Koti Pääuutiset ”Ei tätä hommaa mikään tapa” – Kangasala Seura on vaalinut...

”Ei tätä hommaa mikään tapa” – Kangasala Seura on vaalinut ja suojellut paikallista historiaa 70 vuotta

0
Ilkka Saarinen, Markku Meurman ja Marja Kalliovalkama ovat Kangasala-seuran pitkäaikaisia aktiiveja.

1950-luvun alussa alkanut hanke, oma museo, otettiin Kangasalla innolla vastaan, ja osa paikallisista kävi tuomassa esineistöä suoraan museolle sihteerin avatessa ovet. Kotiseutumuseo avattiin vuonna 1958.

Nyt, 70 vuotta seuran perustamisesta, Markku Meurman, Marja Kalliovalkama ja Ilkka Saarinen ovat kokoontuneet Tapulitiellä sijaitsevaan kotiseutumuseoon.

– Museon perustaminen on ehdottomasti yksi keskeisimpiä asioita seuran historiassa, sanoo Kalliovalkama.  

– Kangasalan Sanomien entisen päätoimittajan Eero Aron merkitys Kangasala-Seurassa on ollut korvaamaton, sanoo 33 vuotta seuran toiminnassa mukana ollut Meurman. 

Tilassa on järjestetty muun muassa kirjailijavierailuita, pienimuotoisia konsertteja ja esitelmäiltoja.  Kalliovalkama korostaa, että museosta on moneksi. Sen akustiikka on saanut laajasti kiitosta. 

– Toisessa kerroksessa on 177 vuotta vanhat urut. Muun muassa Jukka Heroja on soittanut urkuja ja kehunut. Urut ovat tämän paikan ehdoton aarre!

Museon kunnostaminen on seuran vastuulla. Kaupungin taloudellisella avustuksella palkataan kesäksi opas. Vierailuja on noin pari tuhatta vuosittain.

Perustamisvaiheessa Kangasala-Seuran tehtävänä oli ensisijaisesti suojella ja vaalia historiallisia muistoja ja luonnonkauneutta sekä elvyttää kotipitäjän kulttuuriperinteiden arvostamista. Tämä on kantanut näihin päiviin saakka.

Mutta palataan ajassa 70 vuotta taaksepäin. Mistä syntyi tarve perustaa kotiseutuyhdistys? 

– Asiasta oli keskusteltu Kangasalla monen vuoden ajan. Paikallisyhdistykselle oli tarvetta, ja tehtävää oli tarjottu muun muassa nuorisoseuralle, kertoo Meurman.

 Hanke ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle, ja vuonna 1949 kunnantalolle kutsuttiin joukko kiinnostuneita ihmisiä. Innostuneet ihmiset ryhtyivät töihin, ja seuran perustamiskokous pidettiin Kangasalan kunnantalossa syyskuussa samana vuonna. 

– Paikallisten kylien ja ihmisten tarinoiden tallentaminen on valtavan tärkeää työtä, Saarinen muistuttaa.

70 vuoteen mahtuu eritoten kolme keskeistä muutosta: kotiseutujuhlat 1950- ja 60-luvulla, Kangasalan Joulu sekä Tapulitiellä sijaitsevan museon toiminnan käynnistyminen. 

– Kotiseutujuhlien järjestäminen oli valtava ponnistus, johon tarvittiin tuhansien ihmisten työpanos. Itse ajoin kymmenkesäisenä hevosta juhlassa vuonna 1963, muistelee Meurman. 

Toimintaan on vuosikymmenien saatossa kuulunut ainakin opaskursseja ja kotiseuturetkiä. Retkiä on tehty ympäri Kangasalaa ja lähiseutuja.  

– Retket ovat olleet suosittuja. Viime viikonloppuisella Sääksmäen reissulla oli bussilastillinen kiinnostuneita ihmisiä mukana. Ihmiset eivät juuri tunteneet toisiaan, mutta tunnelma oli kohdallaan, Kalliovalkama luonnehtii.

Kangasalan Joulu on paikallisen kotiseututyön kulmakivi. Lehti on yksi kauimmin keskeytyksettä ilmestyneistä kotiseutulehdistä maassa. 

– Kangasalan Joulun ilmoitushankinta on lehden tuoton kannalta tärkein asia. Se vaatii paljon työtä. 

Toimintaa on pyritty kehittämään jatkuvasti. Valtavan 10 000 kuvan digitalisointi on miltei tehty ja seuraavana on vuorossa yhteistyö Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Seuran kuvat tallennetaan maakuntamuseon Siiri-järjestelmään.

– Jokaisen kuvan digitointi alkuperäisine tietoineen on ollut iso urakka. Myös museon parituhatta esinettä on tarkoitus digitalisoida, Kalliovalkama kertoo.

Kirjoja on putkahdellut ulos tasaisin väliajoin.

– Seuraava julkaistaan 70-vuotisjuhlassamme tässä kuussa. Se kertoo Kangasalan kehityksestä sodanjälkeiseltä ajalta näihin päiviin saakka, valottaa Meurman. 

– Ihmisillä on valtava tarinoiden tarve, Kalliovalkama tietää. 

Haasteena on löytää aktiivisia, kotiseututyöstä kiinnostuneita ihmisiä varsinkin johtokuntaan. Jäseniä on tällä hetkellä noin 200. Tapahtumat eivät kuitenkaan ole sidottu jäsenyyteen. 

– Urheiluseuroihin löytyy ihmisiä. Paikallisseuran toimintaan vaikuttaa myös sen laajuus. Kilpailemme aika suurella kentällä ja yhteisöllistä toimintaa ei enää ole samalla tavalla kuin aiemmin, miettii Saarinen.

– Mutta seuran järjestämän tapahtuman ei tarvitse olla iso, jos vain on riittävästi kiinnostuneita ja innostuneita, Meurman sanoo.

 Entä Kangasala-seuran tulevaisuus? Siihen Saarinen, Meurman ja Kalliovalkama suhtautuvat valoisasti.

– Ei tätä toimintaa mikään tapa, kyllä tämä jollakin tavalla jatkuu, Meurman vakuuttaa.

– Odotamme, että juhlapuhujamme vuorineuvos Kari Neilimo kertoo meille, mitä seuran kannattaisi tehdä tulevaisuudessa, Kalliovalkama naurahtaa.

Kangasala-Seuran 70-vuotisjuhlaa vietetään 11.9. kello 18 Kangasalan lukion auditoriossa.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän