Kangasalalainen Mari Koskela remontoi ja sisustaa lähes pelkästään kierrätystavaralla – ei ole silti varma, onko identiteetiltään ”kierrättäjä”

0
Mari Koskelan käyttämistä tapeteista suurin osa on ylijäämätuotteita.

Oletko sinä se Mari, joka sisustaa ja remontoi kierrättämällä?”

Näin kangasalalaiselta Mari Koskelalta kysyttiin, kun häntä pyydettiin haastateltavaksi tähän juttuun.

Lause särähti jostakin syystä Koskelan korvaan. Toki hän kierrättää paljon ja ottaa monissa arjen valinnoissaan luonnon huomioon, mutta hän ei ole varma, kokeeko hän itsensä identiteetiltään ”kierrättäjäksi”.

– Oli mielenkiintoista pysähtyä ajatuksen äärelle, jonka kysymys minussa synnytti. Minulle on todella tärkeää, millaisen maapallon jätämme jälkipolvillemme. En kuitenkaan ole aivan varma, onko kierrättäminen näkyvimpiä luonteenpiirteitäni tai onko se minulle niin kutsuttu elämäntapa, hän pohtii.

Kun Koskelaa kuuntelee tovin, tulee olo, että kyllä tässä ainakin jonkintasoisesta elämäntavasta taitaa kysymys olla.

Juttu jatkuu kuva jälkeen.

Kirjatuet ovat lähes ainoat tavarat, jotka Mari Koskela löysi entisestä asuinkaupungistaan Montrealista kierrätettyinä.

Vai mitä mieltä olette siitä, että hän kahvia rakastavana ihmisenä Kanadan Montrealissa asuessaan joi vuoden päivät pannukahvia, koska ei löytänyt kahvinkeitintä kierrätettynä?

Tai että hän koto-Suomeen palattuaan etsi syksyn sopivaa termoskahvipulloa, osti uuden kaupasta ja koki sitten suhteellisen suurta harmitusta, kun ostosta seuraavalla viikolla äkkäsi vastaavan kahvipullon kierrätyskeskuksessa?

Onneksi makuni on sillä tavalla joustava, ettei minun pidä pitää tasan tarkkaan kiinni jostakin näkemyksestäni. Saatan ihastua nopeastikin johonkin vastaan tulevaan sisustusjuttuun, vaikken alun perin sellaista taloon suunnitellutkaan.

Ylipäänsä elämä Montrealissa oli Koskelalle paikoin melko hankalaa, sillä Montrealissa kierrätys- ja kirpputorikulttuuri oli vasta tuloillaan osaksi kulttuuria.

– Muuttopäivänä ihmiset lappasivat kadulle jäteautojen kuljetettavaksi kaiken omaisuutensa, jota eivät halunneet uuteen kotiinsa. Se tuntui aika karmealta.

Koskela palasi Montrealista Suomeen viime keväänä seitsemän kuukauden ikäisen tyttärensä Hannaliljan kanssa. Mies Antti palasi vasta syksyllä.

Kärsivällisyyttä ja kompromissivalmiutta

Nyt Koskelat asuvat 1950-luvulla rakennetussa omakotitalossa keskellä Kangasalan maaseutua. Kotiin muutettiin viime syksynä, mutta ensimmäiset tapetit löysivät paikkansa vasta hiljattain.

Ne Koskela löysi Facebookin Roskalava-ryhmästä, jossa vanhaa tavaraa annetaan eteenpäin ilmaiseksi.

– Kierrättämällä remontoiminen vaatii kärsivällisyyttä ja kompromissientekovalmiutta. Tässä ei todellakaan olla jäniksen selässä, Mari Koskela toteaa.

Keskeneräisyydensietokykykään ei ole pahitteeksi. Käytetyn tavaran löytäminen vie aikaa, varsinkin jos haluaa pitää kiinni tyylitajustaan, kuten Koskela tekee.

Suunnitelmana on ottaa sisustukseen vaikutteita niin pohjoismaalaisesta kuin talonpoikaisestakin tyylistä.

– Onneksi makuni on sillä tavalla joustava, ettei minun pidä pitää tasan tarkkaan kiinni jostakin näkemyksestäni. Saatan ihastua nopeastikin johonkin vastaan tulevaan sisustusjuttuun, vaikken alun perin sellaista taloon suunnitellutkaan.

Huusholli pursuilee tavaraa

Vanhoja huonekaluja löytyy helposti. Uljas musta piano, siro sohvakalusto ja suuri vitriinikaappi ovat monen muun huonekalun tapaan löytäneet tiensä Koskeloille kierrätettyinä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

1950-luvun talo koki mittavan remontin 1980-luvulla. Sen jälkeen talossa on tehty huoltoremontteja, mutta iso osa pinnoista on 1980-luvulta.

Kierrättämällä remontoiminen on monta astetta sisustamista aikaa vievempää. Koskeloiden taloon tehdään laaja pintaremontti, joten maalia, tapettia ja lattiamateriaaleja kuluu.

Yläkerran laminaatti on erään kerrostalokolmion purkutuote. Osa maaleista on hankittu uutena kaupasta, osa ylijäämänä. Tapetit ovat pääasiassa ylijäämämateriaalia.

Mikään tavaran vastustaja Koskela ei sinänsä ole. Huusholli pursuilee tavaraa, josta pitäisi päästä eroon.

– Annan mielelläni tarpeettomia tavaroita itsekin eteenpäin. Tuntuu turhalta makuuttaa jotain tavaraa omassa hyllyssä, jos joku sillä välin kuluttaa luonnonvaroja ostamalla uuden.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi.