Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Järkisyyt tekivät tutkijasta kasvissyöjän

Uutiset - 19.7.2016 kello 13.46
Kangasalan Sanomat
Järkisyyt tekivät  tutkijasta kasvissyöjän
Tutkijatohtori Markus Vinnari on ollut vegaani melkein kaksikymmentä vuotta, mutta ei harrasta e-koodien lukemista. – Teurasjätettä syntyy todella paljon, ja sitä laitetaan ihan joka paikkaan. On mahdotonta olla täysin vegaani, tärkeintä on pyrkimys siihen. Jos joskus tarjolla ei ole kasvimaitoa, on parempi lirauttaa kahviin lehmänmaitoa kuin lopettaa vegaanius siihen.

Markus Vinnari ei ollut peruskoulussa mikään hikipinko. Lapsuutensa Kangasalla viettänyt Vinnari kulutti aikaansa myös Havisevan koulun käsityöluokassa jälki-istunnossa.
Yläkoulussa eräskin opettaja epäili Vinnarin mahdollisuuksia suorittaa lukio-opintoja, mutta näistä mielipiteistä Vinnari ei piitannut.
Älylliset haasteet hän löysi korkeakouluopintojen parista.
– Olen aina uskonut itseeni. En tuntenut olevani yläkoulussa tai lukiossa osaamiseni äärirajoilla. Tiesin, että minulla on lisävaihteita käytettävissä. On huolestuttavaa, että älykkyyden ajatellaan näkyvän koulussa jo hyvin varhaisessa iässä, Vinnari sanoo.
Sittemmin mies on suorittanut kauppatieteiden maisterin opinnot kansantaloustieteestä, diplomi-insinöörin tutkinnon bio- ja ympäristötekniikasta ja kauppatieteiden tohtorin tutkinnon taloussosiologiasta.
Väitöskirjassaan hän käsitteli lihansyönnin muutosta Suomessa ja päätyi siihen, että lihansyönnin loppuminen on vääjäämätöntä.
Tutkijalle kasvissyönti ei ole tunne- vaan järkivalinta. Ilmastokriisi on tosiasia, samoin biodiversiteetin väheneminen.
– Nämä asiat ovat olleet tiedossa vähintään parikymmentä vuotta. Ruuan ympäristövaikutukset eivät ole enää vain tiedepiirin juttu, vaan ymmärrys asiasta on leviämässä myös kuluttajille.
Vinnarin kysymys kuuluu: yritämmekö yhteiskunnan tasolla tehdä jotain vai jatkammeko pään tunkemista pensaaseen?

Suomessa kuplassa eläminen on vielä suhteellisen helppoa. Täällä on tilaa, vettä ja puhdasta ilmaa, mikä on maailmanlaajuisesti katsottuna ainutlaatuista.
Vaikka keskivertokuluttaja ei vielä olisi ympäristöasioihin herännyt, Vinnari luottaa järjen lopulta voittavan.
– Globaalisti kehitys on huimaa monella osa-alueella. Kiina on tehnyt poliittisen päätöksen vähentää lihankulutusta puolella. Myös teknologinen kehitys on nopeaa. Suomessa on kehitetty nyhtökaura, Yhdysvalloissa on jo pitkään tuotettu kasvipohjaisia proteiinituotteita ja Argentiinassa on kehitetty maidolle ja juustolle kasvipohjaisia korvikkeita.

Suhde ruokaan on myös sukupolvikysymys.
Osa nykyisistä suomalaisista on elänyt aikana, jolloin ruuasta oli pulaa. Ylipaino on aikanaan merkinnyt jopa vaurautta.
Nykyään markettien valikoimat ovat massiiviset, ja asia on kääntynyt toisinpäin. Osa väestöstä ei kiinnitä terveysnäkökulmiin huomiota, jotkut taas tiedostavat terveys- ja ympäristöasiat hyvinkin tarkkaan. Kulutus jakaantuu, mikä saattaa Vinnarin mukaan luoda eriarvoisuutta.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa minä taksikuskin poikana voin edetä tutkijaksi. Hyvinvointiyhteiskunta mahdollisti koulutuksen avulla sosiaalisen aseman paranemisen, mutta pelkään, että tämä kehitys vaikeutuu.
Jos sosiaaliluokka vaikuttaa ruokailutottumuksiin ja tätä kautta ylipainoon, alkaa yhteiskunnallinen asema näkyä jo ulkomuodossa.
– Terveellistä syömistä ja siihen liittyvää ruokakulttuuria pitäisi opettaa kouluissa nykyistä enemmän.
Tutkija ihmettelee muutenkin ruuan hinnan polkemista, etenkin kouluruokailussa.
– Kouluruuan hinta on noin euron tai alle per oppilas. En ymmärrä, miksi halpa hinta on tällaisessa asiassa itseisarvo. Kouluruokailuun tulisi panostaa enemmän.

Muutos tuotantoeläinten hyödyntämisestä kasvissyöntiin ei tapahdu yhdessä yössä, mutta viime vuosien kehitys on ollut vauhdikasta. Kasvipohjaiset tuotteet ovat ilmestyneet kauppojen maito-, juusto- ja lihahyllyihin. Muutenkin asenteet ovat muuttuneet.
– Lapseni on vegaani. Tampereella riitti, että ilmoitin asiasta päiväkotiin. Tämä tuskin olisi onnistunut minun lapsuudessani.
Vinnarin mukaan syömme pitkälti sitä, mitä meille tarjotaan. Hän nostaa esimerkiksi tällä hetkellä hyvin suositun broilerin.
– Ei broileriakaan syöty ennen 1970-lukua. Se on helposti korvattavissa hyvin maustetulla ja oikeanlaisen proteiini-aminohappoprofiilin omaavalla tuotteella, esimerkiksi nyhtökauralla.
Tutkija uskoo muutoksen nopeutuvan sitä myötä, mitä helpompaa kasvissyönti on. Koulu- ja työpaikkaruokaloissa pitäisi olla tarjolla hyvää ja terveellistä kasvisruokaa, jotta ihmiset oppisivat laittamaan sellaista myös kotona.
Vinnari saa kasvissyöntiin siirtymisen kuulostamaan luonnolliselta, jopa helpolta. Järkeviä perusteita, miksi näin ei kävisi, ei miehen mukaan ole. Muut kuin järkiperustelut eivät häntä vakuuta.
– Kaikki eivät tähän varmasti usko, mutta kinastelu on luonnollista. On vielä niitäkin, jotka eivät usko evoluutioteoriaan.

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös