Koti Pääuutiset Etuoikeuksiaan kannattaa käyttää oikein – Tapio Keihäs työskentelee Perussa alkuperäiskansojen keskuksessa

Etuoikeuksiaan kannattaa käyttää oikein – Tapio Keihäs työskentelee Perussa alkuperäiskansojen keskuksessa

0
Kahvitauolla kotitalon katolla.

Kangasalalainen Tapio Keihäs on asunut yli neljä vuotta Perussa ja työskentelee siellä maan alkuperäiskansojen kulttuurien keskuksessa Chirapaqissa.

Nyt kun mies on saapunut Limasta viettämään muutaman kesäisen viikon Kangasalla vanhempiensa luona, on pakko kuulla heti alkajaisiksi ajatuksia Suomen ja Perun eroavaisuuksista. Keihäs vastaa auliisti ja on asiaa pohtinutkin, mutta haastattelun kuluessa käy ilmi, että mieluummin hän korostaisi ihmisten samankaltaisuutta.

– Mitä enemmän matkustaa, sitä selvemmäksi käy, että meillä kaikilla on samat perustarpeet, samat ilot ja surut. Maan yhteiskunnalliset olosuhteet tietenkin vaikuttavat, mutta loppujen lopuksi jokaisella meistä on tarve saada perusasiat kuntoon.

Hän toivoo, että esimerkiksi Etelä-Amerikasta välittyisi maailmalle paljon muutakin tietoa kuin huumesodat ja rikollisuus. Hänen mielestään on tärkeää ymmärtää, että jokaisessa maassa tavalliset ihmiset elävät tavallista arkea. arkea. Pitäisi keskittyä enemmän samanlaisuuteen kuin eroihin. Tarvitaan myös eri kulttuureja kunnioittavaa otetta.

Perussa asuvana Keihäs ei tunnista mañana- eli asian voi siirtää huomiselle -mentalitettia.

– Päinvastoin esimerkiksi Limassa ihmiset ovat innostuneita ja aktiivisia. He suhtautuvat vakavasti koulutukseen, uravalintaan ja myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vastoinkäymisistä huolimatta ihmiset puskevat eteenpäin, heillä on usko parempaan.

– Sen sijaan hyvin voivassa Suomessa on havaittavissa tietynlaista välinpitämättömyyttä, asioihin ei oikein enää jakseta tarttua.

Toisaalta Keihäs osaa ehdottomasti arvostaa Suomen koulutusta, terveyspalveluja, jokamiehen oikeuksia, vehreyttä ja ihmisille yhteisiä ei-kaupallisia julkisia tiloja.

– Limalaisten kavereitteni on vaikea uskoa, että Suomessa kuka vaan saa käydä poimimassa metsästä marjoja.

Perusta Keihäs voisi tuoda tänne yhteisöllisyyttä, tiivistä perheen, suvun ja kaveripiirin yhteyttä. Silläkin tosin on kääntöpuolensa.

– On todella iso tapaus, jos jostain syystä jätät perheen sunnuntailounaan väliin.

Kun Keihäs puhuu nykyisestä asuinmaastaan, hän korostaa sen monimuotoisuutta niin maantieteellisesti kuin kulttuurisesti. Ei ole olemassa yhtä yhtenäistä Perua. Maassa esimerkiksi asuu 50 eri alkuperäiskansaa, joista jotkut tietoisesti eristäytyneinä.

Sunnuntaikävelyllä Liman vuoristossa.

Latinalainen Amerikka alkoi kiehtoa Keihästä lukion jälkeen, vaikka toisena vaihtoehtona olikin Taideteollinen korkeakoulu. Armeijassa hän jo pänttäsi espanjan kielioppia, ja pääaineeksi valikoitui espanjalainen filologia. Helsingin yliopistoon tekemässä gradussaan Keihäs tutki Perun intiaaninuorten kieltä ja identiteettiä. Hän keräsi aineistoa ollessaan työharjoittelussa nykyisessä työpaikassaan Chirapaqissa.
Opinnäytetyötä tehdessä hänelle selvisi, miten syrjivä ja epätasa-arvoinen Peru on varsinkin alkuperäiskansojen näkökulmasta.

– Osa nuorista koki häpeälliseksi puhua omaa alkuperäiskieltään, mikä saattoi jopa aiheuttaa kielimuurin heidän ja isovanhempiensa välille. Nuorilla oli kuitenkin vahva halu saada kieli elpymään ja asenteet sitä kohtaan myönteisiksi.

Chirapaq-keskus työskentelee alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta paikallisesti ja kansainvälisesti. Tärkeää on saada ihmisten oma ääni kuuluviin.

– Perun valtio madaltaa tietoisesti alkuperäiskansojen arvoa. Toisaalta valonpilkkujakin on näkyvissä. Perinteinen tieto vaikkapa vesijärjestelmistä, metsänhoidosta tai hallankestävistä viljelykasveista voi nousta arvoonsa ilmastonmuutoksen torjumisen myötä.

Tapio Keihään työnkuvaan kuuluu keskuksen johtajan avustaminen kansainvälisen politiikan kentällä. Johtaja on YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin jäsen. Foorumin puheenjohtajaksi puolestaan valittiin tänä vuonna saamelainen Anne Nuorgam.
Syyskuun alussa Keihäs matkusti jälleen työpaikalleen. Takana on ensimmäinen Suomen kesä neljään vuoteen. Parasta on ollut perheen ja ystävien näkemisen ohessa uiminen ja sauna.

Suomessa kesällä. Yksi parhaista paikoista oli vanhempien pihasauna.

Lima on tällä hetkellä miehen pysyvä asuinpaikka, ja hän kokee jo olevansa siellä osa yhteisöä. Yhteys kotimaahan säilyy viikoittain skypen avulla.

32-vuotias Keihäs on tehnyt vapaaehtoistyötä Meksikossa, matkustanut Brasiliassa ja Argentiinassa. Hän on aina ollut halukas oppimaan uutta, ja niin on jokaisessa maassa tapahtunut. Vastavuoroisesti hän haluaa myös antaa.

Keihäs katsoo, että hän on muun muassa koulutusmahdollisuuksiensa kautta etuoikeutetussa asemassa ja haluaa käyttää omaa osaamistaan oikein ja vastuullisesti. Oikea tapa on hänen mielestään tehdä se toista kulttuuria kunnioittaen.


Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän