Koti Uutiset Kangasalla kaunein kesä

    Kangasalla kaunein kesä

    0
    Täältä se avautui – kesä. Pirtin parvekkeella Pentti Mäkinen, Aukusti Koivisto ja Jaana Pelkonen. Nuottivihon takaa kurkistaa laulaja Heli Ruotsalainen.

    Kesän avannut Jaana Pelkonen oli iloinen ja otettu kunniatehtävästään. Mielikuva Kangasalasta oli  kansanedustajalle kirkas, vaikka kunta hänelle entuudestaan outo olikin.
    – Kuninkaiden ja aatelisneitojen kartanot, ainainen kesä, hienot harjut, välkehtivät järvet ja tuoksuvat metsät… Voisiko olla niin, että täällä kiteytyy Suomen kaunein suvi, hän pohdiskeli ja sai Tapulinmäen yleisöltä sanoilleen varauksettoman hyväksynnän.

    Puheensa ajankohtaisosiossa Pelkonen ponkaisi politiikkaan.
    ”Tolkun ihmisenä” eduskuntavaaleihin lähtenyt ja ääniharavaksi noussut kansanedustaja oli toiveikas sen suhteen, että myös maan vastanimitetyllä hallituksella on kykyä harjoittaa tolkullista politiikkaa.
    Yksi uuden eduskunnan ja hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on suomalaisen sääntely- ja kieltoyhteiskunnan purkaminen.
    Pelkosen mukaan kunnilla on tätä nykyä jo yli 600 lakisääteistä tehtävää ja yli tuhat niihin liittyvää velvoitetta.
    Ylisääntely on hänestä kallista niin julkiselle taloudelle kuin laskut lopulta maksaville yrittäjillekin.
    – Sääntelyähkyn kyllästämä Suomi ei kunnioita riittävästi ihmisten omaa älykkyyttä ja kykyä tehdä fiksuja valintoja.
    Pelkonen tähdensi kuulijoille, että harkintakykyinen ihminen ei tarvitse ylenmääräisesti lakeja, asetuksia eikä suosituksia, sillä hän oppii kokemuksesta, ei kielloista.

    Puheensa päätteeksi Pelkonen palasi johtoteemaan kesään, kesään. Lyhyydestään huolimatta se on hänestä elämys, josta voi vain nauttia.
    – Valoisat yöt antavat meille vähän tasoitusta etelän ihmisiin verrattuna. Eläkäämme siis kesä täysillä –  ihmisiksi. Pidetään huolta toisistamme ja tolkustamme!

    Kunniaylioppilas mallia 2015 on arvonimestään ylpeä.
    – En taidakaan olla vielä aivan mennyt mies, vaikka kirjoitinkin ylioppilaaksi jo 39 vuotta sitten, Pentti Mäkinen nauratti kuulijoita.
    Valinta kunniaylioppilaaksi oli kotiseuturakkaalle Pappilan kylän kasvatille mieluinen. Se sai ajatukset jälleen kerran lapsuus- ja kouluvuosiin ja kouluaikaisiin ystäviin.

    40 vuoden poissaolon ja elinkeinoelämän monipuolisten työtehtävien myötä näkökulma kotikuntaan ja sen mahdollisuuksiin on tarkentunut. Esimerkiksi kesästä voisi hänen mukaansa jalostaa muutakin kuin avauksen.
    – Meillä on 4 604 kesämökkiä, kaunis luoto ja vilkas kesäelämä. Vapaa-ajan asukkaat ja turistit ovat yksi vaihtoehto, jonka varaan voi rakentaa uutta Kangasalaa.
    Mäkisen mukaan kunnan eväät ovat yleisen taloustilanteen murroksesta ja muutospaineista huolimatta hyvät. Väestöpohja on kasvanut ja rakentaminen on vireää, mistä Kangasala-talo on näkyvin esimerkki.
    Uuden etsiminen ja eteenpäin meno edellyttävät kuitenkin innostusta ja rohkeutta. Myös koulutukseen ja yrittäjyyteen on satsattava.
    Vaikka Suomi elää vaikeita vuosia, Mäkinen näkee tulevaisuuden myönteisenä. Samaa tulevaisuuden uskoa hän valoi vastaleivottuihin yklioppilaisiin.
    – Suomi selviytyy kuten ennenkin, mutta maan avautuminen ei saa jäädä kesken. Maahanmuuttoon tulee suhtautua suopeasti, ja kansainvälistymistä pitää lisätä.
    Puheen jälkeisessä kahvipöytäkeskustelussa Mäkinen palasi sotavuosiin, joiden merkitystä käynti äidin synnyinpaikalla Karjalassa on entisestään syventänyt.
    – Suomi teki sodan jälkeen valtavan työn. Se teki mahdottomasta mahdollisen, Mäkinen sanoi veteraanipolvea maan rakentamisesta kiittäen.

     

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän