Koti Uutiset Jukola nousee unelmista

    Jukola nousee unelmista

    0
    Erkki Frick
    Erkki Frick löysi männyn komean juurakon Jukolan kisakeskuksen liepeiltä. Se sai sijan Frickin omassa koti-arboretumissa.

    Suunnistus on yksi monista lajeista, joihin Erkki Frick syventyi urheilijaurallaan. Hän oli mukana Kangasalan Kisan joukkueessa, kun se saavutti Jukolan 3. sijan vuonna 1977 ja Tiomilan 4. sijan viisi vuotta myöhemmin.

    Miehellä oli aikaa myös seuratoiminnan kehittämiseen. Hän johti Kisassa niin suunnistus- kuin ampumahiihtojaostoakin. Kokemusta tuli myös jääkiekon Suomi-sarjasta ja mestaruussarjakarsinnoista HPK:n riveissä 1960-luvulla.

    Frick toimi suunnistuksen MM-kilpailujen johtajana Tampereella vuonna 2001. Hän kävi useammatkin MM-mittelöt Suomen joukkueen johtajana. Yksi tärkeimmistä järjestöpesteistä oli Suunnistusliiton puheenjohtajuus 1990-luvulla.

    Vaikka Frick kuuluu Kaukametsäläiset-yhteisöön, hän ei ole suoraan vaikuttanut siihen, että kisat ovat nyt Kangasalla. Järjestäjävalinnat tekee yhteisön 7-jäseninen johtoryhmä, jossa Frick ei ole mukana.

    – Ehkä minunkin toiminnallani on ollut jokin merkitys tässä prosessissa, mutta ei mitenkään ratkaiseva. Olen vaikuttanut enemmän ehkä siihen, että paikallinen seuraväki lähti hankkeen taakse ja haki tapahtumaa.

    Valintaa tuki se, että Kangasala SK on arvostettu seura. Se on tehnyt hyvää työtä suunnistuksen eteen jo 1970-luvulta lähtien.

    – Kangasala on kuulunut viime vuosikymmeninä Suomen 10 parhaan seuran joukkoon. Vahvuuksista kertoo myös vuoden seura -palkinto nuorisotyön alalla.

    Urheilullisetkin saavutukset painavat arvioinnissa. Sekä miehet että Venlat ovat sijoittuneet Jukolassa kerran kolmanneksi. Lisäksi seuran suunnistajat ovat olleet Suomen maajoukkueissa lähes vuosittain. Nuorten Jukolastakin on tullut yksi voitto.

    Kangasalan suunnistusväki valmisteli hakua kerran aiemminkin. Ratasuunnittelu oli jo pitkällä 1980-luvulla. Kilpailukeskuksen piti tulla Lihasulaan.

    – Emme sitten lopulta hakeneet tapahtumaa, koska useammallekin hankkeen avainhenkilölle tuli työpaikkamuutoksia. Vapaa-aika ei olisi riittänyt Jukolan järjestämiseen.

    Ensimmäinen Jukolan viesti kisailtiin vuonna 1949. Esikuvana toimi Tiomila-tapahtuma, jonka ruotsalaiset perustivat kolme vuotta aiemmin.

    Kaukametsäläiset-yhteisö syntyi pääkaupunkiseudun suunnistusseurojen aloitteesta. Yhdistyksen päätehtävä on huolehtia siitä, että Jukolan viesti toteutuu vuosittain laadukkaana ja Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen hengessä.

    Yhteisön jäsenyys päättyy vain silloin, kun jäsen kuolee. Yhteisö kutsuu tilalle uuden jäsenen, jolla on tyypillisesti lajista vahva urheilija- tai järjestötausta.

    Tiomila kasvoi alkuun vahvasti, mikä herätti suomalaisissa kateuttakin. Jukola pääsi pian vauhtiin, ja se saavutti kilpailijansa osallistujamäärässä 1980-luvulla. Pian Jukola meni jo kirkkaasti ohi.

    – Tiomilan kehitys hidastui ehkä siksi, että sama organisaatio toteutti rutiininomaisesti tapahtuman vuodesta toiseen. Se myös sijoittui aina enintään 100 kilometrin päähän Tukholmasta.

    Jukolan vahvuus on se, että tapahtuman järjestämisvastuu siirtyy joka vuosi uudelle organisaatiolle. Uuden järjestäjän tavoite on aina tehdä edellistä parempi Jukola.

    Tiomilan järjestäjät hakevat nykyisin oppia Jukolasta. Ruotsalaiset ovat tehneet jo yhden ison muutoksen. Tiomilakin kiertää nyt laajasti eri puolilla maata.

    Jukolaan liittyy aina unelmia. Moni unelmoi kilpailun voitosta. Toisille Jukolan järjestäminen on toiveiden täyttymys. Useampikin harrastajajoukkue on iloinen jo siitä, että kaikki sen jäsenet pääsevät radan läpi.

    – Unelma antaa ihmiselle tavoitteesta riippumatta motivaation suoriutua hyvin tehtävästään. Siksi on hyvä, että ihmiset unelmoivat ja asettavat itselleen tavoitteita.

    Jukola on jotain melkein elämää suurempaa. Suunnistusväki puhuu tulevasta kisasta koko talven. Pian on jo kova kiire koota joukkueet ja valmistautua.

    Suunnistajat muistavat Jukolan pitkälle jälkeenpäinkin, ehkä loppuikänsäkin ajan. Jokainen Jukola on omanlaisensa. Paikka ja vuosiluku jää mieleen.

    – Luultavasti Kangasala jättää ainakin sen muistikuvan, että maasto oli melkoisen vaikea.

    Jukola tekee jälleen osanottajaennätyksen. Kasvun raja ehkä tulee jossain vaiheessa vastaan.

    – Tässä on selkeästi riski, se on hyvä tunnistaa. Mitä suuremmaksi tapahtuma kasvaa, sitä vaikeampaa on hallita kaikki kisan onnistumiseen vaikuttavat tekijät.

    Kasvu on tullut siitä, että mukana on paljon muitakin kuin vain suunnistusseuroja. Työpaikkajoukkueet  ja muut harrastajaryhmät ovat löytäneet Jukolan.

    Frick pitää arvokkaana sitä, että kuka tahansa voi osallistua Jukolaan. Rajoittaminen voisi olla hankalaa. Se myös veisi pois jotain sellaista, mikä on jo keskeinen osa Jukolan ilmettä ja henkeä.

    Frick puolustaa suomalaista tapaa tehdä Jukola siten, että aina uudet järjestäjät laittavat itsensä likoon. Tieto liikkuu hyvin, mutta jokainen uusi järjestäjä joutuu myös oppimaan paljon itse selvitellen ja kantapään kautta.

    – Tämä on vastuuhenkilöille johtajuusharjoitus, jolla on merkitystä omassa elämässä myöhemminkin. Jukola on kouluttanut ison joukon ihmisiä vuosikymmenten aikana.

    Kangasalan joukot ovat tehneet hyvää työtä kesäkuisen tapahtuman valmisteluissa. Ennakkoon Frick hiukan pelkäsi, onko urakka liian iso. Kangasalan SK:han järjestää kisan yksin, ilman muita vastuunjakajia lajiseurojen taholta.

    – Nyt olen jo varma siitä, että kaikki menee hyvin. Hanke on pätevissä käsissä, ja erityisesti Rantalan Antti pääsihteerinä on mies paikallaan. Hyvät ja innostuneet ihmiset tekevät onnistuneen Jukolan, tälläkin kertaa.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän