Tällä sivustolla käytetään evästeitä käyttö­kokemuksen parantamiseksi. Lisätietoja.
Etusivu Uutiset Tapahtumat Kuvat Boksi KS-Digi Blogit Ajankohtaista
Paikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fiPaikalliset palvelut keskeisellä paikalla osoitteessa kauppaympyra.fi

Kangasalan miesten sotatie oli raskas kulkea

Uutiset - 27.4.2017 kello 12.00
Jouni Valkeeniemi
Kangasalan miesten sotatie oli raskas kulkea
Lähtö jatkosotaan Kangasalan asemalta 21.6.1941. KUVA: Kangasalan Reserviupseerikerhon arkisto

Kansakunnan kohtalonvuodet 1939–45 vaativat isänmaan itsenäisyyden säilymiseksi raskaan veron Kangasalta.

Sotavuosina kaatui 218 kangasalalaista: 55 talvisodassa, 159 jatkosodassa, 2 Lapin sodassa ja 2 Saksan SS-joukoissa. Haavoittuneita oli moninkertainen määrä.

Sodissa arvioidaan olleen rintamalla tai sen liepeillä eri tehtävissä noin 1 000 kangasalalaista. Kunnan asukasluku talvisotaa edeltäneenä vuotena eli 1938 oli 6 306 henkeä.

Sotavuosista puhuttaessa ei sovi sivuuttaa naisten vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön eli Lotta Svärdin työtä. Lotat vapauttivat paljon miehiä taistelujoukkoihin korvaamalla heidät tehtävissä, joissa ei tarvittu aseita.

Kanta-Kangasalla on yhä elossa 38 rintamatunnuksen omaavaa veteraania. Heistä sotainvalideja on kahdeksan ja naisia 11.

Talvisodan syttyminen 30.11.1939 tuli aikalaiskertomusten mukaan lopulta yllätyksenä, vaikka jännitteet Euroopassa olivat kiristyneet 30-luvun loppua kohti.

Ylimääräiset harjoitukset eli niin kutsuttu YH – käytännössä liikekannallepano – toteutui 13.10.1939 Kangasalla siten, että maanpuolustustehtäviin määrätyt miehet kokoontuivat Tapulinmäelle. Varustus oli sekalaista, kuten useimmilla sotaan lähteneillä siihen aikaan.

”Pimeänä lokakuun iltana kokoontui Tapulinmäelle parisensataa nuorta miestä laajan pitäjän eri kulmilta saatuaan edellisenä iltana suojeluskuntapiirinsä käskyn ylimääräisiin kertausharjoituksiin osallistumisesta”, kuvaili Eino Heikkilä.

”Pitäjän syrjäkulmilta lähdettiin matkaan pääasiassa polkupyörillä pimeitä teitä ajaen. Autoja ei tuohon aikaan monellakaan nuorukaisella ollut. Jotkut saattoivat päästä linja-autolla, eräitä saattoi isäntä hevosella ja lähempänä kirkonkylää asuvat tulivat jalan. Kaikkien kasvoilta kuvastui tilanteen aiheuttama vakavuus.”

YH:n aikana kangasalalaiset olivat pääosin linnoitustöissä Luumäen Taavetissa. Tänäkin päivänä on nähtävissä, minkälaisia puolustusasemia he siellä puolentoista kuukauden aikana tekivät.

– Talvisodassa kangasalalaiset olivat monessa paikassa rintamalla äärimmäisen ratkaisevissa tilanteissa, tiivistää Tuomo Juntunen.

Juntunen ja Hannu Wirola ovat harrastuspohjalta tarkoin perehtyneet kangasalalaisten sotatiehen.

Eniten kangasalalaisia oli Summan taisteluissa Kevyt Osasto 6:n, sittemmin KevOs 3:n riveissä. Ryhmityspaikkana oli noin kolmen kilometrin rintamakaistale Summan kylän ja Majajoen välillä.

”Toisena aamuna etulinjassa paukkui edellistä ankarampi, 36 asteen pakkanen. Puolenpäivän jälkeen alkoi puoli tuntia kestänyt vihollisen tykistö- ja kranaatinheitinkeskitys. Pakkanen kiristi otettaan 17.1. kivuten 42 asteeseen. Aamulla vihollisen raskas tykistö antoi useita keskityksiä”, muisteli ylikersantti Eero Helminen oloja Kannaksella.

Tolvajärvellä–Aittojoella joulukuussa 1939 saavutetussa talvisodan ensimmäisessä merkittävässä voitossa kangasalalaisia oli paljon everstiluutnantti Aaro Pajarin komentamassa Jalkaväkirykmentti 16:ssa.

– Kangasalalaisia oli varsinkin 3. komppaniassa. Sen hyökkäys Ristisalmessa oli ratkaiseva, kun mentiin läpi vihollisen linjoista, Juntunen kertoo.

Ristisalmessa 14. joulukuuta haavoittunut ja seuraavana päivänä vammoihinsa kuollut alikersantti Lauri Vilhelm Helin oli talvisodan ensimmäinen kangasalalainen sankarivainaja.

Kolmantena merkittävänä paikkana Juntunen ja Wirola mainitsevat Suomussalmen ja Kuhmon taistelut.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Torijuhla helatorstaina 25.5.

– Suomussalmella ensimmäinen suuri voitto saavutettiin Hyövynvaarassa, jossa vihollinen motitettiin. JR 65:een kuulunut luutnantti Urpo Oksanen oli siellä merkittävässä roolissa.

Kuhmossa kangasalalaiset osallistuivat kuuluisaan Dolinin hiihtoprikaatin tuhoamiseen. Tässä manööverissä luutnantti Tapio Saikku ja Oksanen ovat saaneet tunnustusta sotilaallisesti taitavista toimistaan. Noin 1 800-miehinen Dolinin prikaati kärsi 1 700 hengen tappiot.

Lemetissä suomalaiset motittivat venäläisen 18. divisioonan ja tuhosivat sen lähes kokonaan. Kangasalalaisia osallistui tähän niin kutsutun Kenraalimotin taisteluihin Hämeen Ratsurykmentin riveissä.

Talvisodan aikana kangasalalaisia oli taisteluissa useissa muissakin joukko-osastoissa eri rintama-alueilla.

Jatkosodassa 25.6.1941–19.9.1944 kangasalalaiset olivat talvisotaan verrattuna paljon keskitetymmin yhdessä joukko-osastossa eli Pirkka-Hämeen miehistä kootussa JR 27:ssä. Se kuului 18. divisioonaan, jota komensi everstiksi ylennetty Aaro Pajari.

Juntunen ja Wirola nostavat jatkosodasta esiin kolme kangasalalaisittain merkittävintä vaihetta ja paikkaa. Ne ovat kesän 1941 eteneminen Karjalankannaksella, Suursaaren valtaus talvella 1942 ja kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuntataistelu, etenkin Tali–Ihantalassa.

JR 27 hyökkäsi kärkirykmenttinä halki Kannaksen.

– Peussanmäen läpimurto heinä-elokuun taitteessa, Ilmeen valtaus ja saarrostus alueella Sairala–Leinijärvi, Juntunen luettelee hyökkäysvaiheen kangasalalaisittain olennaisimpia taisteluja.

Sairala–Leinijärven saarrostuksessa loukkaantui luutnantti Kalle Toivonen, eräs ansioituneimmista kangasalalaisupseereista talvi- ja jatkosodassa.

”Ilmeelle tultaessa tykistö ja Taivaan Isä järjestivät sellaisen yhteismetelin, etten ole ennen enkä jälkeen kuullut. Patterit jyskivät rumputulta, kranaatit räiskivät ja sekaan pamautteli kauhea ukonilma omia jyräyksiään. Kaaos oli hirmuinen”, muisteli Pentti Antila.

Asemasodan aikana Suursaaren valtaus oli ainoa suomalaisten tekemä iso hyökkäystoimi. Puna-armeija oli hyökännyt strategisesti tärkeälle saarelle tammikuussa 1942, ja suomalaiset ottivat 11 kilometriä pitkän saaren takaisin hallintaansa saman vuoden maaliskuun lopussa.

”Suursaaren valtaukseen valittiin JR 27:sta valiomiehet. Päälliköille annettiin käsky jättää pois sellaiset, joiden ei uskottu pärjäävän äärimmäisissä oloissa. Tätä karsintaa tehdessä ei tiedetty, millainen tehtävä edessä oli”, kuvaili Jaakko Salminen.
Valtausta johti lokakuussa 1941 kenraalimajuriksi ylennetty Pajari. Kaksi kangasalalaista upseeria on saanut erityistä tunnustusta saaren valtauksessa: JR 6:ssa komppanianpäällikkönä toiminut luutnantti Lauri Pikkola sekä saaren eteläosaan hyökänneen Osasto Oksasen johtaja luutnantti Urpo Oksanen.

Hyökkäys jatkui Tytärsaaren valtaukseen, jossa myös oli paljon kangasalalaisia mukana.

Puna-armeija aloitti 9.6.1944 suurhyökkäyksen Kannaksella. Suomalaisten rintamalinja natisi liitoksissaan, mutta kesti. Ratkaisevimpia torjuntataisteluja käytiin Tali–Ihantalassa.

– Siellä oli kangasalalaisia ja sahalahtelaisia kaikkein kuumimmissa paikoissa, Juntunen ja Wirola kuvailevat.

”Aamulla tulimme paikkaan, missä emme olleet käyneet Siiranmäen taisteluiden aikana. Siellä oli käyty verisiä taisteluja päätellen siitä, että meikäläisiä kaatuneita lojui ampumahautojen reunoilla ja haudoissakin kymmenittäin. Näky masensi, mutta ei auttanut”, Eino Heikkilä muisteli.

Sodan päättyminen ja välirauha tarkoitti sotilaille ja työpalvelussa olleille paluuta normaaliin siviilielämään.
Jatkosodan aikana niin kutsuttu Kangasalan pataljoona eli I/JR 27 oli uudelleenjärjestelyssä liitetty JR 48:n III pataljoonaksi. Se kotiutettiin Kangasalla 13.11.1944.

Edessä oli raskas sotakorvausten, siirtoväen uudelleenasuttamisen ja jälleenrakentamisen aika.

Tämän jutun lähteinä on käytetty Tuomo Juntusen, Pekka Jussilan ja Hannu Wirolan haastattelujen lisäksi seuraavia teoksia: Olavi Anttila: 110 kasvun ja kehityksen vuotta. Kangasalan historia III 1865-1975, Arvo Ojala & Eino Heikkilä: Summan valtatiellä ja Viipurin valleilla, Arvo Ojala: Kärkirykmenttinä halki Kannaksen, Seppo Satamo: Valmiina vastaiskuun, Anssi Vuorenmaa: Kansakunnan kahdestoista hetki.

 

Lähetä tekstari!
Kommentoi / Keskustele aiheesta
Torijuhla helatorstaina 25.5.
Lähetä tekstari!
~
Takaisin ylös