Koti Uutiset Kangasalan työllisyys kohenee edelleen – työttömien määrä laskee ennusteiden mukaan loppuvuoteen asti

    Kangasalan työllisyys kohenee edelleen – työttömien määrä laskee ennusteiden mukaan loppuvuoteen asti

    0
    Kaupunkin työttömyysaste oli helmikuussa 6,6. Lokakuun ennuste on 5,5.

    Kangasalan työllisyyskehitys on tällä hetkellä Tampereen kaupunkiseudun kunnista myönteisintä, kertoo tuorein helmikuun työllisyyskatsaus.

    Kangasalla työttömyys väheni vuoden takaiseen verrattuna 21 prosentilla.

    Koko maakunnan alueellakin työllisyys väheni vuoden tarkastelujaksolla enemmän vain Juupajoella ja Kihniössä.

    Kangasalan työttömyysaste oli helmikuussa 6,6 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita kaupungissa oli noin 1 000. Ely-keskuksen ennusteen mukaan luku pienenee vielä ainakin loppuvuoteen asti.

    – Suunta on edelleen laskeva. Työttömien määrä laskee syksyyn ja loppuvuoteen asti ainakin 200 hengellä, Pirkanmaan ely-keskuksen ennakointiasiantuntija Juha Salminen kertoo.

    Salmisen mukaan nykypäivänä jo 6–7 prosentin työttömyysaste on erittäin hyvä ja tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä.

    Salminen huomauttaa, että tällä hetkellä Kangasalan työllisyyskehitys erottuu tilastoissa muista Tampereen naapurikunnista, kuten Pirkkalasta, Lempäälästä ja Ylöjärvestä, sillä niissä työllisyys sattui vähenemään nopeasti jo hieman aikaisemmin.

    Toisaalta Kangasala on pystynyt aina säilyttämään työttömyysasteen kohtuullisella tasolla, mikä johtuu monista tekijöistä.

    – Kangasalla on ensinnäkin kohtuullisen edullista asua. Toiseksi se on teollisuudeltaan monipuolinen kaupunki, jossa on hyvänkokoisia yrityksiä, Salminen selittää.

    Yrityksiä kaupunkiin houkuttelee ideaalinen sijainti Tampereen kyljessä. Yritysten ansiosta Kangasala on työpaikkojen suhteen melko omavarainen.

    Koulutettu työvoima ei myöskään virtaa Kangasalalta pois yhtä voimakkaasti, kuin esimerkiksi Pirkkalassa.

    – Pirkkalasta mennään korkean osaamisen töihin Tampereelle, josta taas kuljetaan Pirkkalassa matalamman osaamisen töissä, Salminen selittää.

    Talouteen ja sitä kautta työllisyyteen vaikuttaa positiivisesti myös monipuolinen rakentaminen: Kangasalla on mahdollisuus erilaisiin asumismuotoihin. Lisäksi kaupunki on muuttovoittoinen, ja alueelle muuttaa paljon lapsiperheitä.

    Kaiken kaikkiaan Tampereen kyljessä kasvava kaupunki ei ole monen muun kaupunki-

    seudun kunnan tavoin riippuvainen Tampereesta, vaan Kangasala mielletään itsenäiseksi kaupungiksi.

    – Kangasalla on positiivinen imago, Salminen kiteyttää.

    Hänen mukaansa ainoa seikka, jonka voi jossain määrin nähdä vaikuttavan kielteisesti kaupungin työllisyyskehitykseen on hieman syrjäisempi sijainti, kuin esimerkiksi Lempäälällä.

    Kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö Terhi Stenin mukaan helmikuun työllisyyskatsauksen hyvät luvut ovat kaikua viime vuoden lopussa päättyneestä kuntakokeilusta.

    Pirkanmaalla toteutussa kymmenen kunnan kokeilussa TE-toimiston asiakkaat siirrettiin elokuussa 2017 kuntien asiakkaiksi. Tavoitteena oli kehittää työttömien palveluita ja luoda samalla pohjaa uusille maakunnille, joiden kaavailtiin ottavan työvoima- ja yrityspalvelut hoitaakseen.

    Stenin mukaan kuntakokeilun avaintekijä oli asiakkaiden, kuten nuorten ja pitkäaikaistyöttömien henkilökohtainen kohtaaminen.

    Se oli mahdollista, koska kokeilun ajan kunnilla oli pääsy TE-hallinnon tietojärjestelmiin. Lisäksi henkilökuntaresursseja oli enemmän. Kangasalla asiakkaita palveli kolme kunnan työllisyydenhoidon työntekijää ja kolme TE-keskuksen työntekijää.

    – Kokeilun päättyminen on iso menetys. Meillä ei ole enää työkaluja puuttua yhtä nopeasti. Esimerkiksi jos nuori ilmoittautui työttömäksi, pystyimme tarttumaan asiaan heti, Sten kertoo.

    Sten kertoo, että tällä hetkellä työllisyyspalveluissa jännitetään, koheneeko pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyys kokeilun päättymisen jälkeen.

    Työllisyyspalveluja kaupunki tarjoaa edelleen mahdollisuuksien mukaan.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän