Kunta järjesti Kaivannon turvapaikanhakijoihin liittyvän yleisötilaisuuden keskiviikkoiltana Kangasala-talossa. Paikan päälle saapui muutamia kymmeniä asiasta kiinnostuneita.
Ajankohta tilaisuudelle oli hyvä. Sairaalan toiminta loppui Kaivannossa kuun vaihteessa, ja vastaanottokeskuksessa valmistaudutaan parhaillaan uusien asukkaiden tuloon.
– Keskus kasvaa noin 500-paikkaiseksi, kertoi SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskuksista vastaava johtaja Minna Jussila.
Noin 90 turvapaikanhakijaa siirtyy Kaivantoon jo ensi viikolla Hervannan entisellä lukiolla ja Ylöjärven Julkujärvellä sijaitsevista hätämajoituksista.
Yleisön kriittisimmät kysymykset koskivat turvapaikanhakijoihin liittyviä turvallisuusuhkia: tulijoiden rikollista taustaa, huumeita ja tauteja.
Kysymykset olivat ajankohtaisia senkin vuoksi, että myös Suojelupoliisi otti asiaan kantaa kuluneella viikolla. Supon mukaan Suomeen saapuneiden joukossa on konfliktialueen väkivaltaisiin ryhmiin kytkeytyviä henkilöitä.
Kaivannossa on tarvittu poliisia tähän mennessä yhden kerran. Tuolloin kyse oli turvapaikanhakijoiden keskinäisestä välienselvittelystä.
Palokunta on käynyt paikalla sitäkin useammin, mikä johtuu tupakoinnista sisätiloissa.
Rikoskomisario Ari Luoto Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoi yleisölle, että hän on selvittänyt asiaa myös Kangasalan rikostutkijoiden kanssa. Johtopäätös on, että Kaivanto ei näy Kangasalan rikostilastoissa.
Kaiken kaikkiaan turvapaikanhakijoihin liittyviä rikoksia on Suomessa tutkinnassa noin 300.
– Näistä noin 200:ssa on kyse heidän keskinäisistä kahinoistaan, Luoto totesi.
SPR tekee Minna Jussilan mukaan jatkuvasti yhteistyötä Suojelupoliisin kanssa. Jos jotain epäilyttävää nousee esille, kynnys yhteydenottoon on matala.
– Joskus turvapaikanhakijat ovat itse kertoneet meille, kun he ovat huomanneet jonkun käyttäytyvän erikoisella tavalla.
Yleisössä istunut Mika Ruusunen kysyi, kuinka Kaivannossa on varauduttu vastaanottokeskusta vastaan mahdollisesti tehtäviin iskuihin.
– Meillä on nauhoittava kameravalvonta, henkilökuntaa ja vartija, Jussila kertoi.
Henkilökunta ja vapaaehtoiset pitävät yllään punaista liiviä, jotta heidät on helppo erottaa alueella liikkuvista vieraista ihmisistä.
Kaivannon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Katja Ala-Kapeen mukaan ristiriidat naapuruston kanssa on saatu selvitettyä. Hän toivoo kuitenkin yhteydenottokynnyksen olevan jatkossakin matalalla.
Esimerkiksi tapaus, jossa turvapaikanhakijat onkivat luvatta naapurin laiturilta, selvisi valokuvan avulla.
– Pyysin ranta-asukkaita lähettämään kuvan, jotta osaamme keskustella oikeiden ihmisten kanssa. Sain kuvan ja asia saatiin selvitettyä.
Ala-Kapeen mukaan turvapaikanhakijoiden keskuudessa syntyvät riidat ovat useimmiten hyvin käytännönläheisiä. Ne eivät liity hänen mukaansa uskontoon tai politiikkaan.
Keskustelutilaisuuteen oli saapunut myös Kaivannon vapaa-ajanasukas Anne Myllylä. Hänen mukaansa ongelmia ei ole ollut ensimmäisen viikonlopun jälkeen.
– Aivan rauhassa olen yöni siellä nukkunut, hän sanoi.
Kaivannossa vapaaehtoisena työskentelevä Jarmo Rautiainen jakoi kokemuksensa yleisön kanssa siitä hetkestä, kun Torniosta saapui 30 hengen ryhmä keskellä yötä kaivantoon.
– Herätimme yhden asukkaan yöllä auttamaan tulkkauksessa. Tilanne sujui täysin rauhallisesti heidän omin avuin, me vain seurasimme vierestä, Rautianen sanoo.
Irakilaiset ovat yhteisöllinen kansa ja se näkyy Rautiaisen mukaan monessa asiassa.
– Heillä on hyvä keskinäinen järjestys, nuoremmat pojat tottelevat vanhempia miehiä. Ei siellä ole sellainen kaaos kuin voisi kuvitella, vaikka siellä on patjoilla paljon porukkaa nukkumassa.
