Koti Uutiset Kangasalalainen äiti sai esikoisensa yllättäen ja ennenaikaisesti – pikkuinen poika syntyi kiireellisellä...

    Kangasalalainen äiti sai esikoisensa yllättäen ja ennenaikaisesti – pikkuinen poika syntyi kiireellisellä sektiolla huhtikuussa

    0
    Jannika ja Mikko Kylänpään perhe-elämä sai yllättävän alun, kun pikkuinen poika tuli maailmaan jo 34 viikon ja 1 päivän ikäisenä sektiolla. Arki kotona on lähtenyt sujumaan hyvin. Kuva: Sari Eerolainen

    Kaikki oli sujunut mallikkaasti. Esikoisraskaus ei ollut aiheuttanut juuri minkäänlaisia oireita, vatsakin tuli esiin vasta vähän vuodenvaihteen jälkeen.

    Kangasalalaisen Jannika Kylänpään odotusaika sai kuitenkin yllättävän käänteen pari päivää ennen äitiysloman alkamista.

    Odottava äiti alkoi yllättäen kärsiä kovasta ympäri kehoa tuntuvasta kutinasta.

    Tutkimuksissa selvisi, että hänen maksa- ja sappiarvonsa olivat kohonneet vaarallisiin lukemiin. Kylänpäällä todettiin harvinainen raskaushepatoosi, maksan toimintahäiriö.

    – Arvot saatiin laskemaan lääkkeillä. Kun arvot kuitenkin jälleen vähän nousivat, päädyttiin keisarinleikkaukseen, Kylänpää kertoo.

    Keisarinleikkausta tuki myös se, että raskaushepatoosi oli aiheuttanut supistuksia ja lapsivesi kohdussa oli vähentynyt. Lisäksi vauva oli kohdussa niin sanotussa perätilassa eli väärinpäin.

    Kylänpäiden poika syntyi 34 viikon ja 1 päivän ikäisenä kiireellisellä sektiolla huhtikuun toisena maanantaina Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

    Poika painoi 2 325 grammaa, eli hänet määriteltiin keskoseksi. Vauva kiidätettiin vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle hengityskoneeseen, sillä hän oli vetänyt kurkkuunsa lapsivettä.

    Kylänpäälle jouduttiin antamaan sektiossa kaksi puudutetta ja vahva kipulääke, joiden vuoksi hän joutui viettämään heräämössä kolme tuntia. Myöhemmin hänelle tuli muita komplikaatioita, jotka pakottivat vuodelepoon.

    Kylänpää on joutunut käymään läpi omaa synnytystään ja sen jälkeisiä päiviä ja viikkoja perusteellisesti.

    – Kun minut vietiin sängyllä heräämiseni jälkeen katsomaan poikaa, en ehtinyt edes koskea häntä, kun aloin vuotaa verta ja minut täytyi viedä pois.

     Kun tuore äiti pääsi myöhemmin koskettamaan lastaan ensimmäistä kertaa, tunteet purkautuivat.

    – Olihan se tunteiden vuoristorataa ja saikin olla. Tunteet olivat oikein sallittuja.

    Kylänpäiden vauva vietti tehohoidossa kaksi päivää. Yhteensä teho- ja tarkkailuosastolla oloa kertyi kaksi viikkoa.

    Hengitys alkoi sujua omatoimisesti muutaman tunnin tehohoidon jälkeen. Syömisen tueksi vauva tarvitsi kuitenkin nenä-mahaletkua. Ruumiinlämpö pidettiin sopivana lämpöalustalla.

    Kylänpään mukaan vauvan näkeminen keskoskaapissa oli raju kokemus. Lukuisat johdot ja piippaavat koneet tuntuivat pelottavilta. Empaattinen ja lämmin henkilökunta saivat kuitenkin rentoutumaan nopeasti.

    – Henkilökunta on aidosti läsnä. Vaikka he hoitivat lasta, tuntui kuin he olisivat hoitaneet koko perhettä.

    Kylänpää oli synnyttäneiden osastolla hoidettavana viisi päivää. Häntä kuljetettiin sängyllä ja pyörätuolilla katsomaan poikaansa.

    – Olihan se aika raskasta. Kun osastolla kuului öisin lapsen itku, mietin, että miksi minun lapseni ei voi olla täällä kanssani.

    Tuoreen äidin päästyä osastolta Kylänpäät viettivät neljä yötä potilashotellissa. Sieltä he pääsivät teho- ja tarkkailuosastolle helposti.

    Hotellijakson jälkeen he vierailivat sairaalassa joka päivä kotoa käsin. Paljon odotettu vauvan kotiutuminen tuli lopulta aika yllättäen ja tuntui hyvin jännittävältä.

    – Onneksi kerkesin maanantain ajan prosessoida asiaa mieheni Mikon kanssa.

    Vaikka luotto asiantuntijoihin oli kova, Kylänpäät jännittivät kuitenkin esimerkiksi sitä, miten vauvan ruumiinlämpö pysyy yllä kotioloissa.

    – Nyt olo on jo rentoutunut ja rentoutuu, mitä enemmän päiviä menee ja mitä enemmän pääsee tutustumaan poikaan.

    Kotiarki on sujunut mallikkaasti. Viikkoihin on kuulunut säännöllisiä neuvolakäyntejä, joilla on tarkkailtu painon kehitystä. Syöminen sujuu niin pullosta kuin rinnaltakin.

    – Paino on lähtenyt hienosti nousuun. Rinnalle harjoitellaan. Hän aloitti jo osastolla terhakkaasti, joten otteet ovat kyllä kunnossa. Vielä tarvitaan kärsivällisyyttä ja voimaa.

    Kylänpää pohtii, että ennenaikainen synnytys on jotakin, johon raskausaikana ei välttämättä tule valmistauduttua, etenkin jos raskaus sujuu vaivattomasti. Siksi Kylänpää haluaa jakaa oman äidiksi tulemisen tarinansa ja lisätä siten tietoisuutta ennenaikaisista synnytyksistä.

     – Hoitaja sanoikin, että teholle ei kukaan tule tutustumaan etukäteen.

    Taysin vastasyntyneiden teholla näkee erilaisia perhe-elämän alkuja

    Taysin vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston pikkupotilaat tulevat osastolle suoraan synnytyssalista tai vierihoidosta. Syitä on monia. Kangasalalainen osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Sari Ahonen kertoo, että vauva voi syntyä ennenaikaisena eli keskosena. Pienimmät keskoset tulevat maailmaan 23–24 raskausviikolla ja painavat noin 500 grammaa.

    Keskosvauvojen lisäksi osastolla hoidetaan täysiaikaisena syntyneitä vauvoja, jotka tarvitsevat teho- tai tarkkailuhoitoa.

    Hoidon tarve voi johtua esimerkiksi raskauden aikana havaitusta sairaudesta, infektiosta, matalasta verensokerista, rytmihäiriöistä tai neurologisesta sairaudesta.

    – Osastolla vietetty aika vaihtelee tunneista kuukausiin, Ahonen kertoo.

    Ahosen kokemuksen mukaan teho- ja tarkkailuosastolle joutuminen on hyvin erilainen alku ­äitiydelle ja perhe-elämälle.

    – Se on aina perheelle haastava tilanne ja kriisi, kun kaikki ei mene, niin kuin on ajateltu, eikä vauva pääse äidin kanssa vieriosastolle.

    Keskosena syntynyt vauva voi olla hyvin pieni ja hauras ja saada elämänsä alussa hyvin raskasta tehohoitoa. Ahonen kertoo, että vauvan näkeminen keskoskaapissa kaikkien laitteiden keskellä voi olla järkytys.

    Usein vauvaa ei saa ottaa heti syliin tai kenguruhoitoon, eli ihokontaktiin.

    – Äiti voi kuitenkin koskettaa ja lohduttaa vauvaa sekä jutella ja laulaa hänelle. Pikkuhiljaa vanhemmat saavat myös osallistua vauvan hoitamiseen, Ahonen selittää.

    Osastolla tilaa on rajallisesti, eivätkä vanhemmat pääsääntöisesti pysty yöpymään siellä.

    Ahonen iloitseekin tammikuussa 2020 käyttöön otettavista uusista vastasyntyineiden ja synnyttäneiden osastoista. Ne tulevat syksyllä valmistuvan uuden lastensairaalan viereen rakennettavaan D-rakennukseen.

    – Osastoille tulee perhehuoneita. Ajatus on, että vauvaa ja perheitä ei enää eroteta, vaan vanhemmilla on mahdollisuus olla samassa huoneessa vauvan kanssa koko ajan, myös silloin jos vauva on tehohoidossa.

    Ahonen uskoo, että perhehuoneissa vanhemmat pääsevät heti alusta lähtien tutustumaan paremmin uuteen perheenjäseneen.

    Taysin vastasyntyneiden teholla hoidetaan vuosittain noin 330 ja tarkkailuosastolla 950 potilasta.

    Teho- ja tarkkailuosastolla hoidetaan pirkanmaalaisten vauvojen lisäksi  erityisvastuualueiden, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan, sairaaloissa syntyneitä vauvoja.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän