Koti Pääuutiset Johanna Vuoksenmaa nauttii veden syleilystä – Kangasalan Pitkäjärvi on yksi Vuoksenmaan vesisuosikeista

Johanna Vuoksenmaa nauttii veden syleilystä – Kangasalan Pitkäjärvi on yksi Vuoksenmaan vesisuosikeista

0
Ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa on aiemmalta ammatiltaan valokuvataiteilija. Kirjaan Vesiystäviä hän otti valokuvat kännykällä, jottei vesibongailu äityisi liian vakavaksi ja suorituskeskeiseksi harrastukseksi. Kuva:Johanna Vuoksenmaa

Metsän möröt, muurahaiset ja käärmeet pelottivat lapsena Johanna Vuoksenmaata, mutta vesi ei koskaan. Vedestä tuli jo varhain ystävä. Se houkutteli ja kutsui luokseen, vetosi ja vietteli monin keinoin, ei päästänyt ohitseen.

Lapsuuden autoreissuilla Vuoksenmaa tähyili ikkunasta uimapaikkoja ja hermostui kunnolla, jos isä ajoi yhdenkään uimarannan ohitse. Hän päätti, ettei aikuisena ohittaisi ainoatakaan rantaa pysähtymättä, eikä lähtisi minnekään ilman uimapukua.

Uimapuku oli mukana iltalaukussa SPR:n iltajuhlissa kahdeksan vuotta sitten. Kesken läkähdyttävän kuumien juhlien Vuoksenmaa päätti kirmata uimaan.

Seuraavana aamuna vesi kutsui jälleen. Tällä kertaa Vuoksenmaan mukana pulikoimassa oli myös toinen kokoustaja. Kenties se oli vesi, sen maaginen sisäinen voima, joka kuin huomaamatta maanitteli uimarit kilpailemaan siitä, kumpi uisi kuluvan kesän aikana useammassa vedessä.

– Loimme vesihaastetta varten Facebook-sivun, jossa annoimme uimarantavinkkejä ja kerroimme vesibongauksistamme. Aluksi kuvailin lyhyesti rantoja. Myöhemmin mukaan tulivat valokuvat, ja kuvaukseni pitenivät, Vuoksenmaa kuvailee vesipulahdusharrastuksensa alkutaipaleita.

Nyt Vuoksenmaan pulahdukset on koottu myös Vesiystäviä-valokuva- ja vesiesseekirjaksi. Bongaus­kuville on olemassa myös oma Instagram-tilinsä.

Vuoksenmaan mukaan nopeasti vilkaistuna avovedet saattavat vaikuttaa kaikki samanlaisilta. Mutta kun niihin perehtyy tarkemmin, kun niiden syliin antautuu täydellisesti jokaisella aistilla, alkavat ne paljastaa piilevämpiä puoliaan.

Vuoksenmaa kutsuu aistivoimaista vesiin tutustumista maisteluksi, jossa ensimmäinen kosketus on kohtaamisen tärkein vaihe. Silloin Vuoksenmaa liukuu veden syleilyyn, antaa veden tunnustella itseään ja tunnustelee kulloistakin vesitoveriaan myös itse.

– Jokaisella vedellä on oma äänensä. Jotkut liplattelevat ja lallattelevat iloisen rempseästi. Toisilla on matala ja rytmikäs ääni. Jotkut ovat lahjakkaita laulajia ja jotkut vaikenevat lähes tyystin.

Vuoksenmaa ei arvota järveä sen sosiaalisuuden tai erakkouden pohjalta. Jokainen vesi on upea riippumatta siitä, millä intensiteetillä se tuo itseään esiin.Kangasalla sijaitsevasta vaatimattomasta Onkijärvestä (jota ei kirjasta löydy) Vuoksenmaa kirjoittaa näin: ”Pieni ja huoleton kesälomalainen, ei ole vielä kasvanut täyteen mittaansa, etsii olemistaan ja olemustaan. Lyhyt tukka, pelaa jalkapalloa päivät pitkät ja lukee kirjoja sängyssä sadepäivinä. Syö paljon, mutta painaa vähän.”

Suurta ääntä itsestään ei Vuoksenmaan mukaan pidä myöskään Kangasalan Vesijärvi.

– Se on mutkaton, antelias ja käytännöllinen järvi. Se on sellainen arkivesi, jonka ääni on vähän voimaton ja sävytön. Visuaalisesti se on kuitenkin lahjakas ja kaiken kaikkiaan oikeinkin mukava järvi.

Vuoksenmaa pyrkii tapaamaan vesiystäviään vuosittain. Mutta on myös toisia, niin valtavan vaikutuksen tehneitä
järviä, että niitä pitää tavata useammin. Yksi Vuoksenmaan ehdottomista vesisuosikeista on Kangasalla rotkon pohjalla sijaitseva Pitkäjärvi.

Aikoinaan Vuoksenmaa asui sen lähistöllä, minkä vuoksi hän pääsi säännöllisesti nauttimaan järven ehtymättömästä lumovoimasta. Järven kallioilla Vuoksenmaa on kahden poikansa kanssa muun muassa kalliokiipeillyt ja laskenut mäkeä.

– Pitkäjärvi on älyttömän hieno vesi, ylväs, ei rähjäinen lainkaan. Se on säästä riippumatta aina kaunis ja lähes aina tyyni. Kun puisten jyrkänteiden keskellä olevaan veteen pulahtaa, tuntuu kuin uisi yhdessä metsän kanssa.

Pitkäjärvi on Vuoksenmaan mukaan sensuelli järvi, joka ”koskee taitavasti, kuiskailee heleästi, liikkuu sulavasti, puhuu viisaita ja on kaiken lisäksi mukava. Se, johon kaikki rakastuvat”. Kuva: Johanna Vuoksenmaa

Vesiystäviensä ennakkoluulottomuutta Vuoksenmaa ihailee herkeämättömästi. Vedet ottavat avosylin vastaan köyhät ja rikkaat, tyhmät ja viisaat, ehjät ja rikkinäiset. Eri ikäpolville vesi merkitsee eri asioita.

– Lapsi etsii alati omaa minuuttaan. Hän pohtii ja kokeilee, kuinka minä vaikutan maailmaan ja kuinka maailma vaikuttaa minuun.
Kun vettä läikyttää kädellä, vesi roiskuaa ympäriinsä. Lapselle on palkitseva kokemus, kun hän huomaa veden tottelevan itseään.

Vuoksenmaa arvelee vanhempien ihmisten olevan innokkaita uimareita veden sensuaalisuuden vuoksi. Yksin jäänyt ikäihminen elää usein valtavassa kosketustyhjiössä.

– Vesi on eroottinen elementti, joka koskee arkailematta kaikkialle. Onneksi mikään uskonto ei ole osannut nimetä synniksi veden kanssa lempimistä.

Toiset vesistä ovat avoimemmin seksuaalisia kuin toiset. Tampereella asuva Vuoksenmaa kutsuu Näsijärveä hurjaksi, raamikkaaksi rakastetukseen.

Varsin mielenkiintoisen ja aistillisen, ”avoimessa suhteessa” elelevän pariskunnan muodostaa Roine ja Längelmävesi.

– Roine on urosvesi, joka tuntuu paljaalla iholla raa´alta ja jopa väkivaltaiselta. Onneksi Längelmävesi on aikuinen ja itsenäinen naaras, jota Roineen aggressiivinen luonne ei hätkäytä.

Vaikka suurilihaksinen Roine äkisti suuttuu ja pyrkii dominoimaan, on Längelmävesi Vuoksenmaan luovan ja taiteellisen näkemyksen mukaan kuitenkin lopulta se, joka suhdetta ohjaa.

– Längelmävesi haluaa säilyttää vapautensa. Se ei suostu avo- eikä avioliittoon Roineen suostutteluista huolimatta, Vuoksenmaa sanoo.

Johanna Vuoksenmaan Valokuvanäyttely Vesiystäviä Tampereen Tahmelan Huvilalla 5.8. saakka.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän