Tällä viikolla vietetään jo seitsemättä kertaa järjestettävää Hävikkiviikkoa. Viikon tavoitteena on herätellä meitä pohtimaan sitä, kuinka paljon tuotamme ruokahävikkiä.
Tämän vuoden erityisteemana ovat hävikin aiheuttamat ilamastovaikutukset. Tutkimustulosten mukaan kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta kolmannes syntyy ruoasta. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, mutta sen eteen pystymme jokainen tekemään jotakin.
Suomalaisissa kotitalouksissa heitetään vuosittain roskiin 120-160 miljoonaa kiloa ruokaa. Tämä määrä hävikkiä vastaa noin 100 000 keskivertoisen henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.
Yksi suomalainen henkilö aiheuttaa ruokahävikkiä keskimäärin siis 20-25 kiloa. Osa meistä huomattavasti enemmän, osa vähemmän. Jokaisella on kuitenkin varmasti asiassa peiliin katsomisen paikka.
On paradoksaalista, että suomalaisten ruokahävikki on niin suuri aikana, jona kaupat ovat auki enemmän kuin koskaan. Pääsemme ruokaostoksille ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.
Meidän ei tarvitse enää varautua päiviin, jolloin kylän jokainen putiikki on kiinni. Kaappeja ei ole pakko täyttää pitkiksi ajoiksi kerrallaan.
Ehkä muutos onkin aiheuttanut sen, ettemme osaa enää suunnitella syömisiämme. Meiltä puuttuu järkevä näkemys siitä, kuinka paljon taloutemme kuluttaa. Toinen hukattu taito on tähteiden uudelleen käyttäminen.
Suomalaiset heittävät eniten roskiin muun muassa leipää, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Tuotteita, joiden järkevällä säilömisellä tai käyttämisellä niiden käyttöaikaa voidaan helposti pidentää.
Lähde: www.havikkiviikko.fi.
