Koti Uutiset Kangasalle nousee kerrostaloja tavoitetta enemmän – omakotitaloja rakennettiin viime vuonna 55

    Kangasalle nousee kerrostaloja tavoitetta enemmän – omakotitaloja rakennettiin viime vuonna 55

    0
    Jarmo Toiva rakentaa uutta taloa haja-asutusalueelle Kautialaan. Parhaillaan työn alla on autotalli. Tavoitteena on päästä muuttamaan noin vuoden päästä.

    Kangasalan asuntorakentaminen oli vuonna 2018 edelleen keskimääräistä vilkkaampaa.

    Viime vuoden aikana kaupungin alueelle valmistui yhteensä 286 asuntoa.

    Rakentaminen oli kerrostalovoittoista: kaupunkiin valmistui yhteensä viisi kerrostaloa, joista kaksi nousi keskustaan ja kaksi Suoramalle. Asuntoja taloissa on yhteensä 163.

    Määrä on huomattavasti suurempi kuin Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa määritelty tavoite 69 asuntoa.

    Kaupungin yleiskaavasuunnittelijan Jenni Joensuu-Partasen mukaan kaupunkiseudun rakennesuunnitelma on laadittu vuonna 2014. Siinä on linjattu rakentamista koskevat tavoitteet kaikille kaupunkiseudun kunnille. Rakennesuunnitelma ei ole pysynyt asumistrendien ja väestökehityksen perässä.

    – Suunnitelmaa ryhdytään nyt päivittämään. Vielä ehdotusta uusiksi tavoitteiksi ei ole, mutta sitä työstetään tämän vuoden aikana.

    Joensuu-Partasen mukaan asuntorakentamisessa näkyy kaksi erilaista trendiä, jotka selittävät kerrostaloasuntojen kysyntää.

    – Nuoret näyttäisivät haluavan asua vähän vähemmän omakotitalossa. Heidän asumisensa painottuu Vatialaan ja Suoramalle. Samaan aikaan suuret ikäluokat siirtyvät omakotitaloasumisesta kerrostaloihin, hän kertoo.

    Kaupungin keskustan ikäihmisvoittoisuutta selittää eri alueiden erilainen asuntokanta.

    – Esimerkiksi Ruutana on noin 3 000 asukkaan taajama. Siellä on vain muutamia kerrostaloja ja vähän esteetöntä asumista. Ruutanalaiset ikäihmiset,

    jotka luopuvat omakotitaloasumisesta, muuttavat tyypillisesti joko Tampereelle tai Kangasalan keskustaan. Suoramaalla ja Vatialassa taas pystytään vaihtamaan asumismuotoa alueen sisällä, Partanen-Joensuu selittää.

    Kerrostaloasuntojen lisäksi myös rivi- ja paritaloja valmistui viime vuonna kaupunkiin tavoitetta enemmän.

    Niitä rakennettiin yhteensä 68, joista suurin osa nousi Vatialaan ja keskustaan.

    Samaan aikaan kun kerrostalo-, rivitalo- ja paritaloasumisen suosio näyttää kasvavan, halu omakotitaloasumiseen vaikuttaa heikentyvän.

    Kehitystä selittävät samat tekijät kuin kerrostaloasumisen suosiota: väestö ikääntyy ja kaupunkimainen asuminen lisääntyy. Lisäksi lupapolitiikka taajaman läheisillä alueilla on tiukentunut.

    Kangasalla valmistui viime vuonna 55 omakotitaloa. Eniten taloja rakennettiin Vatialaan, keskustan ympäristöön, Ruutanaan sekä Tursolan-Aseman ja Horron alueille. Rakennesuunnitelmassa uusien talojen vuosittaiseksi tavoitemääräksi on asetettu 88. Joensuu-Partasen mukaan kaupunki voi vaikuttaa omakotitalorakentamiseen vain osittain.

    – Kaupunki voi vaikuttaa kaavoittamalla tonttitarjontaa monipuolisesti. Kangasalla on kuitenkin yli 350 yksityistä kaavoitettua omakotitalotonttia. Niiden rakentuminen on maanomistajista kiinni, hän selittää.

    Haja-asutusalueelle suuntautuvaa rakentamista kaupunki pystyy ohjailemaan lupapolitiikalla.

    Joensuu-Partasen mukaan eniten poikkeuslupia haetaan edelleen taajaman läheisille, mutta kaavan ulkopuolisille alueille. Omakotitaloasumiselta toivotaan maaseutumaisuutta, mutta samalla halutaan asua lähellä keskustan palveluja.

    Taajamien tuntumaan rakentamisen ongelma on, ettei se tue maaseutupalveluiden säilymistä tai kehittämistä. Lisäksi se hankaloittaa alueiden kaavoittamista myöhemmin ja nostaa maan hintaa.

    Kaupunki haluaisikin, että noin puolet kaavan ulkopuolisesta rakentamisesta suuntautuisi maaseutukyliin, joissa on kohtuullisesti palveluita. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Sahalahti ja Kuhmalahti sekä niin sanotut kylähelmet, eli vireät kyläkeskukset. Tällä hetkellä osuus noin 30 prosenttia.

    – Se on jo kohtuullinen osuus, mutta ei auta välttämättä säilyttämään palveluita jatkossa, Joensuu-Partanen toteaa.

    Sahalahdelle ja Kuhmalahdelle rakentamista helpotetaan myös kyläkaavoituksella. Se mahdollistaa rakentamisen asemakaavan ulkopuolelle ilman poikkeusluvan hakemista. Tällä hetkellä kyläkaava on voimassa Pakkalan alueella Sahalahdessa ja suunnitteilla Kuhmalahdelle sekä Pohjaan.

    Kaiken kaikkiaan viimeisen kymmenen vuoden aikana asemakaava-alueen ulkopuolelle haettavien poikkeuslupien määrä on vähentynyt merkittävästi.

    Vuosina 2008-2018 Kangasalla myönnettiin lupa 242 asemakaavan ulkopuoliselle talolle, kun taas 5-10 vuotta sitten kymmenen vuoden ajanjaksolla luvan saajia oli yli 500.

    Viime vuonna kaupungilta haettiin lupaa 14 asemakaavan ulkopuoliselle talolle. Hakemuksista hyväksyttiin puolet.

    Kommentoi

    Kirjoita kommenttisi
    Kirjoita nimesi tähän