Funikulaareja Kangasalle puuhaavan yrittäjän usko ei horju, vaikka tekniikassa on haasteensa: ”Eihän Pisan tornikaan olisi kuuluisa, jos se seisoisi suorassa”

Tämä juttu oli Kangasalan Sanomien vuoden 2024 aprillipila.

Kirkkoharjun laella seisoo innostunut mies. Kädet viuhtovat korkealla, kun Lalli Papiri muistelee ensimmäistä käyntiään kesäisen Kangasalan harjuilla noin kymmenen vuotta sitten.

– Näkymät olivat upeita, kerrassaan vertaansa vailla. Mutta miksi ihmeessä niitä nähdäkseen pitää hikoilla hyttysten keskellä pitkä mäki ylös – sitä en ymmärtänyt silloin, enkä ymmärrä vieläkään. Ajattelin, että on pakko olla parempikin tapa.

Asia jäi vaivaamaan Pohjanmaan lakeuksilla kasvaneen, italialaisia sukujuuria omaavan yrittäjän mieltä ja johti lopulta varsin kunnianhimoiseen liikeideaan.

Tämä herra aikoo nimittäin tuoda Kangasalle funikulaarin jo ensi kesänä. Funikulaari, toiselta nimeltään kiskoköysirata, pystyy kuljettamaan ihmisiä ylös ja alas jyrkkiäkin mäkiä.

– Pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Huomasin Kirkkoharjun kehittämissuunnitelmat ja tajusin, että Kangasala ja maailma ovat vihdoin valmiita ottamaan vastaan tämän innovaation, Papiri sanoo.

Kansainvälinen matkailuyritys

Papirin perustaman yrityksen komealta kalskahtavassa Funiculare Farfalle Finne -nimessä viimeinen osa juontaa juurensa tietysti Jalmari Finneen.

Farfalle (suom. perhosen muotoinen pasta) antaa puolestaan vihjeen funikulaarin luontoteemaisesta sisustuksesta.

Yrittäjä kertoo valinneensa kansainvälisen nimen, koska hän haluaa tehdä Kangasalasta maailmankuulun matkailukohteen.

– Suomalaiset tajuavat kyllä, kun nimessä on tuttu kulttuuripitäjään viittaava elementti. Ruotsalaisturisteille tällä markkinoidaan tietysti Suomea ja suomalaisuutta laajemminkin. Nimi on tosi monikäyttöinen, hän toteaa.

Papiri on aloittanut neuvottelut Kangasalan kaupungin kanssa ensimmäisen funikulaarin toimittamisesta. Hän uskoo, että kaupungilta löytyy rahaa ja tukea hankkeen toteuttamiseen.

– Loistavat ideat toimivat taloustilanteesta riippumatta ja laman keskellä tarvitaan rohkeita avauksia entistä kipeämmin, Papiri sanoo.

Kirkkoharjulta Vehoniemenharjulle

Yrittäjän visiossa funikulaarit kuljettavat matkustajia vuoteen 2030 mennessä jokaisella Kangasalan harjuista. Jotta harjujen eri kohtiin pääsy olisi mahdollisimman kätevää, funikulaareja tulisi sijoittaa Papirin mukaan kullekin harjulle 4–6 kappaletta.

Ainakin osa funikulaareista voidaan hänen mukaansa yhdistää toisiinsa, jolloin Kangasalan läpi on mahdollista matkailla lähes pelkästään funikulaareilla.

– Se nostaa matkailun tasoa älyttömästi, ihan konkreettisestikin korkeammalle. Funikulaareja on toki tehty ennenkin, mutta näin kunnianhimoista suunnitelmaa ei ole toteutettu missään muualla, Papiri hehkuttaa.

Paljon palvelua käyttäville ihmisille on suunnitteilla Nysse-matkakortin kaltainen sarjalippu, mutta perinteisemmässä muodossa.

– Aiomme käyttää pahvikortteja, jotka konduktööri lävistää vaunun kyytiin astuessa. Tällä tavoin kunnioitamme harjujen vuosisataisia perinteitä ja tuomme matkaan ripauksen nostalgiaa, Papiri paljastaa.

Tuleeko funikulaariin siis konduktööri?

– Kyllä. Työ sopii mainiosti esimerkiksi nuorille tai vanhuksille, jotka haluavat jatkaa töiden tekemistä eläkkeellä, muistella menneitä ja saada sisältöä päiviinsä, Papiri sanoo.

Pitkät perinteet funikulaarien valmistuksessa

Funikulaarin asentaminen harjun rinteeseen vaatii jonkin verran hakkuita. Kangasalan harjut ovat suurelta osin suojeltuja, mikä saattaa muodostua ongelmaksi.

Papiri on luottavainen sen suhteen, että asiassa löytyy sopu.

– Onhan puita kaadettu harjuilta ennenkin. Tämähän ei ole huvin vuoksi hakkaamista ja se tapahtuu niin pienellä alueella, että en usko sen haittaavan ketään. Kiskot vaativat leveyssuunnassa vain noin kymmenen metrin aukon puustoon.

Funikulaarit valmistetaan Italiassa, johon Papirilla on sukunsa kautta läheiset suhteet.

– Alppien juurella on 1500-luvulta lähtien toiminut funikulaaritehdas, jota johtavat nykyään äidin puolen serkkuni. Perimätiedon mukaan itse Leonardo da Vinci aikoi tilata esi-isiltämme funikulaarin prototyypin, Papiri kertoo ja jatkaa:

– Valitettavasti Leonardo ehti kuolla ennen kuin nimet saatiin papereihin. Ajattele, mikä referenssi maailmankuulu keksijä olisi ollut yritykselle, hän harmittelee.

Entä Turun funikulaari, joka ei toimi?

Aihe on vähän arka, mutta sitä on pakko kysyä.

Turusta kantautuneiden uutisten perusteella Italiassa valmistettu funikulaari ei ole toimivuudeltaan kaikkein luotettavin liikenneväline.

Papirin mukaan mitään syytä huoleen ei ole. Hän kertoo, että Kangasalle tulevasta funikulaarista on tehty pilottiversio, jota on jo päästy testaamaan Dolomiittien jylhissä maisemissa.

Toistaiseksi funikulaari on saatu kulkemaan kiihtyvällä vauhdilla alaspäin, mikä on Papirin mukaan puoli voittoa. Hän uskoo, että loputkin haasteet ratkaistaan ripeästi.

– Lumi ja jää ovat Pohjois-Italiassa ihan tavallisia elementtejä. Kyllä siellä osataan ottaa huomioon myös meidän harjujemme kaltevuus. Uskon, että tästä tulee samanlainen menestystarina kuin Pendolino-junista.

Papiri toteaa, että kun uusia innovaatioita luodaan, kasvukivut kuuluvat prosessiin. Hänen mielestään mahdolliset vastoinkäymiset vain lisäävät funikulaariprojektin kiinnostavuutta.

– Eihän Pisan tornikaan olisi kuuluisa, jos se seisoisi suorassa, Papiri täräyttää.

Hän sanoo suhtautuvansa hankkeeseen niin luottavaisesti, että aloittaa konduktöörien rekrytoinnin välittömästi.

– Olen tänään tavattavissa Kirkkoharjun näkötornilla. Kutsun sata ensimmäistä hakijaa haastatteluun, joka järjestetään loma-asunnollani Comojärvellä.

Haastatteluaikataulun ja ohjeet valmistautumiseen näet täältä.