Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Kalakerho puhdistaa järviä roskakaloista

Vuosien 2009–2016 aikana Kangasalan Eläkkeensaajien kalakerho on järjestänyt kaikkiaan 101 pilkki- ja ongintakilpailua. Kalaa niissä on nostettu reilut 6 400 kiloa.

Uutiset - 24.3.2018 kello 10.00
Kangasalan Sanomat / Mika Säpyskä
Kalakerho puhdistaa järviä roskakaloista
Pekka Välkki käy lähes viikoittain pilkkikisoissa. Hänen takanaan jäälle kiiruhtava ruoveteläinen Irene Siitonenkin kiertää kisoja aktiivisesti miehensä Erkin kanssa. – Tavoitteena on tietenkin saada kalaa, Irene naurahtaa.

Viime vuoden pilkkikisoista eväkkäitä puolestaan kertyi 612 kiloa ja kesäkisoista 438 kiloa.

Joskus yksittäisissä kisoistakin kertyy runsaasti saalista. Esimerkiksi vuonna 2014 Roineelta Liuksialan pumppaamon rannasta nousi 191 kiloa kalaa ja voittajalle kertyi yli 11 kilon kalansaalis.

SAALISMÄÄRÄT riippuvat paljon myös kalastuskisan ajankohdasta. Kun kalakerhon aloittamisvuonna 2009 Tiihalan Hyyrtöllä järjestetyssä onkikilpailussa 15. kesäkuuta oli mukana 25 kilpailijaa, saalista kertyi vain 21 kiloa.

Viime vuonna samassa paikassa järjestetyssä kisassa toukokuun 5. päivänä 30 kilpailijaa nosti kalaa rannalle 130 kiloa.

– Jäiden lähdön aikaan kalojen kutuaikaan syönti on kovaa, Kangasalan Eläkkeensaajien kalakerhon aktiivi Heimo Heino tietää ja kertoo, että joskus saalista on kertynyt kisasta jopa yli 200 kiloa.

Jos se Heinosta olisi kiinni, kaikki Eläkkeensaajien kalakisat olisivat kaikenkalan kisoja. Näin saalismäärät saataisiin mahdollisimman suuriksi.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!

– Onkiminen ja pilkkiminen ovat paras tapa hoitaa järviä. Ne ovat hyviä keinoja saada niin sanottua roskakalaa pois järvestä, ja se puolestaan tervehdyttäisi varsinkin pieniä järviä.

ROSKAKALOINA pidetään kaloja, joita ei arvosteta ruokana. Näitä ovat esimerkiksi kiiski, särki ja salakka – katsantokannasta riippuen jopa lahna ja pienet ahvenet.

Heino itse tekee pienimmistä ahvenista keittoa. Isommat kalat perataan ja paistetaan.

– Kun meillä oli vielä kissa, sille ei kelvannut muu ruoka kuin kala. Silloin piti käydä kalassa joka toinen päivä. Siinä samassa isäntäväkikin sai omansa, Heino naurahtaa.

Heinon mukaan Kalakerhon kisoissa saaliskalat ovat 95 prosenttisesti särkiä tai lahnaa, loput yleensä ahventa.

Mitä sitten kisojen saaliskaloille tapahtuu?

Heinon mukaan onkijat voivat ottaa kalat mukaansa, mutta loput päätyvät koiratarhalle Kangasalle ja strutsi- ja villisikatilalle Ruovedelle.

– Pilkkijät ovat siistejä, eikä yhtäkään kalaa jätetä ainakaan tahallaan jäälle tai rannoille, Heino painottaa.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

Hyppää mukaan KS100-juhlavuoteen!
~
Takaisin ylös