Koti Uutiset Kangasalalaiset lainaavat maltillisesti asuntoon – hidas ja tasainen luottokannan kasvu viestii pirteistä...

    Kangasalalaiset lainaavat maltillisesti asuntoon – hidas ja tasainen luottokannan kasvu viestii pirteistä markkinoista

    0
    Asuntovelallisten asuntokuntien osuus kaikista Kangasalan asuntokunnista on pysynyt melko samana.

    Kangasalalaisten asuntovelkaantuminen on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana maltillisella tasolla, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta vuoden 2018 velkaantumistilastosta.

    Velan määrä on kasvanut tasaisen hitaasti vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2008 velkaa oli noin 524 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 kokonaisuudessaan noin 659 miljoonaa euroa.

    Kangasalan Seudun Osuuspankin toimitusjohtajan Jyrki Turtiaisen mukaan maltillisessa kasvussa ei ole mitään huolestuttavaa.

    Vaikka luottokanta on kasvanut, luottorästit eivät ole lisääntyneet. Asuntoluottokannan kasvu viestii pirteistä asuntomarkkinoista ja kaupungin vetovoimasta.

    – Kasvukeskusten kehyskunnat kiinnostavat lapsiperheitä. Pienten lasten perheiden määrä lisääntyy Kangasalla. Kehyskunnissa omakotitalojen hinnat eivät ole nousseet niin nopeasti kuin kasvukeskuksissa, Turtiainen selittää.

    Kaupungin kehitysjohtaja Patrik Marjamaa on samaa mieltä Kangasalan houkuttelevuudesta.

    – Uudet asunnot houkuttelevat ihmisiä muualtakin. Ostajien elämäntilanne on usein sellainen, että he ovat lainarahan varassa, Marjamaa toteaa.

    Lisäksi hän nostaa esille Kangasalan myönteisen työllisyyskehityksen.

    – Mitä varmemmat työnäkymät, sitä paremmin uskalletaan investoida.

    Kangasalalaisten asuntokuntien asuntovelan kokonaismäärä on kasvanut hitaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

    Muuttovoiton ansiosta kaupungin asuntokuntien määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asuntovelkaisten osuus asuntokunnista on kuitenkin pysynyt kuitenkin melko samana. Vuonna 2008 asuntokuntien kokonaismäärä oli 12 299. Niistä asuntolainaa oli 5 347:llä, eli noin 43 prosentilla. Viime vuonna asuntovelallisten osuus taas oli noin 45 prosenttia.

    Turtiaisen mukaan pankin luvut noudattelevat melko tarkasti Tilastokeskuksen lukuja.

    – Asuntoluottoja on myönnetty määrällisesti hieman aiempaa enemmän, mutta asuntovelallisten osuus ei kuitenkaan ole kasvanut, hän kiteyttää.

    Myöskään kangasalalaisten asuntokuntien keskivelka ei ole juurikaan muuttunut viime vuosien aikana. Kymmenen vuoden aikana se on noussut hieman alle 100 000 hieman yli 100 000 euroon. Vuonna 2018 asuntovelka oli keskimäärin noin 105 000 euroa.

    Turtiaisen mukaan pitkään matalalla pysynyt korkotaso selittää sekä asuntovelan kokonaismäärän kasvua että keskivelan pysymistä maltillisena.

    – Matala korkotaso kannustaa ottamaan velkaa, mutta toisaalta se myös lyhentää maksuaikoja, hän selittää.

    Turtiainen kertoo, että tutkimusten mukaan kuluttajat ovat aiempaa huolestuneempia korkojen nopean nousun mahdollisuudesta. Huoli voi osaltaan hillitä lainanottoa.

    Viime vuosina suuret yhtiölainat sekä vuokra-asumisen suosion kasvu ovat myös vaikuttaneet asuntoluottojen kokonaismäärään
    Kangasalan asuntomarkkinoille ei ole ennustettavissa suuria muutoksia lähitulevaisuudessa.

    – Emme odota nopeaa korkojen nousua. Rakentaminen varmaan hieman hidastuu, mutta markkinat eivät ole menossa alas, Turtiainen toteaa.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän