Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Jos käsittely takkuaa, uudistus viivästyy

Valtionvarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi ei usko, että maakunta- ja sote-uudistus kariutuu, vaikka sitä ammutaan jo omistakin eli hallituspuolue kokoomuksen riveistä.

Uutiset - 17.3.2018 kello 9.05
Pekka Kaarna
Jos käsittely takkuaa, uudistus viivästyy
Sote- ja maakuntauudistus on vienyt Jani Pitkäniemen työajasta leijonanosan jo 2,5 vuotta. KUVA: Tommi Tolkki

Hän sanoo, että kaikkia suuria uudistuksia arvostellaan, ja se tulee uudistuksen valmistelijoidenkin hyväksyä.

Toisekseen tulevaisuudesta on vaikea tehdä aukottomia ennusteita, ja se johtaa välistä pessimismiin, mikä on omiaan peittämään alleen muutoksen myönteiset puolet.

– Peruslainsäädäntöprosessiin julkisuuden tuoma epävarmuus ei vaikuta, mutta poliittista päätöksentekoa se voi tietysti hidastaa.

Pitkäniemi kertoo, että maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on aikataulussa, kun paljon arvostelua osakseen saanut valinnanvapauslaki saatiin annettua eduskunnalle maaliskuun alussa.

Lakikokonaisuus tulisi hyväksyä kesäkuussa, jolloin maakuntavaalit voitaisiin järjestää lokakuussa ja maakunnat voisivat 2020 alusta lukien ottaa vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muut niille sovitettavat tehtävät.

Se, saadaanko kone käyntiin 2020, on Pitkäniemen mukaan kiinni lainsäädäntöprosessin vauhdista.

Jos käsittely takkuaa, uudistus viivästyy.

– Ison uudistuskokonaisuuden läpivienti eduskunnassa on valtaisa työ. Toisaalta monia uudistuksen osasia on jo käsitelty valiokunnissa kevään ja kesän 2017 aikana, joten näkisin, että tavoite on edelleen realismia.

Eduskunnassa lakipakettia ruotii myös perustuslakivaliokunta, joka ottaa kantaa lakien valtiosääntöoikeudellisiin kysymyksiin.

Pitkäniemi luottaa siihen, että ”perustuslakirima” ylittyy, sillä lakiaihioita on jo viime kesästä lukien korjattu valiokunnan vaateiden mukaisesti.

Valinnanvapauslainsäädäntöä­ on pidetty myös EU-oikeuden suhteen ongelmallisena. On epäilty, että lakien toimeenpanoon saattaa liittyä valtion tukitoimia, jotka ovat EU:n kieltämiä.

Hallitus on kuitenkin linjannut, että esitystä valinnanvapauslaiksi ei ole tarpeen lähettää EU-komission syyniin.

Peruste on se, että sote-järjestelmämme on luonteeltaan ”ei taloudellinen” – se rahoitetaan verovaroin, ja se palvelee tasavertaisesti kaikkia kansalaisia.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Koska järjestelmää ei ole myöskään kopioitu muista maista, niiden tapauksista ei voi automaattisesti tehdä sitä koskevia johtopäätöksiä.

Maakunnan toimintoja ryhtyy pyörittämään 18 maakuntavaltuustoa, joiden koko määräytyy maakuntien asukasluvun mukaan. Valtuutettuja valtuustoissa on 59–99.

Puolen miljoonan asukkaan Pirkanmaa on 79 valtuutetullaan maan toiseksi suurin maakunta yhdessä Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa. 1,6 miljoonan Uusimaa painii omassa sarjassaan.

Pitkäniemi muistuttaa, että suorien vaalien eli edustuksellisen demokratian lisäksi maakunnan asukkaat saavat äänensä kuuluviin myös muita teitä.

Esimerkiksi aloiteoikeuden, neuvoa-antavan kansanäänestyksen, nuorisovaltuustojen sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kautta.

Hänestä maakunnat saavat työlleen parhaat mahdolliset eväät, jos ensimmäisissä vaaleissa äänestetään vilkkaasti.

Yleinen ilmapiiri – se miten julkisessa keskustelussa maakuntiin ja maakuntauudistukseen suhtaudutaan – vaikuttaa myös intoon, millä vaaleihin lähdetään.

– Toivottavasti hyviä ehdokkaita on runsaasti, sillä maakuntavaltuustot päättävät erittäin merkittävistä asioista, esittää Pirkäniemi näkemyksensä.

Hallituksen harmiksi maakuntavaalit eivät ole kuitenkaan herättäneet järin suurta kiinnostusta.

Näyttää siltä, että tulevat maakuntavaltuustot koostuvat suurelta osin kunnanvaltuutetuista, osin jopa kansanedustajavaltuutetuista.

Pitkäniemi ei pidä mahdollista päällekkäisyyttä välttämättä kielteisenä seikkana.

– Kaikki nuo tehtävät ovat vaativia. Jos joku kykenee hoitamaan niitä menestyksellä samanaikaisesti, niin mikäs siinä.

– Olennaista on, että päättäjä, joka on useammassa roolissa, toimii kokonaisuuden kannalta järkevästi.

 

JANI PITKÄNIEMI

  • Virka: Valtiovarainministeriön (VM) Kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö.
  • Päätoimenkuva: maakunta- ja sote-uudistus. Vastaa maakuntien hallintoa, taloutta ja rahoitusta koskevan lainsäädännön valmistelusta, uudistuksen toimeenpanon muutostuesta ja maakuntia koskevan valtionohjauksen rakentamisesta.
  • Työura: VM vuodesta 2005, EU-tehtävissä Brysselissä 2011–2014.
  • Koulutus: yo Kangasalan lukio 1993, KTM Tampereen yliopisto 2003.

 

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös