On vaikea uskoa, että jouluun on enää muutama yö. Lämpömittari näyttää Kangasalla samanlaisia lukemia kuin juhannuksena. Kasvimaa puskee persiljaa, ja joulupöydän sienisalaattiin voi hakea suppilovahverot suoraan metsästä.
Joulun läheisyyden huomaa muista merkeistä. Ihmiset touhottavat jouluvalmisteluiden kanssa. Kaupoissa on ruuhkaa, ja työpaikoilla tyhjennetään työpöytiä keskeneräisistä töistä.
Taloudellinen taantuma tuntuu vain jatkuvan. Kaupan liitto arvioi, että siitä huolimatta lähes kaikki lapsiperheet käyttävät joululahjoihin euroja saman verran kuin aikaisemminkin.
Huono taloustilanne näkyy erityisesti ostosten laadussa. Tänä vuonna hankitaan paljon hyödyllisiä käyttötavaroita.
Joulun sanoma on kuitenkin aivan muualla kuin ostokäyttäytymisessä. Suomalaisen joulun kansanperinne ammentaa kristillisyydestä, mikä näkyy esimerkiksi joululaulujen sanoituksissa.
Joulun aikaan kirkot täyttyvät ääriään myöten. Nekin ihmiset, jotka eivät muutoin kirkossa halua käydä, astuvat sinne mielellään juuri jouluna.
Onneksi seurakunnat ovat ymmärtäneet tämän ja tarjolla on monenlaisia tilaisuuksia erilaisille kohderyhmille. Jokainen on tervetullut kirkkoon joulun aikaan, vaikka ei siellä muuten kävisikään.
Joulu tarjoaa tilaisuuden hengähtää. Se tilaisuus kannattaa käyttää ennen kaikkea yhdessäoloon läheisten kanssa.
Jokainen valmistautuu juhlaan tavallaan. Jos mielenrauha löytyy kodin siivoamisesta katosta lattiaan, se kannattaa tehdä.
Toisille paras tapa on käpertyä sohvannurkkaan kirjan ja suklaarasian kanssa.
Lisäksi kannattaa miettiä, voinko omalla toiminnallani vaikuttaa siihen, että muilla on hyvä olla.
Naapurin mummo saattaisi arvostaa kyytiä joulukirkkoon tai kutsua joulukahville.
Perhe iloitsee taatusti, jos perinteinen joulupullo jää korkkaamatta.
Kaukana asuva sukulainen riemastuu soitosta vaikkapa joulupäivänä.
Tehdään toinen toisillemme hyvä ja rauhaisa joulunaika. Siihen ei välttämättä vaadita euroja, hyvät teot riittävät.