Ajamme metsästyksenvalvoja Markku Pirisen kanssa peräkanaa Kortesuon omakotialueen pohjoispuolelle metsäiselle peltoaukealle, josta kulkee Pirisen mukaan koiraihmisten suosima lenkkireitti.
Kangasalan riistanhoitoyhdistystä edustava Pirinen on ottanut mukaansa Riistakeskuksen, Kennelliiton ja poliisin kytke koirasi -kyltin. Maastoon pystytettävät kyltit muistuttavat koirakurista.
– Ikävä kyllä ihmiset muistavat, että koirilla on irtipitoaika. Sellaistahan ei ole, Pirinen huomauttaa iskettyään kyltin maahan.
Sama todetaan opastaulussa: metsästyslain mukaan koiran päästäminen irti toisen omistamalla alueella edellyttää aina alueen omistajan tai metsästysoikeuden haltijan, eli yleensä maat vuokranneen metsästysseuran, lupaa.
Ilman sitä koiraa ei siis voi pitää irti koskaan.
Maaliskuun ensimmäisen ja elokuun 19. päivän välinen aika taas on rauhoitettu kokonaan: koira ei saa juosta vapaana edes luvalla, omistajansa pihaa lukuun ottamatta.
Pilkuntarkasti laki sanoo, että koiran on oltava kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä.
Piristä ilmaus hieman hymyilyttää.
– Haluaisin todella nähdä koiran, joka olisi joka tilanteessa välittömästi kytkettävissä, hän toteaa.
Mies suhtautuu varauksella myös sen pitämiseen vapanaan kotipihassa.
– Koira saa olla pihassa irti, mutta sen siellä pysymisen on oltava varmaa. Ja siitähän ei voi olla varma, koska kyse on eläimestä, hän toteaa.
Järjestyslaki koskee taajamia
Yleiset kaikkia koskevat säännöt koirien irtipidosta löytyvät metsästyslaista. Taajama-alueilla koirien irtipidosta säädetään lisäksi järjestyslain koirakuria käsittelevällä pykälällä.
Se velvoittaa pitämään koiran kiinni taajama-alueilla, yleisillä kuntopoluilla ja hiihtoladuilla, uimarannoilla, lasten leikkipaikoilla sekä urheilukentillä.
Haluaisin todella nähdä koiran, joka olisi joka tilanteessa välittömästi kytkettävissä.
MARKKU PIRINEN, METSÄSTYKSENVALVOJA
Koska omalla tontilla koira voi olla vapaana, Pirinen kertoo, että taajama-alueilla harmia aiheuttavatkin usein pihoista hallitsemattomasti ryntäilevät koirat. Osa ajattelee, että kodin lähimetsissä lenkkeillessä on sallittua päästää karvainen kaveri vapaasti kirmaamaan.
– Maaseudulla taas saatetaan ajaa jonkin metsäautotien päähän ja avata siellä koiran hihnan linkku, hän toteaa.
Pahimmissa Pirisen korvin ja silmin todistamissa tapauksissa omistaja on ”lenkittänyt” lemmikkiään ajamalla autolla ja antamalla eläimen juosta irrallaan auton ympärillä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Metsästyksenvalvojat muistuttavat koirakurista maastoon levitettävillä opastauluilla. Metsästyksenvalvoja Markku Pirinen kertoo, että valitettavasti moni viis veisaa määräyksistä.
Metsästyksenvalvoja toteaa, että Kangasalla irrallaan ryntäilevät koirat eivät ole tällä hetkellä hallitsematon ongelma.
– Koirien lisääntymisen seurauksena tilanne kuitenkin pahenee.
Välinpitämättömästä suhtautumista koirakuriin kertoo irrallaan juoksevien koirien lisäksi se, että Pirisen mukaan metsästyksenvalvojien metsiin levittämiä kytke koirasi -kylttejä revitään irti ja heitetään pois.
Luonto on haavoittuvainen keväisin
Koirien pitäminen kiinni lain mukaan on tärkeää sekä luontoa että toisia ihmisiä ajatellen.
Luonto on haavoittuvainen etenkin keväisin ja alkukesäisin, jolloin on monien lintu- ja eläinlajien lisääntymisaika.
Koska tottelevaisimmallakin koiralla on vaistot, se voi ampaista äkkiarvaamatta esimerkiksi hiljan vasonutta hirviemoa tai rikkoa mennä toheltaessaan linnunpesän.
Pirinen huomauttaa, että koronakriisin vuoksi metsissä on kulkijoita nyt aikaisempaa runsaammin, joten myös vapaana juoksentelevia koiria saattaa tulla vastaan enemmän.
Yleiset kaikkia koskevat säännöt koirien irtipidosta löytyvät metsästyslaista.
Jokaisen luonnossa liikkujan tulisi ottaa huomioon muut lenkkeilijät ja muistaa, että osa ihmisistä kärsii koirapelosta.
– Esimerkiksi Kaarinanpolulla kulkee paljon ihmisiä koirat vapaana. Vastaantulevasta koirasta ei voi tietää, onko se kiltti, hän huomauttaa.
Koirakurin valvontaoikeus kuuluu Suomessa metsästysoikeuden haltijoille, maanomistajille, poliisille, rajavartiolaitokselle ja Suomen Riistakeskukselle.
Pirinen kertoo, että käytännössä paikallistasolla valvontaa tekevät yleensä Riistakeskuksen alla toimivien paikallisten riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojat. Poliisilla on harvoin aikaa puuttua irrallaan juokseviin koiriin, ennen kuin ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa.
Metsästyksenvalvojien tehtävä on neuvoa ja opastaa. Tarvittaessa he ilmoittavat havaitsemistaan rikkeistä viranomaisille.
Voisiko samanlaisen jutun kirjoittaa kissoista ja että niitä koskee myös samat säännöt? Tappavat rutkasti enemmän luonnoneläimiä kuin koirat. Kangasalla kaadetaan metsää parhaimpaan pesimisaikaan – muutama kevät sitten ulkoilutin koiria lähimetsässä ja seuraavana päivänä se kaadettiin. Hieman siinä vaiheessa ”huvitti” tämä koirien kiinnipitämissääntö…
Itseä hmetyttää suuresti se että hoetaan kuinka paljon vahinkoa metsän eläimille on vapaana olevista koirista ,jotka kuitenkin pääsääntöisesti ovat hallinnassa ja aika lailla harvassa. Kuitenkin nämä samat metsän omistajat avohakkaavat surutta metsää etelä-suomessakin jätteen yhden kuppasen puun aukealle jonka seuraava kova tuuli kaataa. Kumpakohan toiminta onkaan pahempaa niille metsän asukeille.
Senkun kiinnittelette niitä kylttejä, ei taida parempaakaan tekemistä olla.