Jätkän kuusen koristeena saattoi roikkua pirtupänikkä – Olli Lehto tallentaa tukkikämppien perinteitä

0
Asettamasi evästeasetukset estävät jakopainikkeiden käytön.
Olli Lehto on ollut jo pitkään mukana jätkäperinnetyösä kunnioituksesta entisajan metsätyömiehiä kohtaan.
Olli Lehto on ollut jo pitkään mukana jätkäperinnetyösä kunnioituksesta entisajan metsätyömiehiä kohtaan. Kuva: Jouni Valkeeniemi

Jätkät eli metsätyömiehet olivat vielä 1900-luvun puolivälin jälkeen pitkiä aikoja töissä savotoilla, jotka usein sijaitsivat syvällä sydänmailla. Majapaikkana toimi tukkikämppä, jossa saattoi olla yhtäaikaisesti 20–30 jätkää. Mutta minkälainen oli…


Tämä sisältö on vain Kangasalan Sanomien tilaajille

Jos olet tilaaja, saat sisällön käyttöösi kirjautumalla sisään. Mikäli sinulla ei ole vielä tunnuksia, rekisteröi tunnuksesi tästä.

TilaaKirjaudu

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.

Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt kommentointiin liittyvät säännöt sekä tietosuojaselosteen.