Koti Pääuutiset Kangasalalaisäidit ovat taistelleet kymmenen vuotta perheneuvolan kanssa – Tampereen seudun autismiyhdistyksen mukaan...

Kangasalalaisäidit ovat taistelleet kymmenen vuotta perheneuvolan kanssa – Tampereen seudun autismiyhdistyksen mukaan Kangasalan perheneuvolan tilanne on seudun huonoin

3
Kuva: Pauliina Lindell

Kolmen kangasalalaisäidin Sannan, Katrin ja Millan puheesta kuuluu turhautuminen, väsymys ja kiukku.

Heidän mukaansa Kangasalan perheneuvolaan on ensinnäkin vaikea päästä. Toiseksi avuntarvitsijoihin suhtaudutaan vanhemmuutta syytellen ja kyseenalaistaen. Viime kädessä vanhemmat voivat joutua turvautumaan jopa lastensuojeluilmoitukseen todistaakseen avun tarpeensa olevan todellinen.

Kukaan äideistä ei esiinnyt jutussa omalla nimellään, koska se voisi vaikuttaa kielteisesti heidän avunsaantiinsa jatkossa.

Sannan, Katrin ja Millan mukaan perheneuvola uhraa paljon aikaa ja rahaa vanhemmuuden tarkasteluun, mutta varsinainen diagnostinen tutkiminen on kiven alla.

He kokevat, että ilman diagnoosia terapiaa ja tukea esimerkiksi kouluun on hyvin vaikeaa saada.

Äitien mielestä on ristiriitaista, että keskustelussa nostetaan jatkuvasti esille ennaltaehkäisyn tarpeellisuus, mutta samaan aikaan uutisoidaan huostaanottojen määrän kasvamisesta.

Sanna sai lapselleen lähetteen perheneuvolaan vajaa kymmenen vuotta sitten neuvolan nelivuotistarkastuksen yhteydessä. Lapsen oireet antoivat jo silloin viitteitä autimiskirjon häiriöstä.

Kun perhe pääsi perheneuvolaan noin vuoden odotuksen jälkeen, siellä todettiin, ettei noin nuoria tutkita. Aikaa kului ja lapsi pärjäsi jotenkuten.

Kun hän alkoi hiljan itse ihmetellä tapaansa käyttäytyä ja toimia, Sanna alkoi uudelleen taistella diagnoosin ja myötä tulevan tuen puolesta.

– Pääsy kohtuullisessa ajassa perheneuvolaan psykiatrille vaati täsmällistä tietoa oikeuksistamme ja hoitotakuun määräajoista sekä yhteydenottoa perheneuvolan esimiehiin, Sanna kertoo.

Vaikka diagnoosi on viimein saatu, kamppailu lapsen tarvitsemasta tuesta jatkuu edelleen.

Se on johtanut siihen, että Sanna on uupumuksensa vuoksi siirtymässä osittaiseen työaikaan. Aikaisemmin hän on joutunut ottamaan palkattomia vapaita, kyetäkseen ajamaan lapsensa oikeuksia.

Katrin uuvuttivat hänen lapsensa autismikirjon häiriölle tyypilliset oireet. Lapsen haasteiden tuoma stressi sekä avusta taisteleminen on yksi osasyy äidin kroonisen sairauden puhkeamiseen. Myös muun perheen terveys on ollut vaakalaudalla.

Perheneuvolan työntekijät ovat kyseenalaistaneet Katrin avuntarpeen esimerkiksi sen vuoksi, että hänellä on lapsiin liittyvä työ.

Koulutustaustansa vuoksi hänen odotetaan osaavan toimia myös neuropsykologisesti tukea vaativan lapsen kanssa.

Toisaalta hän kokee, että neuvolassa on suhtauduttu ylenkatsovasti hänen äitiyteensä. Lapsen oirehtimisen syyksi on väitetty muun muassa vanhemmuuden sekä Katrin ja hänen miehensä parisuhteen haasteita.

– Lopulta teimme lastensuojeluhakemuksen, jotta lastensuojelulaki pakotti kaupungin toimimaan.

Myös Sannalle on ehdotettu koulusta lastensuojeluilmoituksen tekemistä, koska sen jälkeen apua on pakko antaa.

Millan tarinassa on paljon samoja piirteitä, kuin Sannan ja Katrin: hän ja hänen miehensä ovat yrittäneet saada lapselleen neuropsykiatrisen häiriön diagnoosia jo noin kymmenen vuoden ajan, jotta lapsi saisi tarvitsemaansa apua.

– Meidänkin koko perhe on alkanut oirehtia. Mies on sairastunut ja pienempää sisarusta ei voi jättää kahdestaan isomman kanssa, Milla kertoo.

Myös Sannalle on ehdotettu koulusta lastensuojeluilmoituksen tekemistä, koska sen jälkeen apua on pakko antaa.

Raivokohtauksia kotioloissa saavan lapsen käytöksen on väitetty johtuvan vanhempien kokemattomuudesta ja kyvyttömyydesta asettaa rajoja muun muassa siksi, että lapsen käytökseen ei ole päiväkodissa kiinnitetty huomiota.

– Perheneuvolassa selvitettiin kahden ja puolen vuoden ajan, millaisia vanhempia olemme, Milla toteaa.

Prosessi diagnoosin saamiseksi on edelleen kesken. Tällä hetkellä he odottavat, että lapselle tulisi kutsu uudelleen neurologisiin testeihin Taysiin.

– Siellä meillä on vastassa sama lääkäri kuin vuonna 2013. Hän totesi, että autismia ei voi olla, jos lapsi pystyy katsomaan silmiin, Milla huokaisee.

Äitien mukaan heidän kokemuksesta eivät ole poikkeuksellia.

– Lähipiirissäni on ainakin 10 vastavaa tarinaa, Milla kertoo.

Kangasalan perheneuvolan vaikeasta tilanteesta kielivät myös Tampereen seudun autismiyhdistys TSAU:n viime talvena tekemän kyselykartoituksen vastaukset.

Yhdistyksen puheenjohtaja Petra Hietala-Rasku kertoo, että pisin niistä oli yksitoistasivuinen tarina.

Kyselyyn vastanneet kangasalalaiset kokivat, ettei lapsia kuulla, ja etteivät he saa apua, ennen kuin koko perhe on uupunut.

– Jonotilanne on ollut varmaan jo vuosia sama, Hietala-Rasku toteaa.

Hänen mukaansa Kangasalan perheneuvolan tila on Tampereen ympäryskuntien huonoimpia ellei huonoin. Yhdistys saa jonoihin liittyviä yhteydenottoja Kangasalta enemmän kuin Tampereelta ja ympäryskunnista yhteensä.

– Avun viivästyminen voi sairastuttaa koko perheen. Kaupungin velvollisuuksiin kuuluu järjestää asukkailleen asianmukaiset terveydenhuoltopalvelut, ja sitä varten pitää budjetoida riittävästi rahaa.

Lue lisää:

Kaupunki selvittää mahdollisuutta ostaa lastenpsykiatrian palveluita, koska uutta psykiatria ei ole saatu palkattua

3 KOMMENTTIA

  1. Miksei muuteta jos tilanne on noin paha. Kai lapsen etu ajaa taloudellisen edun edelle, vai onko niin että kunnan tulee toimia mutta vanhempien ei? Itse pakkaisin kamat ja muuttaisin sinne missä apua on helpoiten saatavilla.

  2. Perheneuvolan psykologeilla on ainakin puutteellinen neuropsykologian osaaminen. Järkyttävän paljon stereotyyppistä käsityksiä ja virheellistä tietoa, joka osaltaan varmasti vaikuttaa lapsille tehtävien psykologisten ja neuropsykologisten testien tulkitsemiseen. Tästä voimmekin nostaa esiin kysymyksen, että leikkaako kaupunki sieltä mistä ei pitäisi? Nyt jos koskaan olisi syytä uudelleen kouluttaa Perheneuvolan työntekijät. Huolestuttavinta on se, että jopa puheterapeuttien ja fysioterapeutin kirjaukset antavat enemmän kuvausta ja viitettä lapsen nepsypiirteistä kuin psykologien tekemät testit. Perheneuvolassa ei myöskään tiedetä mihin kaikkiin tukiin ja palveluihin lapsen vanhemmilla on oikeus saada. Usein ohjataan lasun asiakkaaksi vaikka lain puitteissa oikea osoite on vammaispalvelut. Ja se onkin tarina erikseen miten Kangasalla vammaispalvelussa kohdataan nämä perheet.

  3. Jaskas: perheitä on muuttanut pois. Myyvät kotinsa, sisarukset joutuvat vaihtamaan päiväkotia ja koulua ja vanhemmat vievät verotulonsa uuteen asuinkuntaan.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän