Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Ensimmäiset taimenen mätirasiat asetettiin Myllyojaan

Hanke Sahalahden Myllyojan kunnostamiseksi taimenelle sopivaksi lisääntymisalueeksi eteni merkittävästi viime viikolla, kun ennalta valittuihin kohtiin ojassa asetettiin taimenen mätimunia sisältäviä rasioita.

Uutiset - 30.3.2018 kello 11.00
Kangasalan Sanomat / Jouni Valkeeniemi
Ensimmäiset taimenen  mätirasiat asetettiin Myllyojaan
Hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku mittaamassa Myllyojan happamuutta mätirasioiden sijoittamisen yhteydessä. Kuva: Heikki Holsti

Viiteen eri koskipaikkaan sijoitetuissa rasioissa on yhteensä 2,5 litraa mätiä. Yhden rasia vetoisuus on desilitran verran, siihen mahtuu 500–600 mätimunaa.

Rasiat ankkuroitiin ojan pohjaan painoilla. Näin ne eivät tempaudu liikkeelle Myllyojassa piakkoin alkavan kevätvirtauksen takia.

– Kaikki meni suunnitelman mukaisesti, tiivisti kalastotutkija, limnologi Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä (KVVY). Hän toteutti mäti-istutuksen kollegansa hydrobiologi Jussi Iso-Tuiskun kanssa.

MÄTI-ISTUTUKSEN ideana on saada aikaan Myllyojassa syntyvä taimenkanta.

Poikasvaiheen jälkeen osa taimenista vaeltaa isompiin vesistöihin. Muutaman vuoden kuluttua ne palaavat kutemaan synnyinpuroonsa.

Myllyojaa pidetään potentiaalisena paikkana, vaikka syksyllä 2014 tehdyssä sähkökoekalastuksessa ojasta ei löytynyt merkkejä taimenista. Asiantuntijat uskovat, että mäti-istutuksilla ja nousuesteitä muokkaamalla ojaan voidaan saada luontaisesti lisääntyvä taimenkanta.

Kokemukset mäti-istutuksista osoittavat, että niitä tulisi tehdä neljänä, viitenä vuotena peräkkäin. Niin saadaan aikaan paras tulos.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Holsti kertoo, että yleinen ilmapiiri ojan kunnostamiseksi taimenelle on ollut suotuisa.

– Maanomistajilta on jo tullut suostumuksia nousuesteiden poistamiselle. Voi olla, että kuokka kolahtaa ojaan 2019 töiden aloittamiseksi.

Yhteistyötahoja hankkeessa ovat maanomistajien ohella lähinnä Laipanmaan osakaskunta, Längelmäveden kalastusalue ja Kangasalan kaupunki.

NYT OJAAN sijoitetut mätimunat ovat peräisin Rautalammin reitin taimenista, ja ne on tuotettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) Laukaan kalanviljelylaitoksella.

Litra taimenen mätimunia maksaa noin 500 euroa.

Tutkijat palaavat Myllyojalle toukokuussa, jolloin mätirasiat kerätään pois. Silloin saadaan osviittaa, miten hyvin poikasten kuoriutuminen mätimunista on sujunut.

– Myllyojan veden pH-arvo oli hyvällä tasolla eli noin 5,4. Sen pitäisi sopia taimenelle, Holsti sanoo.

Myllyoja laskee Iso-Saksijärvestä Keljonjärven kautta Längelmäveteen. 

Hieman alle viiden kilometrin matkalla ojassa on laskua noin 25 metriä.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös