Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Isänpäivästä on tullut kilpajuoksu

Outi Koivu
Kolumni - 6.11.2015 kello 8.00

Klik. Isänpäivän kakku on viimein valmis ja ikuistettu valokuvana Instagramiin. Vielä aihetunnisteet kohdilleen: #isänpäivä ja #maailmanparasisä sekä jokunen muu lisää.
Täytyypä kurkistaa, missä vaiheessa tuttujen valmistelut ovat. Ovatkohan muut leiponeet suklaakakkua isälleen vai jotakin muuta makeaa? Pikainen sovellusten selaus ja tykkäämiset muiden kuville.
Näin isänpäivä on muuttunut somejuhlaksi siinä missä mikä tahansa muukin juhlapäivä. Se tarkoittaa, että isänpäivää viettävien on suorastaan pakko dokumentoida sosiaaliseen mediaan päivän tapahtumat aamusta iltaan saakka, jotta kukaan ei pääse vahingossakaan kuvittelemaan, ettei isää olisi muistettu juhlia.

Vielä joitakin vuosia sitten suomalaiset viettivät isänpäivää  visusti perhepiirissä. Lisäksi käytiin ehkä sukulaisilla. Nyt isänpäivä yltää muiden juhlapäivien tavoin sosiaalisessa mediassa muiden katseltavaksi, kommentoitavaksi ja peukutettavaksi.
Yksityisestä on tullut julkista. Enää kuvat eivät ole vain perinteistä perhealbumia varten otettuja huolellisesti sommiteltuja otoksia, vaan satunnaisia räpsäisyjä. Toki vain parhaat pääsevät someen, sillä kukapa ei haluaisi siloitella ja kaunistella julkisivuaan.
Vaarana on, että varsinainen isänpäivä lipuu ohitse, kun sen taltioiminen vie huomion varsinaiselta läsnäololta. Kun etsii Instagramista sopivaa filtteriä isän kanssa otettuun selfieen, samalla saattaa menettää monta mielenkiintoista keskustelua.

Jatkuva kuvien ottaminen voi myös uuvuttaa. Radio Novassa toimittaja ja lastenkirjailija Paula Noronen pohti jo viime viikolla, että isänpäivästä on tullut suorittamista.
Kyse on jonkinlaisesta kilpajuoksusta, johon voi osallistua päivittämällä ahkerasti sosiaalisen median tilejään. Nämä vapaaehtoiset osallistujat haluavat osoittaa enemmän tai vähemmän tietoisesti, kuinka hienon ja ikimuistoisen isänpäivän he pystyvät järjestämään.
Niinpä he suunnittelevat koko päiväksi isälle ohjelmaa ja taltioivat tietenkin koko ruljanssin someen. Näin kilpajuoksun osallistujat pääsevät melkeinpä reaaliaikaisesti seuraamaan kanssakilpailijoidensa suoriutumista.
Tarjoutuu tilaisuus nokittaa, kun huomaa, että joku on tarjonnut isälle vain kaupasta ostettua pakastepullaa, vaikka itse on kattanut pöytään sokerimassalla ja marsipaanilla koristellun kakun.
Noronen haikaileekin aikoja, jolloin isänpäivän ohjelmanumeroksi kelpasi yhteinen, kiireetön kahvihetki ilman sen suurempia kommervenkkeja. Tunnistan saman kaipuun, vaikka samalla iloitsen, että niin moni jaksaa nähdä paljon vaivaa rakastamansa ihmisen eteen.

Kärjistän ja karnevalisoin isänpäivän näkymistä sosiaalisessa mediassa tarkoituksellisesti. Ehkä se herättää edes jonkun huomaamaan, kuinka onttoa on sellainen vuorovaikutus, jonka älylaitteiden näpläys jatkuvasti keskeyttää.
Kuvien ottaminen on toki arvokas tapa tallettaa hetkiä. Pitää silti olla viisautta erottaa, mikä on liioittelua ja milloin on maltettava laittaa älylaitteet hetkeksi paitsioon.
Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös sosiaalisen median käytössä ja kuvien napsimisessa kultainen keskitie vie kaikkein pisimmälle.

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös