Koti Pääkirjoitus Kaikki eivät halua lapsiaan nettiin

    Kaikki eivät halua lapsiaan nettiin

    0

    Nyt on jälleen se aika vuodesta, jolloin koulujen ja päiväkotien juhlissa pyyhitään kyyneleitä ja kuvataan innolla jälkikasvua, joka esiintyy, saa todistuksen tai stipendin.
    Nämä ovat tärkeydessään tallentamisen arvoisia hetkiä – sen tietää jokainen vanhempi.

    Erilaiset sosiaalisen median foorumit ovat mutkistaneet koulun mahdollisuutta valvoa, mihin juhlissa otetut kuvat päätyvät. Nyt oman lapsen kuva voi lyötyä ties mistä, vaikka et itse sitä haluaisikaan.
    Ennen vanhaan kaikki oli helpompaa. Kuvia otettiin, ne tulostettiin paperille ja liimattiin kotona perhealbumiin. Kuvan näki hyvin rajattu joukko sukulaisia, ystäviä ja kumminkaimoja.
    Nyt kuvaamisen maailma on mullistunut. Lähes jokaisella on taskussaan puhelin, joka mahdollista kuvaamisen ja kuvan lataamisen saman tien esimerkiksi Facebookiin tai Instagramiin.
    Vaikka kuvassa on pääroolissa oma lapsi, taustalla saattaa olla myös muiden lapsia, ja heidän vanhempansa eivät välttämättä halua lapsistaan kuvia julkisuuteen. Omaksi iloksi kuvia saa ja pitääkin ottaa, mutta kuvien julkista jakamista pitää harkita tarkkaan.

    Me toimittajat törmäämme kuvauslupa-asiaan jatkuvasti kouluissa ja päiväkodeissa. Lasten vanhemmat ovat täyttäneet lupalapun, jossa he määrittelevät rajat tiedotusvälineissä esiintymiselle.
    Toimittajien työtä säätelevä Julkisen sanan neuvosto (JSN) ottanut asiaan kantaa. Neuvoston mielestä tiedotusvälineen on varmistettava, että 7‒14-vuotiaiden haastatteluun ja kuvaamiseen on lupa huoltajalta lukuun ottamatta julkisia tilaisuuksia tai tilanteita.
    Toritilaisuudessa lasta saa haastatella ilman huoltajan lupaa, mutta koululla ja päiväkodissa ei.
    Alle 7-vuotias tarvitsee aina huoltajan luvan.  15-vuotiaalla on yleensä oikeus päättää esiintymisestään julkisuudessa.
    Vastuu siitä, mitä julkaistaan, on kuitenkin aina toimituksilla. Niitä sitoo JSN:n toimintaohje, jonka mukaan kaikki julkinenkaan tieto ei välttämättä ole julkaistavissa.
    Pääperiaate on kuitenkin se, että lasten äänen pitää päästä kuuluville tiedotusvälineissä.  He ovat yhteiskunnan jäseniä siinä, missä me aikuisetkin, ja median kuuluu kuvata yhteiskuntaa mahdollisimman laajasti.

     

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän