Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Kaarinan poluilla

Kolumni - 21.3.2018 kello 7.01
Merja Palin

Olin viime viikon torstaina kuuntelemassa Kangasalan Sanomien järjestämää seminaaria Kangasalan kolmesta Kaarinasta; Kaarina Maununtyttärestä, Kaarina Hannuntyttärestä ja Kuussalon Kaarinasta.

Historian tutkijat kertoivat mielenkiintoisesti mitä kaikkea Kaarinoista on tutkimuksen valossa saatu selville.

Kiinnostukseni kohdistui erityisesti ainoaan Suomessa eläneeseen kuninkaalliseen Kaarinan Maununtyttäreen. Olenhan jo viidentoista vuoden ajan kulkenut samoilla metsämättäillä sekä Roineen rannoilla, missä Kaarinakin aikoinaan on kulkenut.

Kotini Liuksialassa on kivenheiton päässä kartanosta. Nykyisen Liuksialan kartanon kohdalla sijaitsi myös Kaarina Maununtyttären aateliskartano. Olen usein miettinyt, millaista elämää Kaarina on elänyt Liuksialassa yli neljäsataa vuotta sitten.

Viime viikon seminaarista mieleeni painui erityisesti historian tutkijoiden kertomukset Kaarina Maununtyttären luonteesta. Kaikki kolme tutkijaa kertoivat, että Kaarina oli luonteelta ystävällinen, lempeä ja sosiaalisilta taidoiltaan taitava.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

Nuori nainen saapui Kangasalle 27-vuotiaana ja oli siihen mennessä elänyt tavallisen köyhän perheen lapsena, avioitunut kuningas Eerik XIV:n kanssa, kruunattu kuningattareksi, aiheuttanut sukutaustansa perusteella skandaalin kuningaskunnassa, synnyttänyt kaksi lasta, syösty vallasta, viettänyt useita vuosia vankilassa ja jäänyt leskeksi. Seuraava kuningas, Kaarinan miehen murhannut veli ja lasten setä, Juhana III määräsi Kaarina Maununtyttären asuinpaikaksi Kangasalan Liuksialan.

Kangasalla Liuksialan kartanossa eli yli kolmenkymmenen vuoden ajan ystävällinen, hyväntahtoinen nainen. Tästä ainakin yhtenä todisteena kerrotaan, että Kaarina Maununtytär vältti luonteensa ja hyvien sosiaalisten taitojensa ansiosta nuijasodan tuhot 1500-luvun lopussa. Talonpoikaiskapinan johtaja Jaakko Ilkka antoi talonpojille käskyn jättää hyväntahtoinen Kaarina tiluksineen rauhaan.

Kangasalan historian yksi merkittävistä kulmakivistä on siis lempeä, ympäristönsä kanssa taiten toimiva Liuksialan nainen. Hän eli yli kuusikymmentä vuotiaaksi, mikä käsitykseni mukaan on korkea ikä tuohon aikaan.

Pitkään elämäänkin syynä voisi olla ainakin nykytutkimuksen valossa hyvä, sydämellinen luonne.

Yhdysvaltalaisen Brigham Young -yliopiston tutkijan psykologi Julianne Holt-Lundstedin mukaan hyvät suhteet ihmisten kanssa ja lempeä vuorovaikutus on suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa ihmisen hyvin­vointiin ja pitkään ikään.

Laaja tutkimus osoittaa, että antamalla elämässämme aikaa ihmisille ja pitämällä heitä tärkeinä, voimme vaikuttaa elämäämme yhtä paljon kuin monilla fyysiseen terveyteen liittyvillä asioilla.

Hyväntahtoisuudella, lempeydellä voi saavuttaa hyvän maineen, pitkän iän ja hyvän elämän. Jalot luonteen taidot ovat olleet liian aliarvostettuja työelämässä, kasvatuksessa, koulussa ja yleensä elämässä. Niiden tuoma hyvä kantaa pitkälle elämässä.

Kangasalla vaikuttaa lempeän kuningattaren henki. Toivottavasti se vaikuttaa minuun ja sinuunkin.

Kommentoi / Keskustele aiheesta
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös