Koti Uutiset Enää ei tupakka-askin kansi riitä rakennuspiirustukseksi – rakennusluvat käyttöön sotien jälkeen

    Enää ei tupakka-askin kansi riitä rakennuspiirustukseksi – rakennusluvat käyttöön sotien jälkeen

    0
    Rintamamiestalojen rakentajat joutuivat jo hakemaan rakennuslupia, vaikka valvonta oli vielä varsin huteraa. Tämä talo on Vatialasta.

    Rakentamista säädellään nykyisin lainsäädännön lisäksi alueellisilla säädöksillä. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin. Vielä muutama vuosikymmen sitten kukin saattoi rakentaa mitä halusi ja miten halusi.

    Alueellisia säädöksiä ovat rakennusjärjestys ja kaavat. Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa, että rakentaminen tapahtuu lain ja määräysten mukaisesti. Siksi rakentamista varten täytyy hakea lupa.

    Rakennusvalvontaviranomaiset suorittavat erilaisia katselmuksia varmistaakseen, että rakennusluvan yhteydessä annettuja määräyksiä ja ehtoja noudatetaan.

    Ensimmäisenä rakennusvalvonnan aloittivat kaupungit, jotka toimivat edelläkävijöinä. Rakennustarkastustoiminnan syntyminen liittyy kaupunkien voimakkaaseen kasvuun ja kehittymiseen 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa. Suomessa tämä näkyi aluksi erityisesti Helsingin kohdalla, joka toimi maamme rakennustarkastustoiminnan suunnannäyttäjänä, valiten ensimmäisen rakennustarkastajan vuonna 1908.

    Rintamamiestalojen rakentajat hakivat jo lupia

    Maaseutu tuli lupajärjestelmän piiriin vasta sotien jälkeen vuonna 1945, kun laki rakentamisesta maaseudulla annettiin. Laki astui voimaan vuoden 1949 alusta. Tämän jälkeen lämmitettävää rakennusta varten tarvittiin rakennuslupa ja työmaalla tupakka-askin kanteen tehdyt hahmotelmat eivät enää riittäneet.

    Käytännössä rakennuslupia joutuivat ensimmäisenä hakemaan rintamamiestalojen rakentajat.

    Sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden rakentamisen helpottamiseksi laadittiin tyyppipiirustukset asuntoja ja navettoja varten. Piirustusten mukaan tyypillinen rintamamiestalo oli puolitoistakerroksinen lähes kuutiomainen rakennus, joka oli rakennuskustannusten ja energiankulutuksen puolesta paras mahdollinen.

    Yksittäisten rintamiestalojen lisäksi Kangasalle nousi myös kokonaisia uusia rintamamiestaloalueita Ruutanaan, Herttualaan, Pikonkankaalle ja Vatialaan.

    Vielä pitkään rakentamisen valvonta oli kuitenkin suurpiirteistä ja väljää. Esimerkiksi katselmuksia pidettiin vain, mikäli lautakunta katsoi sen tarpeelliseksi. Vastaavista työnjohtajista ei vielä puhuttu laissa mitään. Tiukempi järjestys rakentamiseen tuli vasta rakennuslain ja rakennusasetuksen myötä vuonna 1959, sillä tuolloin säädettiin yleinen rakennuslupavelvollisuus.

    Tiukempi järjestys rakentamiseen tuli vasta rakennuslain ja rakennusasetuksen myötä vuonna 1959, sillä tuolloin säädettiin yleinen rakennuslupavelvollisuus.

    Lain mukaan rakennustoiminnan yleistä suunnittelua johti kunnassa kunnanhallitus. Lisäksi jokaisessa maalaiskunnassa tuli olla rakennuslautakunta, joka käsitteli rakentamiseen liittyviä asioita, valvoi rakentamista sekä antoi tarvittaessa ohjeita ja neuvoja.

    Rakentamisen lisääntyessä säädöksiä annettiin lisää. Rakennuslain muutos vuodelta 1966 edellytti, että jokaisessa kunnassa tuli olla rakentamista ohjaava, koko kuntaa koskeva rakennusjärjestys. Sen seurauksena Kangasallekin laadittiin oma rakennusjärjestys, joka astui voimaan vuonna 1967. Sitä ennen rakennusjärjestys oli ollut voimassa vain kirkonkylän kaava-alueella.

    Samanaikaisesti Kangasalle rakennettiin yhä enenevässä määrin uusia asuntoja. Vuonna 1961 valmistui yhteensä 96 asuntoa, vajaa kymmen vuotta myöhemmin määrä oli jo 252.

    Rivitalot valtaavat alaa

    1970-luvun alkupuolella Kangasalan asuntotuotanto nousi useana vuonna yli 300 asuntoon vuodessa. Sen jälkeen asuntojen rakentaminen väheni vuoteen 1981, mutta vuodet 1982 ja 1983 olivat taas voimakkaan rakentamisen aikaa.

    1970-luvulla valmistuneista asunnoista pääosa oli omakoti- ja kerrostaloasuntoja. Vuosikymmen alussa rivitaloasuntojen osuus oli vain 1,1 % ja niiden osuus alkoi varsinaisesti kasvaa vasta 1980-luvulla.

    Kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta kasvoi voimakkaasti koko 1970-luvun alkupuolen, niiden ollessa vuosina 1975–1978 jo noin puolet rakennetuista asunnoista.

    Rakentaminen oli vilkasta. Kangasalan asuntojen määrä kasvoi vuodesta 1960 vuoteen 1980 yli kaksinkertaiseksi, 3 593:sta 6 826:een.

    Laman seurauksena asuntorakentaminen romahti 1990-luvun alkupuolella alle sataan uuteen asuntoon vuodessa ja vuonna 1994 valmistui vain 44 asuntoa. Sen sijaan pieniä laajennuksia ja talousrakennushankkeita oli vireillä useita.

    2000-luvun alkupuolella asuntotuotanto jälleen elpyi. Tuolloin rakennetuista asunnoista puolet oli omakotitaloja, rivi- ja kerrostaloasuntojen osuuden ollessa molempien osalta noin neljäsosa. Vuositasolla uusia asuntoja valmistui noin 250.

    Kirjoittaja on Kangasalla asuva historioitsija

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän