Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset KS-digi Tapahtumat Boksi Kuvat Blogit Ajankohtaista
Lounaalle KangasallaLounaalle Kangasalla

Kangasala – oksalla ylimmällä

Kolumni - 9.1.2019 kello 7.01
Lauri Liuko

Puun ylimmälle oksalle kiipeäminen on usein kyllä melko haastavaa, mutta tunnuslauseena Kangasalan kaupungille sanat "oksalla ylimmällä" ovat mielestäni oikein sopivat ja kuvaavat. Kuten varmasti lähes kaikki kangasala­laiset tietävät, Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittaman runon "Kesäpäivä Kangasalla" ensimmäinen säkeistö kertoo lyhyesti kaupunkimme kauniista ja monimuotoisesta luonnosta.

"Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen" sopii kertomaan useista, upeista harjuistamme, jotka kohoavat selvästi muita pinnanmuotoja korkeammalle.

Runon seuraava säe "niin kauas kuin silmä siintää, näen järviä lahtineen" puolestaan on linjassa sen faktan kanssa, että Kangasalan pinta-alasta liki neljäsosa on vesistöä.

Satojen vuosien ajan on siis tiedetty Kangasalan luonnon upeudesta, ja on osattu hyödyntää sen monimuotoisuutta. Mitäpä kuuluu Kangasalan luonnolle tänä päivänä?

Aktiivisesti metsästystä sekä muita eränkäynnin muotoja harrastavana nuorena koen, että tilanne on suurimmaksi osin edelleen erittäin hyvä. Metsiä meillä täällä Kangasalla vielä riittää, vaikka Kirkkoharjusta muutama puu viime vuonna kaadettiinkin. Lähes koskemattomia erämaa-alueita ja soita löytyy varmasti ainakin Sahalahden reuna-alueilta Laipanmaasta, kunhan vain lähtee ulos tutkimaan.

Kaarinanpolku, yksi Kangasalan pisimmistä vaellusreiteistä, on nyt saamassa tarvitsemaansa ehostusta ja kunnostusta aktiivista käyttöä varten. Kangasalan metsissä sekä harrastaminen että elannon hankkiminen onnistuu siis edelleen hyvin.

Kangasalan järvet puolestaan ovat jäänet paikoin hieman huonommalle hoidolle, eikä niihin muutenkaan kiinnitetä mielestäni riittävästi huomiota. Vesijärvi, Roine sekä Längelmävesi tuntuvat olevan melko hyvässä kunnossa: ne ovat kalaisia, ja niiden vedessä kehtaa esimerkiksi uida. Useat pienemmät järvet, kuten esimerkiksi Ahulinjärvi, Kaukajärvi tai Ukkijärvi, ovat myös kohtalaisessa kunnossa, toki jonkinasteista pudistusta näissäkin järvissä voisi joskus harjoittaa.

Kirkkojärvi puolestaan on häpeäpilkku, jonka kaikki Lahdentietä ohi ajavat autoilijat näkevät ja haistavat. Rehevöitynyt, roskakaloja täynnä oleva järvi on kuitenkin arvokas lintujen muutto- ja pesimäpaikka, erityisesti vesilinnuille. Olosuhteita parantamalla siitä voitaisiin saada oikea Kangasalan lintuparatiisi, siis vieläkin parempi kuin mitä se on nyt.

Kangasalla on paljon taloja ja kesämökkejä järvien rannoilla, kalastusta sekä veneilyä harrastetaan paljon, ja uimarantoja on useita. Siksi onkin erityisen tärkeää, että myös kaupunkimme vesistöt otetaan huomioon ja niiden puhtaana pitämisen eteen tehdään töitä jatkossakin.

Luonto Kangasalla on siis kaikkiaan hyvin ainutlaatuista. Toivonkin, että pyrimme kaikki yhdessä hyödyntämään sitä paitsi asiallisesti myös kestävästi.

Kommentoi / Keskustele aiheesta

Kangasalan Sanomat edellyttää, että verkkokeskustelu käydään asiallisesti ja hyvässä hengessä. Poistamme kommentit, joissa loukataan ihmisarvoa, yllytetään rikokseen, rasismiin tai jotka ovat muutoin sopimattomia tai hyvien journalististen tapojen vastaisia.

~
Takaisin ylös