Huoltajat suhtautuvat vesirokkorokotteeseen Kangasalla varsin myönteisesti – THL: valtakunnallisesti nuorimpien rokottamisessa parantamisen varaa

1
Karla Koto sai vesirokkorokotteen Vatialan terveysasemalla terveydenhoitaja Kerttu Hangelta. Vuoden ja viiden kuukauden ikäisen Karlan toi neuvolaan isä Antti Koto.

Kangasalan avoterveydenhuollossa työskentelevien tuntuma on, että kangasalalaiset vanhemmat suhtautuvat pari vuotta kansallisessa rokotusohjelmassa olleeseen vesirokkorokotteeseen ja rokotteisiin ylipäätään melko myönteisesti.

– Terveydenhoitajien kokemuksen mukaan suurin osa vanhemmista antaa rokottaa lapsen kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Harvoin vanhemmat eivät halua ottaa lapselle vesirokkorokotetta, avoterveydenhuollon osastonhoitaja Anni Remahl kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti viime viikolla, että kouluikäisiä on Suomessa rokotettu vesirokkoa vastaan erittäin hyvin, mutta nuorimpien neuvolaikäisten rokotuskattavuus ei ole vielä yhtä hyvällä tasolla.

THL:n mukaan lähes joka viides 1,5-vuotiaista on jäänyt vuosina 2017–2019 ilman rokotetta. Heistä noin 15 prosenttia on sairastanut taudin ennen rokotusohjelmaa, mutta tällä hetkellä 1,5-vuotiaista hyvin harva on sairastanut taudin.

Joskus neuvolakäynnillä ei pystytä antamaan rokotetta lapselle esimerkiksi flunssasta johtuvan alentuneen vastustuskyvyn takia.

Remahlin mukaan vesirokkorokotuksen kattavuudesta ei ole THL:n julkisilla verkkosivuilla saatavilla kattavuusraporttia.Vaikka rokote on ollut tarjolla jo pidempään, kansalliseen rokotusohjelmaan se tuli vuonna 2017.

Nykyään rokote on tarjolla maksutta kaikille 1. tammikuuta 2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Rokotetta suositellaan myös taudin lievänä alle vuoden ikäisenä sairastaneille.
Rokotesarjaan kuuluu kaksi annosta, jotka annetaan tietyn aikavälin sisällä riippuen siitä, minkä ikäisenä ensimmäinen annos on annettu.

Rokottamattomuuteen voi olla erilaisia syitä

Remahlin mukaan vesirokkorokotuksesta kieltäytyvillä vanhemmilla on usein kielteinen asenne kaikkia rokotteita kohtaan.

Kangasalalaisista perheistä kuitenkin vain hyvin harva ei rokotuta lapsia. Toisinaan rokote voi jäädä ottamatta suunnitellulla kerralla olosuhteiden pakosta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Terveydenhoitaja Kerttu Hanki valmistelee vesirokkorokotusta.

– Joskus neuvolakäynnillä ei pystytä antamaan rokotetta lapselle esimerkiksi flunssasta johtuvan alentuneen vastustuskyvyn takia. Silloin lapselle voidaan varata uusi aika rokotetta varten, Remahl toteaa.

Hän pohtii, että rokotuksen merkitys ei välttämättä ole kaikille selvä, sillä moni aikuinen on lapsuudessaan sairastanut vesirokon eikä välttämättä pidä sitä pahana tautina.

– Vesirokkorokote on otettu osaksi kansallista rokotusohjelmaa sen kansanterveydellisen merkityksen takia. Vesirokko aiheuttaa kurjia oireita, kuumetta ja vesirakkulaista kutisevaa ihottumaa. Rokote suojaa myös jälkitaudeilta kuten keuhkokuumeelta, aivotulehdukselta ja myöhemmällä iällä vyöruusulta, Remahl kertoo.

Vaikka rokote on ollut tarjolla jo pidempään, kansalliseen rokotusohjelmaan se tuli vuonna 2017.

THL:n mukaan taudin viruskierto on Suomessa vähentynyt rokotteen ansiosta, ja siksi immuniteetin antaa käytännössä vain rokote. Taudilta suojautuminen on tärkeää, koska sen voi saada esimerkiksi lomamatkalta ulkomailta.

Ei tiedossa tuhkarokkoa

Tammikuussa mediassa kirjoitettiin muutamista rokottamattomien lasten tuhkarokkotapauksista.

– En ole kuullut, että Kangasalla olisi viime aikoina ollut tuhkarokkoa. Meillä on hyvä rokotekattavuus tuhkarokonkin suhteen, Remahl kertoo.

Tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaava MPR-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokoteannokset annetaan 12 kuukauden ja kuuden vuoden iässä.

THL:n tilastojen mukaan noin 95 prosenttia kangasalalaisista vuonna 2011 syntyneistä
lapsista on saanut MPR-rokotteen.

FAKTA

Vesirokko

  • Viruksen aiheuttama tarttuva koko kehon tulehdustauti.
  • Lapsilla paranee yleensä hyvin noin viikossa.
  • Voi olla vakava pitkäaikaista iho- tai keuhkosairautta, esimerkiksi atopiaa tai astmaa sairastaville lapsille, nuorille, aikuisille ja puolustuskyvyltään heikentyneille potilaille.
  • Raskaudenaikana aiheuttaa huomattavan komplikaatioriskin sekä äidille että sikiölle.
  • Ehkäistään rokotuksella. Kaksi annosta rokotetta antaa hyvän suojan.
  • Aiheuttaa iholle punoittavia ja kutisevia paukamia, jotka muuttuvat muutamassa tunnissa rakkuloiksi.
  • Virus jää taudin jälkeen asumaan elimistöön. Se voi myöhemmin ilmetä vyöruusuna.

Lähteet: thl.fi ja terveyskirjasto.fi

1 kommentti

  1. Lääkärien puheet ja huoli ihmisten ja perheiden terveydestä ovat ristiriitaisia , jättäen uhrit ja potilaat perheineen heitteille.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.