Kangasalan kunta on hahmotellut kartalle kunnan tulevaisuutta koskevia isoja askelmerkkejä. Ne ovat Saarenmaan ja Tarastenjärven yritysalueet sekä nämä alueet toisiinsa yhdistävä kehätie.
Saarenmaan alue liitetään Tampereen rajalla Hervantaan, Hermiaan ja yliopiston imuun. Tarastenjärvelle kaavaillaan rouheampaa teollisuutta, joka tukeutuu kierrätykseen.
Kangasalan kehityssuunnat ovat näkyvillä muun muassa Pirkanmaan maakuntakaavassa ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa. Kaiken kaikkiaan puhutaan vähintään sadoista uusista työpaikoista näille alueille.
Suunnittelukausi ulottuu kauas, pisimmillään vuoteen 2040 saakka, ja sen vuoksi kuntalaisten on vaikea hahmottaa näiden hankkeiden merkitystä kunnalle, varsinkin kun suunnitelmat ovat vielä usein kovin kapulakielisiä.
Oleellista pitkän aikavälin suunnittelussa on se, että kokonaisuutta tarkastellaan lintuperspektiivistä isona kuvana. Silloin hahmottuu suunta, johon kunta voi kehittyä.
Kuntalaisten kannalta tällainen pitkän aikavälin suunnittelu tuntuu toki etäiseltä ja jopa tarpeettomalta. He katsovat omaa lähiympäristöään ja niitä palveluita, joita he tarvitsevat.
Kuntalaisten on vaikea ymmärtää paperinmakuisia suunnitelmia ja niiden kimuranttia sisältöä, jos oma lähikoulu lakkaa tai terveysasemapalvelut viedään kymmenien kilometrien päähän.
Tästä syystä kunnassa on erilaisia virkamiehiä. Niitä, jotka toteuttavat kuntalaisten lähipalveluita ison kuvan mukaisesti, sekä niitä, jotka ajattelevat laajasti.
Kunnanjohtaja Oskari Auvinen totesi taannoin, että Kangasala hukkaa hienon mahdollisuuden kehittyä, jos se ei nyt aktiivisesti tartu Saarenmaan ja Tarastenjärven alueiden kehittämiseen.
Rauhaisa reservaatti, kuten Auvinen erityisesti Saarenmaata kutsuu, muuttuu tulevaisuudessa merkittäväksi työpaikka-alueeksi.
Niiden työntekijöistä moni haluaa kodin Kangasalta, jolloin muun muassa kunnan veropohja laajenee.
Tästä syystä kehityssuunta vaikuttaa oikealta ja Kangasalan hyvää tulevaisuutta tukevalta.