Johtava ylilääkäri tekee eron virallisten ja epävirallisten hoitojen välille – Henkilökohtainen kokemus hoidon toimivuudesta on asia erikseen

1
Vyöhyketerapia on täydentävä hoitomuoto. Sitä suositellaan joissain neuvoloissa koliikista kärsivien vauvojen hoitoon. Kaupungin ylilääkärin mukaan HUS-alueella hoidon käytöstä koliikkivauvoilla on tehty tutkimusta.

Täydentävät hoidot herättävät paljon mielipiteitä ja keskustelua. Kangasalan Sanomat pyysi kaupungin ylilääkäriä kertomaan ajatuksiaan täydentävistä hoidoista.

Johtava ylilääkäri Tiina Viitaniemi ei ole perehtynyt syvällisesti Täydentävät hoidot kaikille-kansalaisaloitteeseen, mutta kommentoi aihetta yleisesti.

Viitaniemi tekee selvän eron lääketieteellisten virallisten ja epävirallisten hoitomuotojen välille. Lääketiede perustuu näyttöön ja tieteellisesti tutkittuun tietoon. Sen sijaan täydentävien hoitojen teoriat ovat lääketieteen näkökulmasta perättömiä.

– Julkisilla verorahoilla tuotettujen hoitojen pitää olla näyttöön perustuvia ja tarjolla kansalaisille yhdenvertaisesti.

Ylilääkärin mukaan yksittäisen ihmisen kokemus hoidoista saatavista hyödyistä on toinen asia. Hän toteaa, että terveet aikuiset saavat itse valita, käyttävätkö omalla kustannuksellaan hoitomuotoja, jotka eivät perustu lääketieteeseen, mutta eivät aiheuta haittaa.

Lääketieteellisissä hoidoissakin on merkkejä siitä, että kokemus kuulluksi tulemisesta voi helpottaa ihmistä, vaikka hän ei saisi lääkkeen lääkettä.

Myöskään esimerkiksi koliikkivauvojen vyöhyketerapiaa vastaan hänellä ei ole mitään.

– On erinomaista, jos vanhempi löytää keinon, jolla pystyy uskovansa auttamaan ja rauhoittamaan vauvaa. Vyöhyketerapia-hieronnasta koliikkivauvojen hoidossa on tehty HUS-alueella tutkimustakin. Vyöhyketerapialla ei ole tieteellisesti osoitettua vaikutusmekanismia, mutta jos se osoittautuu vauvojen koliikkiin tehoavaksi hoidoksi, tutkimuksilla selvitetään mekanismikin.

Ylilääkäri pohtii, että monet täydentävien hoitojen antajat saattavat olla taitavia kuuntelijoita. Vuorovaikutus ja kuulluksi tuleminen vaikuttavat varmasti siihen, miltä annettu hoito tuntuu.

– Lääketieteellisissä hoidoissakin on merkkejä siitä, että kokemus kuulluksi tulemisesta voi helpottaa ihmistä, vaikka hän ei saisi lääkkeen lääkettä, Viitaniemi sanoo.

Lue lisää: Täydentävät hoidot eivät ole epämääräistä puoskarointia tai vaihtoehtoehto lääketieteelle – kansalaisaloitteella ajetaan käyttömahdollisuutta kaikille

1 kommentti

  1. ”Ylilääkärin mukaan yksittäisen ihmisen kokemus hoidoista saatavista hyödyistä on toinen asia. Hän toteaa, että terveet aikuiset saavat itse valita, käyttävätkö omalla kustannuksellaan hoitomuotoja, jotka eivät perustu lääketieteeseen, mutta eivät aiheuta haittaa.”

    Kalevalaisen jäsenkorjauksen hyödyt on Jyväskylän yliopiston tutkimaa ja näyttöä löytyy. Miksipä lääketieteen ala ei tällöin suosittele asiakkaita hyödyntämään ko osaamista. Tai hanki tarpeeksi tietoa Kalevalaisen Jäsenkorjauksen hyödyistä lääketieteen ohella ja yhdistä kahta hyvää.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.