Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Historian havinaa Kirkkoharjun näkötornissa

Uutiset - 2.7.2017 kello 9.05
Historian havinaa Kirkkoharjun näkötornissa
Aija Voutilaisen perhe ja Kangasalan matkailuoppaan koonnut Eero Aro asuivat 1950-luvulla Huutijärvellä samassa kyläyhteisössä.

Mustavalkoisessa vanhassa valokuvassa Hämeen kansallispukuun sonnustautunut nuori nainen katselee Kirkkoharjun näkötornista aukeavaa maisemaa.

Nainen on Kangasalan Huutijärvellä 50-luvulla asunut Aija Voutilainen (o.s. Luotonen). Valokuva 20-vuotiaasta Voutilaisesta koristaa vuonna 1952 ilmestyneen Kangasalan matkailuopas ja kartta -teoksen kantta.

Ilmassa on enemmän kuin vain historian siipien havinaa, kun noin 65 vuotta myöhemmin juuri 85 vuotta täyttänyt Voutilainen seisoo samassa Kirkkoharjun näkötornissa ja katsahtaa sieltä aukeavaa maisemaa. Vaikka aikaa on kulunut, ja puusto sekä kasvillisuus ovat muuttuneet, on Kangasalle ominainen järvimaisema ennallaan.

Kangasalan matkailuoppaan ja kartan on koonnut aikoinaan Kangasala Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja kangasalalainen vaikuttaja Eero Aro. Aija Voutilaisen perhe ja Arot olivat 1950-luvulla hyviä tuttuja, sillä he asuivat samassa, siihen aikaan tiiviissä Huutijärven kyläyhteisössä.

Vuonna 1952 Voutilainen työskenteli jo Tampereella, kun matkailuopasta kirjoittava Aro soitti ja pyysi Voutilaista valokuvaan kirjan kantta varten.

 –    Mitäpä minulla nuorella likalla oli sitä vastaan, Voutilainen naurahtaa.

Matkailuopas esittelee Kangasalan historiaa, antaa perustietoja kunnasta ja esittelee kangasalaista maisemaa muun muassa näin:

"Suuret järviselkämme siintävät jokaiselle harjullemme kirkkaalla suvisella ilmalla, mutta kunkin harjun läheisyydessä avautuu katsojalle toisistaan eroavia näkymiä."

Luultavasti Aro valitsikin kuvauspaikaksi Kirkkoharjun näkötornin  tehdäkseen oikeutta kangasalalaiselle maisemalle.
 – Kai niitä pidettiin Kangasalan parhaimpina maisemina, kun näkyy järviä, Voutilainen pohtii.

Kangasalan matkailuopas ja kartta syntyi kotiseutu- ja kotimaanmatkailuaatteen kulta-aikana, jolloin myös Kangasalle alettiin reissata muista pitäjistä. Samana vuonna kun matkailuopas ilmestyi, Hopealinja avasi vesibussireitin Kangasalan Kaivannosta Hämeenlinnaan. Opas jaettiin reittiä liikennöivän vesibussi Aulangon neitsytmatkalla kaikille matkustajille.  

Voutilaisen elämä vei Kangasalta Helsinkiin heti naimisiinmenon jälkeen vuonna 1955. Kangasalla on kuitenkin edelleen oma paikkansa Voutilaisen sydämessä, sillä kesät kuluvat Heponiemessä Längelmäveden rannalla olevassa kesäpaikassa.

 – Tulemme aina aikaisin keväällä ja lähdemme myöhään syksyllä, Voutilainen kertoo.

Kangasalan matkailuoppaan kartta on käsin piirretty ja pienillä värikuvilla koristeltu. Karttaan on merkitty 1950-luvun Kangasalan alueet, keskeiset nähtävyydet ja vierailun arvoiset paikat. Oman kädenjälkensä karttaan on jättänyt myös Voutilainen, joka on piirtänyt osia kartasta.

Näkötornista alas laskeutuessa ja takaisin nykypäivään palatessa tuntuu, kuin aika olisi pieneksi hetkeksi pysähtynyt paikalleen.

 

Kuka?

Aija Voutilainen (o.s. Luotonen)

  • Syntynyt vuonna 1932.
  • Asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Huutijärvellä Kangasalla.
  • Muutti vuonna 1955 Helsinkiin, jossa on asunut siitä lähtien.
  • Viettää kesät Kangasalla Heponiemessä.
  • Perheeseen kuuluu aviomies, aikuinen poika ja kaksi lastenlasta.
  • Työskenteli eläkeikään asti Helsingin energialaitoksella.
Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös