Arjessa mukana Jussi TwoSevenin isot villieläimet valtaavat Kimmo Pyykkö -museon – Katso videolta,...

Jussi TwoSevenin isot villieläimet valtaavat Kimmo Pyykkö -museon – Katso videolta, kuinka taiteilijan teos syntyy

0
Jussi TwoSevenin teos Strix nebulosa koostuu neljästä asteittain himmenevästä lapinpöllöstä.

Aivan kuin monimetrisen lapinpöllön läpitunkeva katse porautuisi suoraan katsojan pään sisään. Olennon olemuksessa on arvokkuutta ja lempeää tiukkuutta, mutta myös jonkinlaista hupsun keveää peikkomaisuutta.

Pöllön luoja, kuvataiteilija Jussi TwoSeven kulkee pöllön ympärillä hengityssuojain kasvoilla ja spraypullo kädessä. Hän viimeistelee Strix Nebulosa-nimistä taideteosta, joka koostuu neljästä asteittain himmenevästä lapinpöllöstä.

– Teoksen ensimmäinen pöllö näkyy seinällä yksityiskohtaisen skarppina, kun seuraavat ikään kuin valahtavat ja hälvenevät pois näkyvistä, TwoSeven selventää.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jussi TwoSevenin Kimmo Pyykkö -museossa avautuva näyttely pohtii ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhdetta.

Teoksen pohjalla on suurpiirteisiä maaliroiskeita ja -valumia. Niiden päälle taiteilija maalaa sabluunatekniikalla useita spraymaalikerroksia.

TwoSevenin mukaan on hauskaa, että joku, esimerkiksi lapsi, voi vain katsoa, että onpas tuossa kivannäköinen pöllö.

– Vaikka onhan aivan selvää, että teoksella, jossa viimeistä pöllöä tuskin enää näkyy, on syvempi sanoma.

Kimmo Pyykkö -museossa pystytyksen alla oleva All Is One-näyttely pohtii ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhdetta. Näyttelyn nimi viittaa metafyysisiin pohdintoihin ihmisten, eläinten ja ympäristöjen ykseydestä.

Mutta se vähän ahdistaa, että lähes kaiken katutaiteen ajatellaan olevan upeeta ja coolia vain siksi, että se on katutaidetta. Itse asiassa iso osa katutaiteesta on aika väsynyttä.

Jussi TwoSeven asuu Helsingissä Keskuspuiston laidalla. Häntä sapettaa luonnon hävittäminen loputtomaan tiivistämiseen tähtäävän rakentamiskulttuurin kustannuksella.

– Jos kaupungissa on vähänkin luontoa, vedetään se pian sileäksi. Kohta jäljellä on pelkkää betonia. Se ei todellakaan ole oikea suunta, TwoSeven sanoo.

Taiteilijan animaatioissa karhut ja sudet valtaavat kaupunkimaiset ympäristöt. Kankaille tehdyissä töissä kontiot karjuvat ilmoille varsin selkokielisen kriittisiä lausuntoja, kuten esimerkiksi: ”Make Sahara Green Again”, ”Humans Are Stupid” tai ”New Rules, Please”.

– Minullakin on toki teoksia, joiden viesti on monitulkintainen tai piilotettu. On kuitenkin välillä virkistävää tehdä teoksia, joiden sanoma on laitettu niin näkyvästi esille, kuin sen vain voi laittaa.

Graffitit osa nuoruuden identiteettiä

TwoSevenin taiteen syvimmät juuret sijaitsevat graffitikulttuurissa. Muodollista taidekoulusta hänellä ei ole. Hän on valmistunut diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta ja opiskellut sivuaineena erilaisia taideaineita, kuten muotoilua.

– Halusin tehdä taidetta ja harrastaa siitä ohessa jotakin. Diplomi-insinöörin opinnoista sain mukavan harrastuksen. Äitikin tuli iloiseksi, kun aloin opiskella kunnon ammattia. Tosin päivääkään en sen alan hommia ole tehnyt.

Graffiteja TwoSeven maalasi teini-ikäisestä lähtien. Ne olivat luonnollinen jatke kaikelle sille visuaaliselle puuhastelulle, jota kuvataidekoulun käynyt TwoSeven oli harrastanut lapsesta pitäen.

Graffitien tekeminen oli osa 1990-luvun nuorisokulttuuria, ja oleellinen TwoSevenin nuoruuden identiteettiä.

– Ei sitä nuorena ajatellut, että tässä tehdään nyt jotain kantaaottavaa juttua tai muuta. Nyt kun oikein miettii, niin en mä kyllä kaikista välkyin tyyppi nuorena ollut. Sitä tuli matkittua isompien ja kovimpien jätkien tekemisiä aika kritiikittömästi.

Iso osa katutaiteesta on väsynyttä

TwoSevenille oli kuitenkin aina tärkeää jättää jälkeensä persoonallinen ja visuaalisesti hieno kädenjälki.

On hieman yllättävää, että katutaidetaustaiseksi tituleerattu kuvataiteilija toteaa, ettei hän
oikeastaan edes pidä katutaiteesta.

– Tai siis toki mä joistakin jutuista pidän, hän korjaa.

– Mutta se vähän ahdistaa, että lähes kaiken katutaiteen ajatellaan olevan upeeta ja coolia vain siksi, että se on katutaidetta. Itse asiassa iso osa katutaiteesta on aika väsynyttä. Väsynyttä?

– Niin. Joskus esimerkiksi tollanen täyteen bommattu sähkökaappi on taiteellisesti paljon upeampi kuin sähkökaappi, johon joku aloitteleva taiteilija on maalannut katutaidetta luvan kanssa, TwoSeven sanoo.

Näin syntyy teos Jussi TwoSevenin teos Strix Nebulosa.

Graffitimaalarit eivät ole piittaamattomia sotkijoita

Kaikki tietävät, että graffitien tekeminen ilman lupaa on laitonta. Asenteet graffiteja kohtaan kuitenkin vaihtelevat. Vaikka TwoSeven sanookin yhä arvostavansa graffitimaailmaa (hän on kannustanut lapsiaankin graffitien maalaamiseen), ei hänkään niitä kaikissa paikoissa sietäisi nähdä.

– On selvää, ettei olisi visuaalisesti eikä moraalisestikaan oikein tehdä graffitia esimerkiksi arkkitehtonisesti upean Kangasala-talon seinään. Ei kukaan myöskään halua katsella tägejä omassa yksityisaidassaan.

Sen sijaan vaikkapa alikulkutunnelit ovat TwoSevenin mielestä oivia paikkoja vaihtuville ja muuntuville ”graffitinäyttelyille”. TwoSevenin mukaan on ennakkoluuloista ja virheellistä pitää graffitintekijöitä syrjäytyneinä ja piittaamattomina ympäristön sotkijoina. Hän itse tutkailee graffiteja mielenkiinnolla ja vuosien kartuttamalla syvällisellä kokemuksella.

– On mielenkiintoista pohdiskella, mikä minkäkin graffitin lähtökohta on ollut. Graffitin tekotavasta ja paikasta voi aika hyvin päätellä, onko se villekolmetoistaveen ensimmäinen kyhäelmä vai menestyneen ja lahjakkaan mainostoimistopomon vapaa-ajan harrastuksen tuotos, TwoSeven toteaa.

 All Is One 25.1.–17.5.2020 Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Näyttelyn kaikille avoimet avajaiset pidetään la 25.1 klo 13–17. Avajaiset alkavat ­Kangasala-talon salissa klo 13.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän