä vain. Haja-asutusalueilla, joilla pakettipalvelupisteitä on harvassa, pakettien hakeminen voi kuitenkin aiheuttaa päänvaivaa.

Kuljetusyhtiö Matkahuollon palveluja saa Kuhmalahden ja Sahalahden alueella toistaiseksi vain Sahalahden Pakkalasta Nikkilän kyläkaupasta. Pian tilanne voi kuitenkin olla toinen.

– Selvitämme parhaillaan, olisiko meidän mahdollista avata palvelupistettä Kuhmalahden alueelle ja minne sen siellä voisi sijoittaa, Matkahuollon pakettipalveluiden johtaja Kati Nevalainen kertoo.

Potentiaalisin vaihtoehto on Kuhmalahden kirkonkylällä sijaitseva kauppa, jonne yhtiö kaavaili palveluja jo nelisen vuotta sitten.

– Neuvottelut kauppiaan kanssa ovat kesken. Toimintamme ja pakettimäärämme ovat kehittyneet huomattavasti neljän vuoden takaisesta. Palvelupisteen sijainti ja aukioloajat ovat keskeisiä valintakriteereitämme, joten Kuhmalahden kauppa olisi optimaalinen vaihtoehto.

Nevalaisen mukaan Matkahuollon palvelut laajenevat alueelle heti, kun sopiva sopimuskumppani löytyy.

Kaikki valmiudet pakettiautomaatille olisi olemassa. Olen yrittänyt olla yhteydessä Postiin ja ehdottaa automaatin sijoittamista kauppaan, mutta en ole vielä oikein saanut vastausta

Kuhmalahden kaupan yrittäjä Hannu Knaapi kertoo, että hän ja Matkahuolto eivät päässeet molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen neljä vuotta sitten. Knaapi on kuitenkin valmis neuvottelemaan uudelleen pakettipalveluiden ottamisesta kauppaan.

Kyläkauppias huomauttaa, että hänen täytyy harkita asiaa huolellisesti, sillä Matkahuollon kuljetusten säilyttäminen ja käsitteleminen myymälässä vaatii tilojen organisointia. Sopimuksen on oltava sellainen, että toiminnan laajentaminen pakettipalveluihin on ainakin jossain määrin kannattavaa.

Postin automaatti voisi olla paikallaan kyläkaupassa

Postin automaatin, joka toimii itsepalveluperiaatteella, Knaapi ottaisi myymäläänsä mielihyvin. Paikalliset voisivat hakea ja lähettää automaattikokoisia paketteja aina kyläkaupan ollessa auki.

– Kaikki valmiudet pakettiautomaatille olisi olemassa. Olen yrittänyt olla yhteydessä Postiin ja ehdottaa automaatin sijoittamista kauppaan, mutta en ole vielä oikein saanut vastausta, Knaapi kertoo.

Postin aluepäällikkö Sirkka-Liisa Korven mukaan Posti tarkastelee palvelupisteidensä verkostoa säännöllisesti. Hän ei torppaa kauppiaan ideaa Kuhmalahden pakettiautomaatista suoralta kädeltä.

– Voin ottaa asian esille seuraavassa verkostopalaverissa. Tällä hetkellä meillä on tarve lisätä pakettiautomaatteja koko Kangasalan alueelle mukaan lukien Kuhmalahdelle ja Sahalahdelle. Kangasalla olevat automaatit ovat usein täynnä, hän toteaa.

Kuhmalahdella pakettipalveluita saa vain Pohjassa sijaitsevasta kirjastosta. Sahalahdella paketteja pystyy noutamaan Pakkalan Nikkilän kyläkaupasta ja keskustan K-market Sahramista. Korven mukaan Sahrami voisi myös olla oiva pakettiautomaattikohde.

Paketin noutopaikan voi valita

Pakettitilausten noutopaikkoihin pystyy vaikuttamaan itsekin. Verkkokaupassa Matkahuollon noutopaikkavaihtoehdot määräytyvät sen mukaan, kuinka monen kuljetusyhtiön kanssa kauppa on tehnyt sopimuksen.

– Asiakas voi useimmissa verkkokaupoissa valita haluamansa palvelupisteen, josta noutaa lähetyksen. Näin ollen esimerkiksi Kuhmalahdella asuvat voivat valita minkä tahansa muunkin kuin Sahalahden Pakkalan palvelupisteen, jos se sopii heille paremmin, Nevalainen kertoo.

Hänen mukaansa Matkahuolto ohjaa lähetyksen asiakkaan lähimpään palvelupisteeseen vain silloin, kun lähettäjä ei ole ilmoittanut Matkahuollolle vastaanottajan haluamaa noutopistettä.

Myös Postin kuljettamien pakettien noutopaikaksi voi määritellä jonkun muun kuin postinumeron määräämän lähimmän palvelupisteen.

Kuhmalahtelaisen ei siis ole pakko noutaa pakettia esimerkiksi Pohjasta, vaan hän voi valita pakettiensa toimituspaikaksi jonkun muun paremmin sopivan palvelupisteen tai automaatin.

Noutopisteen määrittely onnistuu OmaPosti -sovelluksessa.

Kotiinkuljetus vaatii paikalla olemista

Omatoimisen noudon vaihtoehto on tilata paketit suoraan kotiin tai yritykseen. Kuljetus onnistuu niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla. Se edellyttää, että vastaanottaja on lähetyksen saapuessa paikalla.

Matkahuolto ohjaa lähetyksen asiakkaan lähimpään palvelupisteeseen vain silloin, kun lähettäjä ei ole ilmoittanut Matkahuollolle vastaanottajan haluamaa noutopistettä.

– Asiakas voi myös pyytää, että hänelle soitetaan, kun jakaja lähtee kierrokselle, Korpi kertoo.

Nevalaisen mukaan valtaosassa verkkokaupoista pystyy valitsemaan Matkahuollon kotijakelu-toimituksen.

Kuljetuksen aika sovitaan vastaanottajan kanssa. Myös sellaisille paketeille, jotka on toimitettu Matkahuollon palvelupisteeseen voi ostaa kotiinkuljetuksen.

– Kehitämme palvelua tulevan vuoden aikana, jotta kuljetuksen pystyisi tilaamaan suoraan Matkahuollon verkkosivuilta, Nevalainen lupaa.

Jussi TwoSevenin isot villieläimet valtaavat Kimmo Pyykkö -museon – Katso videolta, kuinka taiteilijan teos syntyy

0
Jussi TwoSevenin teos Strix nebulosa koostuu neljästä asteittain himmenevästä lapinpöllöstä.

Aivan kuin monimetrisen lapinpöllön läpitunkeva katse porautuisi suoraan katsojan pään sisään. Olennon olemuksessa on arvokkuutta ja lempeää tiukkuutta, mutta myös jonkinlaista hupsun keveää peikkomaisuutta.

Pöllön luoja, kuvataiteilija Jussi TwoSeven kulkee pöllön ympärillä hengityssuojain kasvoilla ja spraypullo kädessä. Hän viimeistelee Strix Nebulosa-nimistä taideteosta, joka koostuu neljästä asteittain himmenevästä lapinpöllöstä.

– Teoksen ensimmäinen pöllö näkyy seinällä yksityiskohtaisen skarppina, kun seuraavat ikään kuin valahtavat ja hälvenevät pois näkyvistä, TwoSeven selventää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jussi TwoSevenin Kimmo Pyykkö -museossa avautuva näyttely pohtii ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhdetta.

Teoksen pohjalla on suurpiirteisiä maaliroiskeita ja -valumia. Niiden päälle taiteilija maalaa sabluunatekniikalla useita spraymaalikerroksia.

TwoSevenin mukaan on hauskaa, että joku, esimerkiksi lapsi, voi vain katsoa, että onpas tuossa kivannäköinen pöllö.

– Vaikka onhan aivan selvää, että teoksella, jossa viimeistä pöllöä tuskin enää näkyy, on syvempi sanoma.

Kimmo Pyykkö -museossa pystytyksen alla oleva All Is One-näyttely pohtii ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhdetta. Näyttelyn nimi viittaa metafyysisiin pohdintoihin ihmisten, eläinten ja ympäristöjen ykseydestä.

Mutta se vähän ahdistaa, että lähes kaiken katutaiteen ajatellaan olevan upeeta ja coolia vain siksi, että se on katutaidetta. Itse asiassa iso osa katutaiteesta on aika väsynyttä.

Jussi TwoSeven asuu Helsingissä Keskuspuiston laidalla. Häntä sapettaa luonnon hävittäminen loputtomaan tiivistämiseen tähtäävän rakentamiskulttuurin kustannuksella.

– Jos kaupungissa on vähänkin luontoa, vedetään se pian sileäksi. Kohta jäljellä on pelkkää betonia. Se ei todellakaan ole oikea suunta, TwoSeven sanoo.

Taiteilijan animaatioissa karhut ja sudet valtaavat kaupunkimaiset ympäristöt. Kankaille tehdyissä töissä kontiot karjuvat ilmoille varsin selkokielisen kriittisiä lausuntoja, kuten esimerkiksi: ”Make Sahara Green Again”, ”Humans Are Stupid” tai ”New Rules, Please”.

– Minullakin on toki teoksia, joiden viesti on monitulkintainen tai piilotettu. On kuitenkin välillä virkistävää tehdä teoksia, joiden sanoma on laitettu niin näkyvästi esille, kuin sen vain voi laittaa.

Graffitit osa nuoruuden identiteettiä

TwoSevenin taiteen syvimmät juuret sijaitsevat graffitikulttuurissa. Muodollista taidekoulusta hänellä ei ole. Hän on valmistunut diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta ja opiskellut sivuaineena erilaisia taideaineita, kuten muotoilua.

– Halusin tehdä taidetta ja harrastaa siitä ohessa jotakin. Diplomi-insinöörin opinnoista sain mukavan harrastuksen. Äitikin tuli iloiseksi, kun aloin opiskella kunnon ammattia. Tosin päivääkään en sen alan hommia ole tehnyt.

Graffiteja TwoSeven maalasi teini-ikäisestä lähtien. Ne olivat luonnollinen jatke kaikelle sille visuaaliselle puuhastelulle, jota kuvataidekoulun käynyt TwoSeven oli harrastanut lapsesta pitäen.

Graffitien tekeminen oli osa 1990-luvun nuorisokulttuuria, ja oleellinen TwoSevenin nuoruuden identiteettiä.

– Ei sitä nuorena ajatellut, että tässä tehdään nyt jotain kantaaottavaa juttua tai muuta. Nyt kun oikein miettii, niin en mä kyllä kaikista välkyin tyyppi nuorena ollut. Sitä tuli matkittua isompien ja kovimpien jätkien tekemisiä aika kritiikittömästi.

Iso osa katutaiteesta on väsynyttä

TwoSevenille oli kuitenkin aina tärkeää jättää jälkeensä persoonallinen ja visuaalisesti hieno kädenjälki.

On hieman yllättävää, että katutaidetaustaiseksi tituleerattu kuvataiteilija toteaa, ettei hän
oikeastaan edes pidä katutaiteesta.

– Tai siis toki mä joistakin jutuista pidän, hän korjaa.

– Mutta se vähän ahdistaa, että lähes kaiken katutaiteen ajatellaan olevan upeeta ja coolia vain siksi, että se on katutaidetta. Itse asiassa iso osa katutaiteesta on aika väsynyttä. Väsynyttä?

– Niin. Joskus esimerkiksi tollanen täyteen bommattu sähkökaappi on taiteellisesti paljon upeampi kuin sähkökaappi, johon joku aloitteleva taiteilija on maalannut katutaidetta luvan kanssa, TwoSeven sanoo.

Näin syntyy teos Jussi TwoSevenin teos Strix Nebulosa.

Graffitimaalarit eivät ole piittaamattomia sotkijoita

Kaikki tietävät, että graffitien tekeminen ilman lupaa on laitonta. Asenteet graffiteja kohtaan kuitenkin vaihtelevat. Vaikka TwoSeven sanookin yhä arvostavansa graffitimaailmaa (hän on kannustanut lapsiaankin graffitien maalaamiseen), ei hänkään niitä kaikissa paikoissa sietäisi nähdä.

– On selvää, ettei olisi visuaalisesti eikä moraalisestikaan oikein tehdä graffitia esimerkiksi arkkitehtonisesti upean Kangasala-talon seinään. Ei kukaan myöskään halua katsella tägejä omassa yksityisaidassaan.

Sen sijaan vaikkapa alikulkutunnelit ovat TwoSevenin mielestä oivia paikkoja vaihtuville ja muuntuville ”graffitinäyttelyille”. TwoSevenin mukaan on ennakkoluuloista ja virheellistä pitää graffitintekijöitä syrjäytyneinä ja piittaamattomina ympäristön sotkijoina. Hän itse tutkailee graffiteja mielenkiinnolla ja vuosien kartuttamalla syvällisellä kokemuksella.

– On mielenkiintoista pohdiskella, mikä minkäkin graffitin lähtökohta on ollut. Graffitin tekotavasta ja paikasta voi aika hyvin päätellä, onko se villekolmetoistaveen ensimmäinen kyhäelmä vai menestyneen ja lahjakkaan mainostoimistopomon vapaa-ajan harrastuksen tuotos, TwoSeven toteaa.

 All Is One 25.1.–17.5.2020 Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidetään la 25.1 klo 13–17. Avajaiset alkavat ­Kangasala-talon salissa klo 13.

Kulutusluottojen vertailussa korostuu vastuullisuus

0
Kuva: Sortter

Asuntolainoista tuttu asiakaskohtainen hinnoittelu on nykyään arkipäivää myös kulutusluotoissa.

Kulutusluottoa harkitsevan ei kannata suinkaan katsoa pelkästään alkaen-hintoja tai korkoprosenttien vaihteluvälejä, sillä oma korkotaso löytyy yhä useammin henkilökohtaisesti räätälöidystä lainatarjouksesta.

Syksyllä 2019 voimaan astunut kulutusluottojen korkokatto painoi lainojen hintoja alaspäin ja nykyään vakuudeton luotto on myös hintansa puolesta järkevä vaihtoehto hankintojen tai esimerkiksi remontin rahoittamiseen.

Samaan aikaan, kun kulutusluottojen hinnat ovat laskeneet, on kilpailu asiakkaista kiristynyt lainamarkkinoilla. Hyvän maksukyvyn omaavalle asiakkaalle pankkien välinen kilpailu tarkoittaa entistä alhaisempaa korkotasoa myös vakuudettomissa luotoissa.

Vastuullinen vertailupalvelu auttaa edullisen rahoituksen löytämisessä

Sortter on suosittu suomalainen vertailupalvelu, joka auttaa tuhansia asiakkaita vertaamaan pankkien tarjouksia joka kuukausi.

Vertailupalvelun suosiota selittää osaltaan se, ettei luottojen vertaamien omin päin ole helppoa. Edullisinta luottoa etsittäessä tulee ottaa huomioon kaikki lainaan liittyvät kustannukset ja vertailupalvelu tekee tämän automaattisesti muutamassa minuutissa.

Vertailupalveluista Sortter lupaa asiakkailleen täysin läpinäkyvää palvelua ja on ensimmäisenä alan toimijana julkaissut sivuillaan periaatteet, joiden mukaan palvelu toimii. Periaatteisiin lukeutuu mm. henkilötietojen turvallinen käsittely sekä lainakustannusten pilkkominen jokaista yksityiskohtaa myöten.

Tutustu palveluun ja kilpailuta kulutusluotot ilmaiseksi Sortterin avulla tästä.

Sairastunut lapsi viedään viikonloppuna ja öisin Tampereelle – Mutta ensin pitää soittaa

3
Kangasalalaiset sairastuneet lapset viedään helmikuussa Taysin lasten päivystykseen Tampereelle viikonloppuisin ja öisin. Mutta ensin pitää soittaa.

Kangasala on täsmentänyt ohjeita siitä, miten lapsen kanssa pitää toimia äkillisen sairastumisen sattuessa viikonloppuna tai öisin. Lasten päivystys siirtyy helmikuussa Tampereelle. Sinne pitää ennen lähtöä muistaa soittaa.

Lasten päivystys on edelleen Keskusterveysaseman terveyskeskuspäivystyksessä Terveyskeskuksen aukioloaikoina eli maanantaista torstaihin kello 18–21 ja perjantaina kello  8–16.

Muina aikoina alle 16-vuotiaiden kangasalalaisten ja pälkäneläisten lasten päivystys siirtyy Taysin Valkeakosken toimipisteestä Taysin Keskussairaalan lasten päivystykseen Tampereelle. Muutos tulee voimaan 3.2.2020.

Tays Keskussairaalan lasten päivystyksessä toimii Soita ensin –palvelu.  Ennen päivystykseen lähtemistä täytyy soittaa puhelinnumeroon 03 3116 3345. Sieltä saa tarkemmat ohjeet tilanteeseen.

Lasten päivystys palvelee lasten kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa, joiden kanssa ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään asti. Siellä ei kuitenkaan hoideta tapaturmia. Tapaturmia ovat esimerkiksi kaatumisesta, putoamisesta tai muusta onnettomuudesta aiheutuneet vammat, murtumaepäilyt, palovammat ja haavat.

Tapaturman sattuessa lapsi viedään hoitoon entiseen tapaan Tays Valkeakosken päivystykseen. Ennen päivystykseen lähtöä kannattaa soittaa Tays Valkeakosken päivystyksen numeroon 03 311 67260, sillä ammattilaisen tekemän arvion perusteella vamman vakavuuden vaatiessa hoitopaikka voi olla myös Acuta Tampereella.

Omalla autolla liikkuva pääsee parhaiten L-rakennkseen parkkihalin kautta. P-halli löytyy tästä kartasta. Teiskontielä P-halliin, ja sieltä on suora yhteys L-rakennukseen. Kuva: Tays

Taysin lasten päivystys on muuttanut uusiin tiloihin. Se sijaitsee keskussairaalan L-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Autoilevan on kätevintä saapua pysäköintihallin kautta. Hallista on hissiyhteys lasten ja nuorten sairaalaan. Pysäköintihallin osoite on Kuntokatu 2, Tampere. Hallin kautta onnistuu myös saatto- ja jättöliikenne, opastetaan Taysin sivuilla.

Taksimatka Tampereelta Sahalahdelle päättyi petosepäilyyn

0
Poliisi tutkii taksilla rahatta ajaneen asikaan tomia petoksena.

Sahalahdelle taksilla keskiviikon vastaisena yönä matkanneen miehen reissu päätyi petostutkintaan.

Noin kolmikymppinen mies otti taksin Tampereelta keskiviikon puolella aamyöstä kolmen aikaan. Perillä matkustaja totesi, ettei hänellä ollut rahaa maksaa kyytiä.

Taksimatkaa tutkitaan lievänä petoksena.

Kortitta ajanutta nuorta miestä tutkitaan myös huumausaineen käyttörikoksesta

0
Nuori mies ajoi ilman ajolupaa ja huumaavaa ainetta mukanaan.

Kangasalla Kiveliön alueella jäi myöhään tiistaina poliisin tarkastuksessa kiinni noin parikymppinen nuori mies, jota epäillään kuljettamisesta oikeudetta, rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Poliisi tarkasti miehen auton kello 23.25. Alkometripuhallus näytti nollatulosta, mutta alustava huumetesti positiivista Hänet vietiin verikokeisiin.

Miehen hallusta löytyi myös pieni määrä epäiltyä huumausainetta.

Lautakunta siunasi valituksen Tavasen luvasta – ympäristönsuojelun mukaan lupa on pohjavden pilaamiskiellon vastainen

0
Tavasen saaman luvan valitusaika päättyi tammikuun 13. päivä.

Viranomaislautakunta hyväksyi eilisessä kokouksessaan kaupungin ympäristönsuojeliviranomaisen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle (avi) tekemän ja toimittaman valituksen tekopohjavesilaitos Tavasen saamasta luvasta. Valitusaika päättyi 13. tammikuuta.

Luvan ei katsota täyttävän vesilain mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä. Lisäksi hankkeen koetaan olevan ympäristönsuojelulain mukaisen pohjaveden pilaamiskiellon vastainen.

Lue lisää: Kaupungin ympäristönsuojelu haluaa valittaa Tavasen luvasta – katsoo, ettei avi ole perustellut riittävästi ja ottanut huomioon olosuhteiden muutoksia

Kangasalan Vesi päätti omalta osaltaan olla valittamatta luvasta.

Kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaisessa kokouksessaan sitä, pitäisikö kaupungin irtautua hankkeesta välittömästi, kuten kuntalaisaloiteessa ehdotettiin.

Valtuusto päätyi äänestyksen jälkeen siihen, että valtuuston vuonna 2016 tekemä päätös pysyy voimassa, eli jatkoa hankkeessa harkitaan, kun Tavase on saanut lainvoimaisen luvan.

Lue lisää: Valtuusto yltyi värikkääseen keskusteluun: ”Tavase ei poistu, vaikka siltä haluaisi ummistaa silmät, se ei lähde mihinkään”

Keski-ikä on syvältä

0

On leikattu polvia, nilkkoja, selkää, umppari on poksahtanut ja suolestakin poistettu viisi senttiä. Ja nyt sitten tämäkin vielä.

Jossain vaiheessa syksyä alkoi ihmetyttää, kun olo oli nuutunut ja saamaton koko ajan. Mikään ei tuntunut mielekkäältä, töihin joutui suorastaan pakottamaan itsensä. Kroonisena työnarkomaanina ajattelin, että nyt se burn out viimein iski.

Menin sitten nukkumaan klo 23 tai 02, heräsin aina noin kello 5. Seuraava askel oli yöheräily, pahimmillaan viiden tunnin unien aikana 6-7 kertaa. Ei ihme, että parin tunnin päiväunista tuli tapa.

Menin omalääkärille ihmettelemään asiaa. Sain yöksi kännykänkokoisen laitteen ja pari anturia, syy selvisi viikkoa myöhemmin: vaikea uniapnea. Keski-ikä on syvältä – kuten turvonnut keskivartalokin.

Se oli perjantaipäivä, kun lääkäriasemalta tuli kirje postissa kotiin. Rekisteröinnin tulokset piti läpikäydä seuraavana maanantaina omalääkärin kanssa.

Yritin itsekseni tulkita lausunnon hieroglyfejä ja ymmärtää munkkilatinaa, googlasinkin. Juuri muuta en ymmärtänyt kuin sanat vakava uniapnea.

Olisin halunnut kuulla tuon diagnoosin tutulta luottolääkäriltä, en lukea itse kirjeestä. Ahdisti pirusti. Pelkäsin kuolevani kuten Olli Lindholm.

Seuraavana päivänä kävin osteopaatilla kroonisten rintarankaongelmieni vuoksi. Puolen tunnin sessio paitsi aukaisi rintarangan lukot, toimi myös loistavana terapiana.

Turisimme aiheesta kiihkottomasti niitä näitä. Kokenut parantaja uskoi, että selkävaivanikin helpottaisivat, kun saisin hoitoa uniapneaan. Päätin kääntää asian positiiviseksi.

Tuo yhä useampaa suomalaista riivaava uusi kansantauti löytyi hyvissä ajoin, saanen parin viikon sisään CPAP-laitteen, joka vähentää hengityskatkoksia öisin. Olo paranee, väsymys katoaa, korkea verenpaineeni todennäköisesti laskee ja kenties selän ikiroutainen jumituskin helpottaa. Jaksaa taas innostua kaikesta – tai jos ei kaikesta, niin edes jostakin.

Eri arvioiden mukaan 100000-200 000 suomalaista sairastaa uniapneaa tietämättään.

Jos unessa on katkoksia ja väsyttää kroonisesti, mene ihmeessä tutkimuksiin. Noin viikon suostuttelun jälkeen sain jääräpäisen isänikin varaamaan ajan.

Uniapneaan ei kukaan kuole, mutta jos sen jättää hoitamatta, sydän ja verenkiertoelimistö joutuvat vuosien tai vuosikymmenten mittaan todella koville. Voi olla, että sitten tulee vähän pidempikin uni, jota myös viikatemieheksi kutsutaan. Minä en ainakaan halua ottaa riskiä.

Nukkumiseen Hannibal Lecter -maski naamalla varmasti tottuu. Jos ei totu, pitää pakottaa. Sitähän keski-ikäisen ihmisen elämä muutenkin hyvin pitkälti on. Pakotat itsesi lenkille, salille, töihin, imuroimaan, pesemään ikkunoita ja elämään vielä huomiseen – vaikkei aina jaksaisi.

Lapinlahden Lintujen riimein: ”Keski-ikä näyttää hyvältä, keski-ikä tuntuu tärkeältä, mutta keski-ikä on todella syvältä.”

Tuoretta

Luetuimmat