Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Löytötexin synttärit!Löytötexin synttärit!

Ikkunaan törmännyt pyy päätyi Antero Toivosen kodin koristeeksi

Täytetty hirvenpää tai sarvet kuuluvat harvoin kaupunkikodin sisustukseen. 

Uutiset - 29.9.2018 kello 10.00
Kangasalan Sanomat / Liisa Alanko
Ikkunaan törmännyt pyy päätyi Antero Toivosen kodin koristeeksi
Antero Toivonen löysi kuolleen pyyn, joka nyt täytettynä koristaa hänen kotiaan.

Maaseudulla niitä ja muita täytettyjä eläimiä näkee useam­min ja erityisesti metsästystä harrastavien kodeissa.

Metsästysmuisto on osa metsästäjän saamasta saaliista, tavallisesti sarvet, talja, hampaat tai pää. Myös kalojen täyttäminen on mahdollista.

– Hirven- tai peuranpää vaatii tilaa, eikä moni enää täytätä kokonaista päätä. Sarvien laittaminen lautaan on yleisempää ja myös halvempaa, tietää vehkajärveläinen metsämies Hannu Nieminen.

Metsästäjä pystyy yleensä itse laittamaan sarvet lautaan. Eläinten täyttäminen sen sijaan vaatii erikoisosaamista ja työ annetaan useimmiten ammattilaiselle.

Täytetty eläin säilyy asuinhuoneissa kymmeniä vuosia hyvänä. Suoraan auringonpaisteeseen sellaista ei kannata sijoittaa, sillä valo haalistaa värejä.

– Tilan tulee olla mieluummin viileä kuin lämmin. Kosteissa paikoissa täytettyä eläintä ei pidä säilyttää, sillä homesieni tuhoaa eläimen nopeasti, Nieminen varoittelee.

Täytetyn eläimen tai taljan perushuolloksi riittää puhdistus pari kolme kertaa vuodessa harjalla tai pölynimurilla. Harjaus ja imurointi tulee tehdä karvojen suuntaisesti.

– Imuteho kannattaa laittaa pienelle. Mitä pienempi eläin, sen varovammat otteet, neuvoo Nieminen.

Keräilijät ostavat täytettyjä eläimiä koristamaan kotia tai harrastustilaa. Metsästäjät kokevat, että itse saatu saalis on enemmän kuin esine.

– Kyllä eläimen näkeminen tuo paljon muistoja mieleen esimerkiksi ajanvietosta hirviporukan kesken.

Hannu Nieminen ja Antero Toivonen muistelevat 1970-luvun puoliväliin ajoittuvaa yhteistä peuranmetsästystä.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Peurojen määrä Suomessa kasvoi nopeasti, ja Kuhmalahden metsästysseuralle oli myönnetty ensimmäiset kaatoluvat.

– Peura kävi syömässä pellolla puimatta jäänyttä kauraa. Huomasimme jäljet lumessa, kertaa Toivonen.

Miehet ajoivat illansuussa pellonlaitaan kyttäämään. Komea 8-piikkinen urospeura kaatui Niemisen laukauksesta Toivosen ollessa ajomiehenä.

Peura oli ainoa Kuhmalahdella sinä syksynä ammuttu. Peuranpää täytätettiin ja kun hirvimiesten pirtti valmistui, pää laitettiin sen seinälle.

Myöhemmin hirvimiehet veivät peuranpään, hirvenpäitä ja -sarvia Touhulaan peijaisten rekvisiitaksi. 

Nuorisoseuran talolla päät ovat edelleen tilaisuuksissa kävijöiden ihailtavina.

Vaikka Antero Toivonen on enemmän hirvi- kuin lintumies, on hänellä täytetty pyy ja teeri.

– Yhtenä aamuna kamarin ikkunan välistä löytyi pyy. Se oli lentänyt ikkunaan ja kuollut. Sähkölankaan lentäneen teeren löysin heinäpellolta.

Toivonen kertoo, että linnut ja pienet eläimet kannattaa laittaa heti tuoreina ja ehjinä tiiviisti muovipussiin ja pakastaa. Pakastimessa eläin säilyy pitkiäkin aikoja.

Jos eläin on likaantunut, se puhdistetaan huolellisesti.

Toivosen lintujen täyttämisestä on kulunut useampi vuosikymmen.

– Aika vaivattomia nämä ovat. Pölyjen pyyhkiminen ja sulkien­ oikominen riittää, mutta kyllä nämä huononevat vanhemmiten, Toivonen kertoo.

Ötököitä täytetyt eläimet eivät kerää, sillä ne parkitaan.

Rauhoitettujen eläinten täyttämiseen tarvitaan aina lupa Ympäristökeskukselta.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös