Koti Pääuutiset Kallion teollisuusalue oli kallis investointi, mutta maksaa itsensä takaisin

Kallion teollisuusalue oli kallis investointi, mutta maksaa itsensä takaisin

0

Viitisenkymmentä yritystä ja noin 300 työpaikkaa. Kaksi tonttia vapaana, ja niistäkin neuvottelut käynnissä. Business Kangasalan yrityskoordinaattori Lasse Silván silmäilee tyytyväisenä Kallion yritysalueen tunnuslukuja.

Hieman yli 63 hehtaarin kallioperäinen alue oli aikanaan kaupungille hankala ja kallis rakentaa. Nimensä mukaisesti maansiirtotöitä oli paljon. Viereinen Lentolan teollisuusalue oli kuitenkin täyttynyt, ja tonttimaata yritykselle oli saatava.
Silván ottaa jälleen esiin laskelmat:

– Kyse oli kuitenkin kannattavasta sijoituksesta. Kaupunki investoi alueeseen 6,4 miljoonaa euroa. Maapohjan hinta, vuokratulot, metsän ja kivilouheen myynti ovat kolmenkymmenen vuoden kuluttua tuottaneet 7,7 miljoonaa euroa. Lisäksi
tulevat välilliset tulot kuten verot.

Lasse Silván kertoo, että Kallion suunnittelu otti aikansa, mutta työn tulos oli tarkkaa ja hyvää. Tästä kertoo muun muassa se, että rakennushankkeet ovat edenneet nopeasti.

Aluetta alettiin rakentaa loppuvuodesta 2007. Ensimmäinen sijoittuja oli Taerosol, joka tarvitsi uudet tilat.

– Voi sanoa, että kaupunki ja yritys hyödyttivät tässä kohtaa toinen toistaan, Silván muistelee.

Jatko ei ollut ihan yhtä sujuvaa. Vuoden 2008 finanssikriisi ja kiristynyt luototus aiheuttivat yrityksissä epävarmuutta.

– Kiinnostusta oli paljon, mutta moni epäröi satsata omien tilojen rakentamiseen. Tästä seurasikin se Kallion erityispiirre, että alueella on paljon vuokratiloja.

Taerosolin ohessa Silván mainitsee Jarmo Lajusen, jonka rakennuttamat teollisuusrakennukset ovat mahdollistaneet monen yrityksen sijoittumisen Kallion alueelle.

– Rakentajasijoittajat ovat kaupungille äärimmäisen tärkeitä kumppaneita.
Kalliossa sijaitsee upouusi Kangasalan paloasema, aivan vieressä on kartingrata ja pohjoispuolelta alkaa virkistysalue. Lisäksi ominaispiirteisiin kuuluu hieman syrjemmässä, metsän reunassa sijaitseva kortteli asunnoille. Koteja on kaksi.

– Tässä on maankäytön suunnittelu osunut kohdilleen, sillä joillakin toimialoilla yrittäjän on käytännöllistä ja järkevää asua yrityksen lähellä.

Silvánin mukaan Kangasala on toimipaikkaa etsivien yritysten silmissä hyvässä huudossa.

– Ikuinen ongelma on, kohtaavatko kysyntä ja tarjota eli onko meillä osoittaa juuri sellaista tonttia tai tilaa, mitä yritys etsii.

Kalliossa tonttivaranto on jo käytännössä loppu. Tarstenjärvelle tulee kiertotaloutta, Lamminrahka on toimistopainotteinen ja Saarenmaan tontit hyödyttävät teollisuutta.

Yrityksille tarvittaisiin kuitenkin paikkoja myös nauhataajaman läheisyydestä.

– Suunnitelmissa on, ei ehkä ihan Kallio kakkonen, mutta tonttimaata esimerkiksi tukkukauppatyyppiselle toiminnalle.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän