Koti Pääuutiset Isossakarissa kangasalalaistaustaiselle matkailuyrittäjälle iskee kaipaus Vesijärvelle

Isossakarissa kangasalalaistaustaiselle matkailuyrittäjälle iskee kaipaus Vesijärvelle

0
Majakka Isokari
Noora Hildènin työpäivä majakkasaarella voi pitää sisällään niin kokkaamista, siivoamista kuin yrityksen hallinnollisia töitä. Kuva: Isokari

Maiseman voi jokainen kuvitella: Aurinko laskee rannattomaan horisonttiin ja Selkämeren aallot iskevät ikiaikaisia kallioita vasten. Ympärillä levittäytyy saaristoluoto kasveineen ja eläimineen.

Isokari on biologi Noora Hildénille rakas paikka, onhan hän nykyään saaren matkailuyrittäjä. Silti kangasalalaistaustainen Pikonkankaan kasvatti kaipaa montaa asiaa sisämaasta ja erityisesti Kangasalta.

– Kangasalan järvet ovat aarre, joiden arvon todella sisäistää vasta asuessaan alueella, missä järviä ei ole. Ja harjut, sellaisia meillä ei ole, vaan kaikki on tasaista laakeaa entistä merenpohjaa, nykyään viljavaa peltoa tietysti. Kyllä sielu lepää enemmän sellaisessa kumpuilevaisemmassa maastossa, Hildén pohtii.

Sisämaan luonnon lisäksi hän ikävöi toisinaan myös arkisempia asioita Kuohun uimahallia, Paakarin ravintolaa ja Leivon Arinarievää.

Hildén pohtii, että hänen tarinassaan toteutuu ikivanha viisaus ”pitää mennä kauas nähdäkseen lähelle”. Nyt kun koti on toisaalla ja iso osa vuodesta kuluu ulkomeren majakkasaarella, Hildén näkee Kangasalan uudessa valossa kauniina ja tärkeänä paikkakuntana.

Mutta miksi ja miten sisämaassa syntynyt Hildén päätyi Isokarin yrittäjäksi? Tarina on kuin suoraan romanttisesta elokuvasta.

– Kymmenisen vuotta sitten lähdimme työporukalla majakkamatkalle viikonlopuksi. Meidät kuljetti saareen mies, jonka ensimmäiset sanat minulle Uudenkaupugin satamassa olivat ”onk tää sun kassi?”, Hildén kertoo.

Viikonlopun mittaiseksi aiottu työhyvinvointireissu venähti, sillä kysymyksen esittäneestä miehestä Kari Laaksosesta tuli Hildénin mies.

Vuonna 2019 heillä on kaksi tytärtä, koira, talo ja yhteinen työpaikka, Isokari.

Isokarin majakkasaari sijaitsee Selkämeren kansallispuistossa. Uudestakaupungista sinne on noin 13 meripeninkulmaa eli noin 24 kilometria.

Vuosi ensitapaamisensa jälkeen Hildén ja Laaksonen perustivat noin 180 hehtaarin kokoiselle saarelle matkailupalveluyrityksen, jonka toiminta on laajentunut vuosien aikana. Nykyään saarella on hotelli ja ravintola, ja Isokari tarjoaa myös esimerkiksi linturetkiä ja hyljesafareita. Valtiolta vuokralla olevaan majakkaan pääsee oppaiden kanssa.

Vaikka työpaikkaetuna on luonnonkaunis miljöö, toukokuusta lokakuuhun kestävän matkailusesongin päivät ovat kuitenkin täynnä arkista työtä, eikä elämä saarella ole aina helppoa.

– Elämä Kangasalla, Uudessakaupungissa tai missä tahansa mantereella on järjettömän helppoa. Avomeren majakkasaaressa kaikki on toisin.

Isoonkariin pääsee vain omalla veneellä, luoteismyrskyllä meri vyöryy saareen ja silloin keli on pahempi kuin mikään järvenselän ukkosmyrsky, Hildén kuvailee. Koska Isossakarissa ei ole kauppaa, kaikki omat ja tuhansien matkailijoiden tarvitsemat tavarat ja elintarvikkeet täytyy viedä saareen itse.

– Maitotölkin matka Isonkarin keittiöömme kulkee kaupasta autoon, autosta veneeseen, veneestä mönkijään ja mönkijästä keittiöön, Hildén kertoo esimerkiksi.

Isokarin yrittäjillä on melko selvä työnjako. Hildénin hyppysissä ovat hotelli- ja ravintolatoiminta palvelumuotoilu sekä myynnin ja markkinoinnin kokonaisuus. Hänen miehensä taas vastaa kiinteistöjen, koneiden, veneiden ja laitteiden kunnosta.

– Työnjako kunnioittaa meidän vahvuuksiamme.

Jaetuista työtehtävistä huolimatta yrittäjien päivät ovat hyvin erilaisia. Hildénin tavalliseen työpäivään voi kuulua kaikkea aina á la carte päivällisen kokkaamisesta tarjousten tekemiseen ja laskutuksen hoitamisesta vessojen sekä pyykin pesuun. Kesäsesongin aikana yritys työllistää yrittäjien itsensä lisäksi viisitoista ihmistä.

Noora Hildén viettää mahdollisimman usein aikaa Kesossa Vesijärven rannalla sijaitsevassa kesäkodissa. Saaristoelämään tottunut Reino-koira nauttii myös Versijärven tyrskyistä.

Hildén asui aikaisemmin Suoramalla, mistä käsin hän työskenteli yrityksessä.

– Kangasalta muutin Uuteenkaupunkiin kolmisen vuotta sitten. Matkailutoiminta kasvoi pikkuhiljaa niin mittavaksi, että varsinainen koti lähempänä työpaikkaa tuli arjen kannalta ainoaksi asennoksi olla, hän kertoo.

Kangasalla Hildénin toivottaa kuitenkin edelleen tervetulleeksi Vesijärven rannalla Kesossa sijaitseva kesäkoti.

– Yritän käydä Kesossa niin usein kuin mahdollista, koska ammatti vie sen verran mukanaan, että oikeastaan vasta totaalinen maisemanvaihdos auttaa pääsemään töistä vapaa-ajan puolelle. Vesijärven syliin kun laskee itsensä, niin kiire sekä moni murhe unohtuu.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän