Koti Pääuutiset Kaupungin päiväkodeissa työskennellyt lastentarhanopettaja kertoo turhautumisesta ryhmien muodostukseen ja kokoon – kaupunki...

Kaupungin päiväkodeissa työskennellyt lastentarhanopettaja kertoo turhautumisesta ryhmien muodostukseen ja kokoon – kaupunki toteaa, että lakia noudatetaan

0

Joissakin Kangasalan varhaiskasvatuksen yksiköissä koetaan, että niiden varhaiskasvatusryhmiin sijoitetaan liikaa lapsia.Kangasalan Sanomat haastatteli kangasalalaista Elinaa (nimi muutettu), joka työskenteli kaupungin varhaiskasvatuksessa usean toimintakauden ajan viime kevääseen asti.

Lastentarhanopettaja muistelee, että eräänä vuonna alle kolmivuotiainen ryhmässä oli kirjoilla 17 lasta. Vaikka lapsista muutama olikin jo täyttänyt kolme, Elina ihmettelee silti, miten ryhmäkoko oli mahdollinen.

Kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Anni Aalto-Ropo toteaa, että myös muutama huoltaja on ollut huolissaan päiväkotien ryhmäkoista.

– Kangasalla toimitaan täysin lain mukaisesti. Jos ryhmän yhtäaikainen lapsimäärä nousee laittomaksi, on siitä raportoitava heti hallintoon. Käyttöasteita seurataan jatkuvasti ja reagoidaan, jos tilanne näyttää huolestuttavalta, hän vakuuttaa.

Täyttö ja käyttöaste eri käsitteitä

Aalto-Ropo muistuttaa, että päiväkodin käyttö- ja täyttöaste ovat eri käsitteitä.
Käyttöasteella tarkoitetaan päivittäistä laskennallisten lasten ja henkilöstön välistä suhdelukua. Se saa olla enintään 100 prosenttia, eli paikalla ryhmässä voi olla enintään lain sallima lapsimäärä.

– Käyttöasteiden tavoite on täyttää varhaiskasvatuspaikkoja tehokkkaasti ja niin, että voimme järjestää palvelun mahdollisimman monelle kaupunkilaislapselle ja siitä yksiköstä, johon huoltajat toivovat lapsensa pääsevän, Aalto-Ropo kertoo.

Yli kolmivuotiaita, päivässä yli viisi tuntia varhaiskasvatuksessa olevia, saa olla ryhmässä enintään kahdeksan yhtä työntekijää kohti. Käytännössä kolmen työntekijän ryhmässä voi siis olla paikalla maksimissaan 24 lasta. Alle kolmivuotiaiden, kolmen aikuisen ryhmässä lapsia voi olla 12.

Se tarkoitti, että aamu- ja iltavuorolainen olivat töissä pitkään. Mahdollisesti useampi eri ihminen muista ryhmistä kävi auttamassa pienen hetken kerrallaan.

Varhaiskasvatuksen entinen työntekijä

Kaupunki seuraa käyttöasteita jatkuvasti, sillä Päikky-mobiilisovellus lähettää asiakastietojärjestelmään automaattisesti tiedon, ketkä päiväkodeissa ovat paikalla.Varhaiskasvatusyksiköiden johtajat ovat myös velvollisia raportoimaan ryhmäkojen ylityksistä. Aalto-Ropon mukaan ilmoituksia ei ole tullut.

– Käyttöaste ei ole meillä 100 prosenttia. Se vaihtelee noin 90 molemmin puolin. Ensi vuodelle asetetaan varmaankin tavoitteeksi 90 tai hieman yli. Sivistyslautakunta keskustelee siitä myöhemmin.

Täyttöaste kuvaa sitä, kuinka monta lasta ryhmässä on kirjoilla.

– Täyttöaste saa olla yli 100 prosenttia. Esimerkiksi varhaiskasvatusta 85 tuntia kuukaudessa saavia lapsia voi olla samassa ryhmässä kirjoilla useita. He ovat paikalla usein 2–3 kokonaista päivää viikossa. Päivät järjestellään siten, että lapset eivät ole samanaikaisesti ryhmässä, Aalto-Ropo selittää.

Aalto-Ropon mukaan yhdessäkään alle kolmivuotiaiden ryhmässä ei ole tällä hetkellä kirjoilla 17 lasta. Hän huomauttaa, että sisarusryhmissä, joissa on sekä alle kolmivuotiaita että vanhempia lapsia, paikalla voi olla kuitenkin enemmän, kuin käyttöasteen määrittelemä 12.

Varhaiskasvatuksen johtaja kertoo, että Kangasalla täyttöaste on pidetty maltillisena.
Tällä hetkellä pelkästään alle kolmivuotiaiden ryhmissä voi olla kirjoilla maksimissaan 13 tai 14 lasta. Yli kolmivuotiaiden ryhmiin lapsia on kirjattu enintään 26.

– Ymmärrän kyllä, että jo ajatus siitä, että kirjoilla on enemmän lapsia, voi kuormittaa. Ymmärrän myös, että kaikille lapsille laadittavat varhaiskasvatussuunnitelmat työllistävät, mutta ne kuuluu lain mukaan tehdä. Varhaiskasvatuksen esimiesjoukon kanssa yritetään luoda työtä tukevia rakenteita, kuten lisätä vakituisia varahenkilöitä Aalto-Ropo toteaa.

Henkilökunta paikkaa minkä pystyy

Lain mukaan suhdeluvuista voidaan poiketa lyhytaikaisesti. Poikkeustilanteessa tarkastellaan koko päiväkodin käyttöastetta.

Jos henkilökuntaa on tarpeeksi suhteessa koko lapsimäärään, työntekijät paikkaavat vajaassa ryhmässä mahdollisuuksien mukaan.

Elinan kokemusten mukaan koko yksikön suhdelukujen tarkastelu aiheutti usein sen, että sijaisia ei palkattu.

– Se tarkoitti, että aamu- ja iltavuorolainen olivat töissä pitkään. Mahdollisesti useampi eri ihminen muista ryhmistä kävi auttamassa pienen hetken kerrallaan.

Elinaa harmittaa, että kaupunki puhuu laadukkaasta varhaiskasvatuksesta samaan aikaan, kun päiväkotien henkilökunta kokee rittämättömyyden tunnetta.

– Olisi ihan ok, jos kerrottaisiin, että käytettävissä olevilla resursseilla tehdään se mitä pystytään, mutta on ristiriitaista, että varhaiskasvatuksen laadukkuutta hehkutetaan, kun usein arkitodellisuus on ihan jotain muuta.

Aalto Ropo huomauttaa, että varhaiskasvatus täytyy järjestää annetuissa taloudellisissa puitteissa. Kasvatushenkilöstön määrän säätelee laki. Hänen mukaansa laadukkuuden avain ei ole pelkästään kasvatushenkilöstön määrä, vaan sensitiivinen vuorovaikutus, pedagogiikka ja oppimisympäristö.

Elokuusta alkaen yli kolmevuotiaiden ryhmäkoko saa olla enintään 21, eli ryhmissä on enintään seitsemän lasta yhtä työntekijää kohti.

Vuorovaikutuksen ja sitä kautta laadukkuuden takaamiseksi on tärkeää huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Aalto-Ropon mukaan sitä ja työkykyä tarkastellaankin jatkuvasti.

Hän kertoo, että kiireen tunteesta on keskusteltu yksiköissä, ja esimiehiä on koulutettu huomioimaan jaksamiseen vaikuttavia toimintatapoja. Lisäksi työnantaja on järjestänyt monenlaisia työhyvinvointia edistäviä mahdollisuuksia.

– Työhyvinvointiin voi jokainen vaikuttaa omalla työpaikallaan.

Ensi vuonna muutoksia

Aalto-Ropo muistuttaa, että varhaiskasvatuslaki muuttuu ensi vuoden elokuussa. Ryhmäkoot pienenevät, ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitus poistuu.

Elokuusta alkaen yli kolmevuotiaiden ryhmäkoko saa olla enintään 21, eli ryhmissä on enintään seitsemän lasta yhtä työntekijää kohti.

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus käsittelee ja tekee ryhmäjaot keskitetysti. Elinan mielestä varhaiskasvatusyksiköiden tarkastelu pelkkien lukujen perusteella jättää johdon etäiseksi, kauaksi arkitodellisuudesta.

– Ajatus nousee ajoittain esiin. Varhaiskasvatuksen johtohenkilöt ovat kaikki varhaiskavatuksen ammattilaisia ja olleet työssä myös lapsirymissä. Meillä on hyvä käsitys arkityöstä ja sen vaativuudesta, Aalto-Ropo toteaa.

Elinan nimi on muutettu, koska omalla nimellä esiintyminen voisi vaikuttaa haitallisesti hänen työmahdollisuuksiinsa.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän