Koti Pääuutiset Kangasalan matkailusaldo muiden kehyskuntien kaltainen – Luonto ja erikoismuseot kaupungin valttikortit

Kangasalan matkailusaldo muiden kehyskuntien kaltainen – Luonto ja erikoismuseot kaupungin valttikortit

0
– Yhteistyö on valttia myös matkailussa, tutkimusjohtaja Mikko Manka tähdentää.
– Yhteistyö on valttia myös matkailussa, tutkimusjohtaja Mikko Manka tähdentää.

Kangasalan laskennalliset matkailutulot vuodelta 2017 olivat 15,4 miljoonaa euroa. Summa on samaa luokkaa Tampereen muissa kehyskunnissa.

Työllisyyttä matkailu kartutti 69 henkilötyövuodella, palkkoja alalla maksettiin 2,1 miljoonaa, ja kunnallisveroa niistä perittiin 0,3 miljoonaa. Myös nämä lukemat ovat samansuuntaiset kuin kehyskuntakumppaneilla.

Tiedot perustavat matkailuun erikoistuneen TAK Reseach Oy:n tutkimukseen, jossa selviteltiin Pirkanmaan maakunnan, seutukuntien ja kuntien matkailutuloja sekä matkailun vaikutuksia kuntien työllisyyteen ja talouteen.     

 Tampere haukkaa ison osan potista            

Tampereen seutukunnan osalta vuoden 2017 laskennalliset matkailutulot olivat 558 miljoonaa. Tutkimusjohtaja Mikko Manka kertoo, että Tampere haukkaa potista leijonan osan, loppu jyvittyy kehyskuntien kesken niiden tarjoamien matkailu- ja virkistyspalvelujen suhteessa.

Tutkimuksen työkaluja olivat TAK:n tekemät matkailijakyselyt, alan yritysten tilinpäätöstiedot, majoitustilastot sekä Tilastokeskuksen ja Liikenneviraston laatimat, matkailua sivuavat tilastot.           

Suurin osa Suomessa, maakunnassa ja seutukunnassa tehdyistä matkoista ovat päivämatkoja. Seutukunnan osalta sisäiset päivämatkat on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi kangasalalaisten matkoja Tampereelle ei tutkittu, vaikka toki nekin osaltaan tukevoittavat matkailuyrittäjien rahapussia.

Erikoismuseot ja luonto valtteja

Tutkimuksessa todetaan, että Kangasalan matkailuarsenaali ei juuri poikkea kehyskuntien tarjonnasta. Asetelma on yhtäläinen.

– Virkistys- ja kulttuurikohteet ovat nimenomaan vetovoimatekijöinä tärkeitä, vaikka niiden taloudellinen merkitys ei olisikaan niin suuri kuin esimerkiksi ravintoloiden ja kaupan.

Erikoismuseot ovat Kangasalan valttikortti, luontomatkailu toinen. Se vaatii kuitenkin kehittämistä. On luotava uusia palveluita, ja tarjonta on tuotteistettava houkuttavasti.

Vanhassakin on vara parempaan. Esimerkiksi melonnalla ja retkiluistelulla riittää edelleen kysyntää, vain päivitys puuttuu.

– Kirkkoharjun henkiin herättäminen on hyvä idea, mutta hanke pitää toteuttaa riittävän isosti, jotta se olisi elinvoimainen.

Kuntarajoja kannattaisi ylittää

Avainsana matkailussa on yhteistyö. Sitä pitää tehdä kuntien kesken ja maakuntien kesken. Myös julkisen ja yksityisen sektorin on Mankan mielestä syytä käydä yhtä jalkaa, jos matkailusta tavoitellaan varteen otettavaa elinkeinoa.

Kunnissa toimivien matkailuyhdistysten roolia hän tiivistäisi ja asettaisi niiden tavoitteet laajempaan kehykseen.

Nyt mennään liiaksi yksin ja oma kohde edellä. Tulos olisi parempi, jos toiminta olisi kuntarajat ylittävää.

jos aikoo tavoittaa nuorempaa sukupolvea, verkko on välttämätön väline. Verkostoitumalla yksittäiset kunnat saavat viestinsä tehokkaasti myös ulkomaalaisille matkailijoille.

Lappi on Mankan mielestä hyvä esimerkki yhteistyön voimasta. Menestys pohjaa jo 1960-luvun puolivälissä perustettuun Lapin Matkailu Oy:öön ja sen pitkäjänteiseen työhön.

Vuonna 1984 Lappiin lennettiin komeasti Concordella, ja lentokeli jatkuu kiitos Lapin lumon ja sen järkevän, tehokkaan hyödyntämisen. Siitä etelässäkin olisi hänen mukaansa syytä ottaa oppia.

Julkisen ja yksityisen suhde on ollut matkailualalla ongelmallinen. Vaikka ala vaatii erityisosaamista, se on puolin ja toisin nähty helppona, politikoinnin ja lyhytnäköisen tavoiteasetannan kestävänä elinkeinona.

Tämä on osaltaan todentunut ulkomaalaisten matkailijoiden määrän varsin verkkaisena kasvuna. Lappi, Helsingin seutu ja Etelä-Karjala vetävät, mutta Pirkanmaalla matkailueurot kertyvät liki 90-prosenttisesti kotimaan kulkijoiden kukkaroista.

Mahdollisuudet kasvuun ovat Mankasta silti hyvät, vaikka maakunnan takamatka kolmen kärkeen onkin pitkä.

Olennaista selkeyttää tarjontaa

Ulkomaalaisista eniten rahaa Pirkanmaallerahaa tuovat virolaiset, saksalaiset ja ruotsalaiset – yleensä eurooppalaiset. Silti päätähtäin on monesti Kiinassa ja Japanissa, ei niinkään Euroopassa, joka on meille matkailussakin luonteva päämarkkina-alue.

Mutta oli suunta kumpi tahansa, olennaisinta on tarjonnan selkeyttäminen, jotta yksittäinen matkailija löytää haluamansa mahdollisimman helposti. Manka muistuttaa, että myös vierasmaalaista matkaajaa kiinnostaa kohde, ei se, missä päin Suomea kohde sijaitsee. Siksi kuntarajat ylittävä yhteistyö on hänestä niin tärkeätä.

– Ongelmana on se, että yksittäiset kunnat odottavat yhteiseen kakkuun antamaansa panostusta turhan nopeasti takaisin.

Verkko välttämätön

Digitaalisten kanavien merkitystä kauppapaikkana ei hänen mukaansa sovi enää väheksyä, sillä matkat ostetaan yhä useammin verkosta muiden hyödykkeiden tapaan.

Jos aikoo tavoittaa nuorempaa sukupolvea, verkko on välttämätön väline. Verkostoitumalla yksittäiset kunnat saavat viestinsä tehokkaasti myös ulkomaalaisille matkailijoille.

– Jos yksittäisen yrityksen palvelu ei ole verkossa, sen uskottavuus alkaa kärsiä. Hyviä myyntikanavia, jotka kannattaisi ottaa käyttöön, ovat vaikkapa ulkomainen Bokun tai kotimainen Johku.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän