Pääuutiset Kannattaako nuorten huumetilanteesta huolestua Kangasalla? KS kokosi yhteen kuusi ammattilaista aiheen ympärille

Kannattaako nuorten huumetilanteesta huolestua Kangasalla? KS kokosi yhteen kuusi ammattilaista aiheen ympärille

1
Joukko valtuutettuja on ilmaissut huolensa Kangasalan huumeongelmasta. Kuva: Pauliina Lindell

Nuorten huumeidenkäyttö on keskusteluttanut Kangasalla viime aikoina paljon. Sosiaalisessa mediassa on huhuttu Suoramalla valmistettavista pillereistä, joiden kerrotaan vieneen nuoria sairaalahoitoon.

Lisäksi huhutaan huumekuolemista ja Pikkolan koulukampuksella tapahtuvasta huumekaupasta.

Kangasalan Sanomat kokosi kuusi eri alojen asiantuntijaa saman pöydän ääreen keskustelemaan siitä, minkälainen tilanne aidosti on ja mitä sille voitaisiin tehdä.

Tilaisuuteen osallistuivat Kangasalan sekä Pälkäneen mielenterveys- ja päihdepalveluiden osastonhoitaja Marcel Mathier, Kangasalan poliisin toimipisteen rikoskomisario Vesa Järvenpää, Kangasalan ja Pälkäneen lapsiperheiden sosiaalipalveluiden johtava sosiaalityöntekijä Katariina Liimatainen, Tredun Kangasalan toimipisteen päällikkö Marjo Tommiska, Pikkolan koulun rehtori Marianne Liimatainen ja Kangasalan kaupungin ja seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Jorma Jussila.

”Eihän tilanne kovin mairitteleva ole.  Kaikilla sellaisilla tilastoilla, joilla asiaa voidaan jotenkin mitata, tilanne näyttää menneen huonompaan suuntaan.”

Marcel Mathier aloittaa puhumalla tilastoista. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kouluterveyskysely näytti viime syksynä siltä, että nuorten huumeidenkäyttö olisi lisääntynyt Kangasalla muuta maata enemmän.

Samaan aikaan poliisin tilastoimat huumausainerikokset olivat nousseet Kangasalla vuodessa huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin.

– Eihän tilanne kovin mairitteleva ole.  Kaikilla sellaisilla tilastoilla, joilla asiaa voidaan jotenkin mitata, tilanne näyttää menneen huonompaan suuntaan, Mathier toteaa.

Samaan aikaan tilastot voivat kuitenkin olla harhaanjohtavia.

Poliisin tilastoissa huumausainerikoksista hyvin suuri osa ovat rattijuopumuksia. Moni Kangasalla ratista kärähtänyt ei ole kuitenkaan kangasalalainen.

Kouluterveyskyselyissä nuorten antamiin vastauksiin kannattaa niin ikään suhtautua varauksella. Usein nuorten sanomisiin vaikuttaa esimerkiksi rooli, jota he haluavat esittää kaveriporukassa.

– Jos ajattelen, miten olisin itse vastannut 14-vuotiaana, niin tuskin kovin todenperäisesti, Jorma Jussila naurahtaa.

Tredussa yksi huumekuolema

Tästä huolimatta huoli on aito ja aiheellinen. Vesa Järvenpää kertoo, että myös poliisin korviin on kantautunut erilaisia keskusteluita aiempaa enemmän.

– On hankala sanoa, johtuuko tämä todellisesta tilanteesta vai keskusteluherkkyyden heräämisestä, Järvenpää toteaa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että huolestuttavia signaaleja on nähty. Yksi näistä oli se, kun loppuvuodesta Pikkolan koulun oppilas saapui kouluun huumaantuneena.

Marianne Liimatainen kertoo, että Pikkolan koulun tapauksessa kiinni jäänyt nuori ohjattiin kouluterveyden kautta huumeseuloihin. Yhteys otettiin myös vanhempiin ja poliisiin.

– Haluan kuitenkin korostaa sitä, että huumeet eivät näy meidän arjessamme millään tavalla. Peruskoululaisten kanssa pääpaino on opettamisessa ja kasvattamisessa. Tämä ei ole mikään näkyvä ongelma eivätkä huumediilerit pyöri Pikkolan kampusalueella, Liimatainen huomauttaa.

”Mielestäni huolestuttavinta on se, että nuorten huumemyönteisyys ja halu kokeilla on lisääntynyt erityisesti kannabiksen osalta huomattavasti.”

Samaa sanoo myös Marjo Tommiska. Hän kuitenkin kertoo, että Kangasalan Tredussa sekä vanhempien ja kavereiden huolestuneet yhteydenotot että yhteistyö sosiaalitoimen kanssa ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana.

– Mielestäni huolestuttavinta on se, että nuorten huumemyönteisyys ja halu kokeilla on lisääntynyt erityisesti kannabiksen osalta huomattavasti. Sen on huomannut myös meidän kouluterveydenhoitajamme, Tommiska sanoo.

Samaan aikaan hän muistuttaa, että noin 600 opiskelijan joukosta vain pieni määrä aiheuttaa suurta huolta.

– Viime vuonna koulussamme oli 12 sellaista opiskelijaa, jotka ovat vaatineet päihdeseurantaa.

Yksi heistä menehtyi syksyllä.

Lue myös: Kangasalan Tredussa opiskellut Hilma menehtyi huumeisiin: ”Kunpa nuoret ymmärtäisivät, että joka ikinen kerta voi olla se viimeinen”

Kiireellinen sijoitus vasta hätäkeino

Katariina Liimatainen kertoo, että lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakkaista huumeita käyttävät nuoret ovat vain pieni osa. Usein tilanteet aiheuttavat kuitenkin paljon töitä ja toimenpiteitä.

– Viime vuonna Kangasalla tehtiin 796 lastensuojeluilmoitusta. Niistä 24 tehtiin koodilla ”lapsen huumeidenkäyttö” ja 44 koodilla ”lapsen alkoholin-, seka- ja lääkkeidenkäyttö”.

Lastensuojeluilmoitus ei aina tarkoita järeitä toimenpiteitä. Se kuitenkin takaa sen, että nuorelle hankitaan apua.

– Ensin me puhumme nuoren ja vanhempien kanssa sekä ohjaamme heitä terveyspalveluihin. Tämän jälkeen seuraamme nuoren tilanteen kehittymistä ja tarjoamme tukipalveluita.

Jos tilanne ei helpotu kevyemmillä toimilla, puututaan tilanteeseen järeämmin.

– Jos kehiin tulee kovempia aineita, silloin täytyy alkaa miettiä lastensuojelullista puuttumista, kuten kiireellistä sijoittamista. Se tehdään, jotta tilanne saataisiin katkaistua. Näitäkin kyllä tehdään Kangasalla vuosittain, Katariina Liimatainen kuvaa.

Nuoret tietävät, mistä aineita saa

Jorma Jussila kertoo, että huumausaineet ovat liikkuneet Kangasalla koko sen 20 vuotta, mitä mies on tehnyt erityisnuorisotyötä. Sen hänkin myöntää, että nuorten myönteisyys esimerkiksi marihuanaa kohtaan on kuitenkin selvästi lisääntynyt.

– Nuoret tietävät mistä sitä saa ja paljonko maksaa, eikä sen käyttöä häpeillä. Sätkää poltellaan missä vaan, vaikka kaupan pihassa. Kovempiakin aineita kuulemma saa helposti, Jussila kertoo.

Marcel Mathier myöntää, että marihuana on yksi nuorison piireissä kulkeva aine. Sen lisäksi viime aikoina on noussut esille erilaisten lääkkeiden väärinkäyttöä.

– Esimerkiksi eräs ADHD:n hoitoon määrättävä lääke on sellainen aine, jota on kuulemma ollut täällä helposti saatavilla muuhun kuin lääkinnälliseen käyttöön, Mathier sanoo.

Kyseessä on amfetamiinijohdannainen lääke, jonka kirjoittaminen usein lopetetaan, jos sen käyttäjällä todetaan päihdeongelma.

– Emme voi kirjoittaa päihdeongelmaiselle päihdyttävää lääkettä. Se on toki surullista, mutta yksittäisen lääkärin on mahdotonta arvioida, meneekö lääke omaan suuhun vai jonkun toisen.

Vaikka vanhempien toivotaan olevan kiinnostunut nuortensa elämästä, rauhoittelee koko asiantuntijaraati ihmisiä. Tilanne ei ole niin hälyttävä, että olisi syytä paniikkiin.

– En halua, että kaikkia nuoria aletaan tämän jälkeen epäillä ja penkoa taskuja. Suurin osa tämän kaupungin lapsista on ihan tavallisia perusjanttereita, Marianne Liimatainen huomauttaa.

Lista suojaavista tekijöistä

Kaiken keskustelun keskellä nousee ajatus siitä, miten tilanteeseen pitäisi nyt puuttua. Ennaltaehkäisy nousee esiin erityisen tärkeänä asiana.

– Päihdekeskustelussa on turha keskittyä yhden tuotteen ympärille. Ajattelen, että ne samat suojelevat tekijät suojaavat niin alkoholin, kannabiksen kuin muiden huumaavien aineidenkin haitalliselta käytöltä, Marcel Mathier sanoo.

Hän nostaa esiin suojaavien tekijöiden listan. Listaan kuuluvat yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteet.

”ne samat suojelevat tekijät suojaavat niin alkoholin, kannabiksen kuin muiden huumaavien aineidenkin haitalliselta käytöltä.”

Suojaavia tekijöitä ovat myös onnistumisen kokemukset, hyvä itsetunto sekä hyvät perhe- ja kaverisuhteet. Listalle nousevat lisäksi koulussa viihtyminen, hyvät sosiaaliset taidot, päihteiden vaikea saatavuus ja lähipiirin kriittiset päihdeasenteet.

– Koulunkäynnillä on suuri merkitys nuoren hyvään ja terveeseen kasvuun. Koululla on valtava merkitys myös muutoin kuin opin saamiseksi, Mathier huomauttaa.

Koulu antaa merkityksen ja rytmin päivälle. Se tarjoaa myös sosiaalisia suhteita.

– Ongelmat tulevat siinä vaiheessa, kun nuori jää pois koulusta, Mathier toteaa.

Kangasalle ollaan parhaillaan luomassa omaa mallia, jolla kouluja käymättömät lapset ja nuoret saadaan takaisin oppilaitoksiin. Mallissa tullaan työskentelemään moniammatillisesti sen eteen, ettei kukaan putoa kelkasta.

Kiinni jääminen ei pilaa koko elämää

Vaikka suojaavat tekijät olisivat nuorella täysin kunnossa, saattaa väärä tie silti viedä mennessään.

– Se ei vaadi kuin esimerkiksi sen, että nuorella syntyy riitaa kotona ja hän lähtee tunnekuohussa kylille. Kun sitten joku ystävä tarjoaa jotakin, siihen voi olla helppo tarttua uhallakin. Se voi tapahtua kenelle vain, jos on tähdet huonosti kohdallaan, Jorma Jussila huomauttaa.

Tuolloin on tärkeää ymmärtää se, että maailma ei kaadu yhteen väärään valintaan.

– Suurin osa meistä tekee jossain vaiheessa virheitä. Silloin meidän aikuisten tehtävänä on lähteä yhdessä ohjaamaan nuorta oikealle reitille, Marianne Liimatainen muistuttaa.

Tärkeintä on se, että asiasta ei vaieta. Esimerkiksi poliisia on turha pelätä.

”Suurin osa meistä tekee jossain vaiheessa virheitä. Silloin meidän aikuisten tehtävänä on lähteä yhdessä ohjaamaan nuorta oikealle reitille .”

Vesa Järvenpää kertoo saavansa usein yhteydenottoja huolestuneilta vanhemmilta, jotka pelkäävät nuoren tulevaisuuden tuhoutuneen yhteen kiinnijäämiseen.

Poliisin toimintamalli alle 18-vuotiaiden kohdalla on kuitenkin pehmeä.

– Ensimmäisen kerran kohdalla järjestetään poliisin johdolla puhuttelu, jossa on mukana nuori, vanhemmat, sosiaalitoimi ja mahdollisesti muita toimijoita, Järvenpää kuvaa.

Yhteisessä hetkessä käydään läpi muun muassa perhetilannetta, harrastuksia, huumeiden käytön syytä ja tulevaisuuden toiveita. Jos keskustelu näyttää auttavan, nuori pääsee huomautuksella.

”Ollaan porukalla hereillä ja otetaan koppi, jos joku repsahtaa.”

Myöskään toisen kerran kiinni jääminen ei tarkoita automaattisesti sakkoja ja merkintää rikosrekisteriin.

– Silloin käydään vähän saman tyyppinen keskustelu, mutta syyttäjän vetämänä. Jos syyttäjä kokee, että keskustelu tehoaa, hän voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen.

Tärkeintä on auttaa nuorta syyllistämättä.

– Ollaan porukalla hereillä ja otetaan koppi, jos joku repsahtaa. Ei jätetä ketään yksin, Marianne Liimatainen muistuttaa.

Lue myös: Kangasalan Tredussa opiskellut Hilma menehtyi huumeisiin: ”Kunpa nuoret ymmärtäisivät, että joka ikinen kerta voi olla se viimeinen”

1 KOMMENTTI

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän