Koti Kolumni Joulu tulee luo

    Joulu tulee luo

    0

    Juhlakausi vie mennessään. Pikkujoulut, itsenäisyys­päivä, joulu, uusivuosi, loppiainen. Voi sanoa, että miltei parin kuukauden putki. Ja jokainen juhlapäivä on erilainen omanlaisine perinteineen.

    Joulu on juhlakauden huipennus, johon kohdistuu suurimmat sekä tiedostetut että tiedostamattomat odotukset. Joulun kaupallisuudesta jankuttaminen on sekä ymmärrettävää että masentavaa.

    Toisaalta, tuskin joulua vietettäisiin, jos sanoma rauhan juhlasta ei edelleen puhuttelisi ihmisiä.

    Mutta onko joulun sanomassa vielä jokin kohta, joka olisi ikään kuin jäänyt vähälle huomiolle mutta joka voisi muuttaa tapaamme valmistautua vuoden suurimpaan juhlaan?

    Nyt otan esille jouluevankeliumin, mutta sanon heti alkuun, että mielestäni jouluevankeliumin voi ymmärtää joko uskonnollisena tekstinä tai sitten vertauskuvallisena tarinana ihmisenä olemisen ihmeestä.

    Kumpikin lähestymistapa on merkityksellinen, koska joulu ja sen evankeliumi voivat merkitä eri ihmisille eri asioita.

    Minulle jouluevankeliumin dramaattisin kohta on se, kun enkelien joukko pelästytti paimenet, jotka olivat yöllä ulkona vartioimassa laumaansa.

    Vanhassa testamentissa on ennustuksia, joiden on tulkittu viittaavan Jeesuksen syntymään. Eli häntä osasivat monet odottaa – tarkkaa Messiaan tulemisen ajankohtaa vain ei tiedetty. Mutta paimenille enkelien shokeeraava näyttäytyminen ja ilmoitus Vapahtajasta tuli luultavasti täytenä yllätyksenä.

    Juuri siinä, kuinka joulu yllätti paimenet, kirjaimellisesti sokaisi heidät keskellä heidän arkista työtään ja muutti heidän elämänsä ja myös maailmanhistorian kulun, on jotain, johon nykyihmisen on mahdoton eläytyä.

    Raamattu kertoo vain lyhyesti, mitä paimenet enkelien mentyä taivaaseen sanoivat toisilleen, ja sitten he lähtivät kiireesti Betlehemiin. Mutta tuon tilanteen on täytynyt olla heille mitä järisyttävin kokemus.

    Joulua voidaan valmistella ja sen tunnelmaan voidaan virittäytyä. Kaikki joulupuuhailuhan on hirveän kivaa ja luo joulumieltä. Mutta ei joulun ihmeen kokeminen välttämättä onnistu, vaikka kuinka yrittäisi asioita järjestellä ja organisoida.

    Joulun sanoma avautuu sille, jolla on avoin mieli. Joulun pitää antaa tulla luo. Mutta joululle ei ole tilaa tulla, jos ajatukset ovat kiinni mitä moninaisimmissa askareissa ja ylivirittyneissä odotuksissa.

    Joulu tuli en­sim­mäis­tä kertaa juuri paimenille, koska he vähiten osasivat odottaa enkelikuoron ilmestymistä. Se on joulun ihme.

    Tuon evankeliumin kohdan sanoma on minulle siinä, että joulu voi avautua ihmiselle, kun ei aseta sille liikaa odotuksia. Joulun odotus on sen odotusta, että mieli on rauhoittunut ja kiire on kaikonnut, ja ihminen on sovussa itsensä ja toisten kanssa.

    Ihmisten maailma on epätäydellinen, mutta joulun ihme valaisee talviyön pimeydessä.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän