Koti Pääkirjoitus Helteellä hygienian merkitys korostuu

    Helteellä hygienian merkitys korostuu

    0

    Tuskin ehtivät Kaukajärven yliuintiin osallistuneet kroppansa kuivata, kun sekä Tampereen kaupungin että Kangasalan kunnan terveysvalvonta suosittelivat välttämään uimista kirkkaasta ja puhtaasta vedestään tunnetussa järvessä.

    Suositukseen päädyttiin, koska useat ihmiset kertoivat sairastuneensa vatsatautiin uituaan Kaukajärvessä. Tätä kirjoitettaessa on jo selvinnyt, ettei epidemia ole ainakaan bakteerin aiheuttama.

    Paitsi vedestä, näytteitä on otettu myös sairastuneista. Vesinäytteiden tulokset lienevät jo tämän lehden ilmestyäs­sä selvillä, mutta sairastuneiden osalta tulosten saaminen venyy pitkälle ensi viikkoon.

    Johtuipa uimareiden sairastuminen mistä tahansa, kannattaa näin helteellä kiinnittää erityistä huomiota hygie­niaan. Huolellinen käsienpesu on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista välttyä altistumasta taudinaiheut­tajille ja muille pöpöille.

    Niin virkistävää kuin järviveteen pulahtaminen onkin, pitäisi sen jälkeen pestä vähintään kätensä, mieluiten koko vartalonsa.

    Kaikesta valistuksesta huolimatta käsittämättömän moni aikuinenkin tekee uimareissulla tarpeensa veteen, myös sen isomman.

    Nykyinen piknik-kulttuuri altistaa osaltaan ihmisiä vatsanväänteille. Rannoille ja puistoihin kannetaan helppoa sormisyötävää kylmälaukuissa, jotka eivät näillä helteillä pysty pitämään helposti pilaantuvia elintarvikkeita riittävän kylminä pitkä aikoja.

    Valitettavasti myös bakteerit nauttivat luonnonhelmassa tarjoiltavista ruuista. Mitä lämpimpi ja kosteampi ilma, sitä paremmin ne voivat. Elinolojen kohentumisen seurauksena meidän ihmisten kyky vastustaa ruuassa lymyäviä bakteereja on valitettavasti heikentynyt.

    Niin ikiaikainen tapa kuin leivän jakaminen onkin, piilee avoimessa tarjoilussa joukkosairastumisen riski. Lintuinfluessakohun laannuttua käsidesi ei taida kuulua enää kovin monen vakivarustukseen kotimaassa.

    Elämme parhaillaan ajanjaksoa, jota ennen vanhaan kutsuttiin mätäkuuksi. Sittemmin ovat tutkijat ovat todistaneet mätäkuuhun liittyvät vanhan kansan uskomukset paikkansa pitäviksi.

    Heinä-elokuussa haavat todellakin tulehtuvat tavallista helpommin. Bakteereja hellivien ilmasto-olojen lisäksi ilmiötä selittää se, että ulkosalla syntyvät haavat ja muut kolhut ovat alttiina epäpuhtauksille. Niukka hellevaatetus on sekin omiaan altistamaan nirhaumille.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän