Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Joulu syntyy pienistä asioista

Olli Riihimäen joulu syntyy pienellä budjetilla. Rivitaloyksiössä Vehkajärvellä asuva 45-vuotias eläkeläinen kertoo elävänsä kulutusyhteiskunnan ulkopuolella.

Uutiset - 23.12.2017 kello 10.00
Kangasalan Sanomat / Liisa Alanko
Joulu syntyy  pienistä asioista
Käynti hautausmaalla aamuhämärässä vie Olli Riihimäen kohti jouluaaton tunnelmaa.

– Rahaa ei juuri ole käytössä. Kun saisin edes perusjouluruuat, kinkun ja laatikot, hankittua. Ne ovat oleellinen osa joulutunnelmaa. Jouluruokailuani juhlistan sytyttämällä kynttilän pöytään.

Joulutarpeiden hankintaan autoton Riihimäki lähtee onnikalla, joita hänen mielestään liikkuu loppujen lopuksi hyvin Vehkajärveltä Tampereen ja Kuhmoisten suuntaan.

– Lentolan monttuun on tehtävä ostosreissu ennen joulua. Sieltä löytyvät kaikki kaupat, ja Löytötex on vielä matkan varrella. Mutta turhan kaupallisiksi kaikki juhlapyhät on tehty, mies tuumii.

RIIHIMÄEN vanhemmat ovat kuolleet, ja sisaret asuvat kaukana. 

Lapsuuden jouluista miehen mielessä säilyvät hyvät muistot.

– Joulut olivat hienoja. Kuusi koristeltiin sisälle ja ulos, pukki kävi ja saimme joitakin lahjoja. Vietimme perhejoulua. Joulu on nimenomaan perhejuhla, Riihimäki painottaa.

Tuleva joulu on Riihimäelle kymmenes ilman läheisiä. Äidin kuoltua vuonna 2008 juhlapyhien rutiinit muuttuivat.

– Kävin aiemmin puolen kilometrin päässä syntymäkodissani aattona, joulupäivänä ja tapanina viettämässä aikaa äidin luona.

Nykyään Riihimäki aloittaa jouluajan tuomalla hyvissä ajoin ulko-ovenpieleen joulukuusen, johon hän virittelee valot. 

Sisällä koristeet löytävät paikkansa vasta aattona kevyen joulusiivouksen jälkeen.

Jos rahatilanne sallii kinkun hankkimisen, Riihimäki paistaa sen aatonaaton ja aaton välisenä yönä sähköuunissa.

– Äiti paistoi kinkun leivinuunissa, ja siitä tuli tosi hyvää. Sähköuunissa en saa samanlaista, mies harmittelee.

Aattoaamuun kuuluvat kahvit ja puuro, kuten muinakin aamuina. 

Riihimäki vie kynttilät omaisten haudalle aamupäivällä, jotta hän ehtii kuunnella joulurauhan julistuksen Turusta.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

– Joulurauhan julistamisen kuuntelu oli meillä kotona pitkä perinne, ja siitä pidän kiinni. Sen jälkeen tulee ruokailun vuoro. Syön kinkkua ja laatikoita kynttilän valaistessa pöytää, kertailee Riihimäki.

AATON kääntyessä iltapäivään taloyhtiön sauna on lämmennyt, ja rivitalossa asuvat poikamiehet pääsevät kimppasaunaan. 

Saunomisen jälkeen miehet vetäytyvät omiin oloihinsa.

– Toisinaan naapuri soittaa ja pyytää kämppäänsä juttelemaan ”ettet siellä yksin möllötä”. Saatan viipyä hänen luonaan useaita tunteja. Jutut kulkevat laidasta laitaan, Riihimäki kertoo hyvillään.

Televisiota Riihimäki pitää auki tunnelmaa tuomassa ja ajankuluna. Joulupäivän kirkonmeno kuuluu vakituisesti katsottuihin ohjelmiin.

Tapanina mies lähtee kylän raitille kävelylle. Muuten pyhät kuluvat rutiinien mukaan: aamutoimet, televisio auki ja ruokatouhut.

– Kekkuloimista, kuvailee Riihimäki joulupyhien kulkua hiljaisella kylällä.

RIIHIMÄEN mielestä elämä oli ennen vilkkaampaa. Hän suree sitä, että idylliset pikkukylät kuolevat. 

Työmaat ovat kaukana, ja ihmiset lähtevät työn perään. Tästä seuraa, että kyliltä loppuvat myös palvelut.

– Ei minusta silti olisi kaupunkieläjäksi. Asun mieluummin korvessa, mutta en osaa syytä siihen sanoiksi pukea. Syrjemmässä ihmiset ovat toisenlaisia, vaikka yhteishenki on muuttunut maallakin. Enää ei lähdetä niin herkästi avuksi, paitsi isolla rahalla.

Joulunvietto poissa omasta kodista tuntuu Riihimäestä niin vieraalta ajatukselta, ettei hän ole sitä koskaan ajatellutkaan.

– Olisiko se toisten nurkissa olemista? Jotenkin tässä tuttujen lähellä oleminen on mieluisempaa kuin ventovieraiden kanssa.

YKSINELÄJÄN joulun hyvät ja huonot puolet riippuvat ihmislaadusta. 

Joillakin kupit saattavat mennä tasan, mutta yhdestä asiasta mies on varma.

– Yksinoloon ei voi tottua, en ainakaan minä. Yksinäisyys voi käydä ajan mittaan mielenter­veyden päälle.

Riihimäen perusluonne on kuitenkin myönteinen, ja hän saa ilon irti elämän pienistä asioista.

– Onnikkareissut ja kaverit tässä lähellä ovat elämäni kohokohtia niin arkena kuin jouluna.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös