Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-Digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Hautausmaa henkii historiaa ja rauhoittaa kiireistä mieltä

Uutiset - 10.8.2016 kello 15.18
Kangasalan Sanomat
Hautausmaa henkii historiaa ja  rauhoittaa kiireistä mieltä
Mirja Rauhalahti käy usein Kuhmalahden vanhalla hautausmaalla, jossa hän miehensä Tuomon kanssa hoitaa neljää suvun hautaa. – Itsekin aina rauhoittuu, kun tulee käymään täällä, hän miettii hautausmaaympäristön vaikutusta.

Vaivaako stressi? Jos, niin tee kävelyretki lähiseudun hautausmaalle. Kiire katoaa ja mieli rauhoittuu, asiat saavat oikeat mittasuhteet.
Hautausmaat eivät ole pelottavia paikkoja, vaikka tällaista kuulee etenkin nuorison suusta. Kesäisessä kukkaloistossaan hautausmaa on mitä hehkein puisto, jonka kautta avautuu näköala paikkakunnan historiaan.
Kangasalla on seitsemän yleistä hautausmaata, jos kivikirkon vieressä sijaitseva uurnalehto lasketaan osaksi vanhaa hautausmaata. Lisäksi on kaksi yksityistä hautausmaata Liuksialassa ja Wääksyssä.
Kunnan alueella sijaitseva Vatialan hautausmaa on Tampereen seurakuntien omistuksessa.

1) Vehkajärven hautausmaa Kuhmalahdella on erikoisuus, sillä se on paikallisen rukoushuonekunnan omistama. 
Käytännössä rukoushuonekunnan jäseniä ovat Vehkajärven ja Pajulan kyläläiset.
Punaiseksi maalatun puisen kyläkirkon vieressä sijaitseva hautausmaa on pieni, mutta omalla tavallaan viehättävä. Korkeat harjumännyt reunustavat sitä eri suunnilta.
– Vuosittain on ehkä 2–3 hautausta, kertoo rukoushuonekunnan yhdyshenkilö Kauko Neuvonen.
Ainakin yhdessä asiassa vehkajärveläiset voivat sanoa olleensa Suomen nopeimpia. Hautausmaalla paljastettiin koko maan ensimmäinen sankarihautamuistomerkki 14.9.1940, siis vuorokautta aikaisemmin kuin vastaava paljastettiin Kuhmalahden kirkolla.  

2) ja 3) Kuhmalahden kirkolla on kaksi hautausmaata: kirkon kupeessa sijaitseva vanha ja noin 300 metrin päässä oleva uusi.
Vanha hautausmaa on tämän jutun kirjoittajan mielestä idyllisin nyky-Kangasalan hautausmaista.
Erityisen miellyttävä kokonaisvaikutelma syntyy hyvin ryhmitellyistä haudoista, käytävistä ja monilajisesta puustosta sekä pensaista, joita ei kuitenkaan ole liikaa. 
Pääväriltään keltainen kirkko ja punainen kellotapuli täydentävät yleisilmettä.
Vanhalla hautausmaalla on muiden muassa Rakennuskunta Hakan entisen pääjohtajan Antti Pelkolan (1923–1982) leposija. 
Kerrotaan hämmästyksen vallinneen, kun istuva tasavallan presidentti Mauno Koivisto saapui saattamaan ystäväänsä viimeiselle matkalle.   
Kuhmalahden ”uusi” hautaus­maa on ollut käytössä jo sata vuotta. Sen erikoisuutena on iso valkoinen ortodoksiristi muistomerkkinä neljälle Lintulan luostarin nunnalle, jotka kuolivat evakkoreissullaan Kuhmalahdella.

4) Sahalahden hautausmaalla on kolme eri-ikäistä hautausaluetta, joista vanhimpaan on haudattu tiettävästi jo 1580-luvulla. 
Hautausmaan sisääntuloalue on avara ja puuton; isot kuuset kaadettiin vuosituhannen vaihteen tienoilla.
Hautausmaan laajuus on noin kolme hehtaaria. Sankarihauta on keskeisellä paikalla, kuten käytännössä kaikilla kirkkomailla Suomessa. 
Erikoisuutena on hautausmaan kiviaidan vieressä oleva Haapaniemen herran, kapteeni G. F. Segerstedtin hautahuone vuodelta 1791. Siellä makaavat suvun palsamoidut vainajat arkuissaan.

5) Itäisellä eli Huutijärven hautausmaalla on jo ison hautausmaan tuntua, vaikka sen pinta-ala on alle viisi hehtaaria. Alueella risteilevien käytävien kiertäminen tietää kuitenkin kelpo askellusta.
Vuonna 1930 perustetulla Huutijärven hautausmaalla on eniten hautauksia Kangasalla per vuosi. Siellä näkee oivallisesti, miten hautakivityylit ovat muuttuneet 1900- ja 2000-lukujen aikana.
Huutijärven kappeli on tullut monelle tutuksi siunaustilaisuuksien pitopaikkana. Se vihittiin käyttöön 1940, ja laajennettiin 1983.

6) Läntinen hautausmaa Kangasalan uimahallin itäpuolella on jäänyt ehkä hieman muiden täkäläisten hautausmaiden varjoon. 
Korkea ja tiivis tuijapensaista muodostuva aita kätkee sen kenties liiankin tehokkaasti sisäänsä?
Hehtaarin laajuisella alueella on vuosittain muutama hautaus.  
Läntisellä hautausmaalla on useita isoja perhehautoja, jotka olivat tyypillisiä etenkin menneiden aikojen agraarikulttuurissa. Kivistä löytyy useita nimeltään tuttuja kangasalalaissukuja.
Vuoden 1918 sisällissodassa kaatuneiden punaisten muistomerkki on läntisellä hautausmaalla. Se paljastettiin 1946, kuten Kuhmalahden vastaava. Sahalahdella punaisten muistomerkki on vuodelta 1967. 
Hautausmaan vieressä olevan valtatie 12:n liikennemelu ottaa aluksi hautausmaalla kävijän korviin. Siihenkin tottuu vähitellen.

7) Vanha hautausmaa kivikirkon vieressä ei juuri esittelyä kaipaa. Jykevän kiviaidan sisäpuolella on merkittävä osa kangasalalaista historiaa: Agathon Meurman, Jalmari Finne, Antti Tulenheimo ja monet muut.
Kirkon itäseinän takana on monen täkäläisen suvun perhehauta. 
Sen jälkeen kun Suomessa astui voimaan kielto haudata kirkon lattian alle, tulivat arvokkaimmiksi hautapaikoiksi alttaria lähinnä olevat alueet seinän ulkopuolella.
Sankarihauta tunnetaan hyvin, niin myös 1954 lastenkodin tulipalossa menehtyneiden yhdeksän lapsen hauta muistomerkkeineen. 
Vanhan hautausmaan vieressä sijaitseva uurnahautausmaa otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. Uurnalehdossa vainajan nimi voidaan kaivertaa tarkoitusta varten pystytettyyn muistopaateen.

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös