Koti Pääuutiset Kaupunki avaa ovia vessapassilaisille – mahdollisuus on avoin myös yrityksille

Kaupunki avaa ovia vessapassilaisille – mahdollisuus on avoin myös yrityksille

0
Kunnantie 1:n henkilökuntavessa on nyt vessapassin omaavien käytössä. Jarkko Lignell kiinnitti asiasta kertovan tarran oveen.

Kangasalan kaupunki ottaa asiakaspalvelupisteissä käyttöön Vessapassin. Ensimmäinen asiasta ilmoittava tarra kiinnitettiin viime viikolla kaupunginvirasto ykkösen ikkunaan.

– Kun Vessapassia vilauttaa neuvontapisteen asiakaspalvelijalle, hän opastaa henkilön lähimpään vessaan, joka muutoin on vain henkilökunnan käytössä, kaupungin hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola selvittää käytäntöä.

Henkilökuntavessan lisäksi yritykset ja yhteisöt voivat sallia vessapassilaisen käynnin esimerkiksi inva- tai maksullisessa asiakasvessassa.

Myös monet festarit ovat ottaneet Meillä käy Vessapassi -tarran käyttöön.

Passin tarkoituksena on helpottaa suolistosairaiden mahdollisuutta päästä pikaisesti vessaan.

– Mahdollisuutta voi verrata esteettömyyteen. Sairaus on meidän ramppimme eli este kulkemiselle, Vessapassin omaava Jarkko Lignell sanoo.

Hän on tyytyväinen oman kotikuntansa ottamasta askeleesta.

– Kangasala on toinen kunta Ylöjärven jälkeen, joka huomioi Vessapassin. Nämä kunnat toimivat hyvinä esimerkkeinä helpottamalla sairastuneiden elämää, Crohn ja Colitis -yhdistyksen puheenjohtajana toimiva mies kiittää.

Kangasala ottaa passin käyttöön virastoissaan, kirjastoissa ja terveyskeskuksissa. Samaa suositellaan myös niille kaupunkikonsernin tytäryhtiöille, joille se soveltuu. Idea on vapaa käytettäväksi. Yhdistys tiedottaa palvelua tarjoavista tahoista, joten vessapassitarra on yrityksillekin hyvä imagolisä.

– Halutessaan näkyvyyttä saa myös Vessapassin virallisella Facebook-sivulla, Lignell mainitsee.

Kaupungin päätös perustuu Kangasalan sosialidemoraattisen valtuustoryhmän tekemään aloitteeseen.

Minkään pienen porukan elämänlaadun parantamisesta ei ole kyse, sillä Suomessa on lähes 50 000 IBD-diagnoosin (tulehduksellinen suolistosairaus) saanutta henkilöä. Joka vuosi tehdään yli 2 000 uutta diagnoosia.

Pikainen vessan tarve koskee myös lukuisia muita, esimerkiksi neurologisia sairauksia tai syöpää sairastavia. Suoliston tai rakon toiminnallinen häiriö voi vaatia kymmeniä vessakäyntejä vuorokaudessa. Tämä edellyttää kulkureittien valitsemista vessapaikkojen mukaan.

Vessapassi kuuluu Crohn ja Colitis -yhdistyksen lisäksi Gynekologinen potilasjärjestö Korennon, Colores ry:n, Neuroliiton, Syöpäjärjestöjen ja Suomen sklerodermayhdistyksen jäsenetuihin.

Jarkko Lignell sai colitis ulcerosan eli haavaisen paksusuolen tulehduksen diagnoosin 29-vuotiaana.

Lignellin olo vaihtelee hankalasta lähes normaaliin, eivätkä sairauden vaiheet välttämättä noudata mitään kaavaa. Esimerkiksi työpaikan vaihtuessa hän ei tuntenut itseään stressaantuneeksi, mutta suolisto päätti vaatia pari kortisonikuuria.

– Turhaan ei sanota, että suolisto on toiset aivomme.

Diagnoosin saaneita hän kehottaa keskittymään itsensä hoitamiseen, ei syiden etsimiseen.

– Pahinta on harhautua epämääräisille nettisivustoille lukemaan karmaisevia tarinoita.

Lignell muistuttaa, että Crohn ja Colitis -yhdistyksen sivuilla on viimeisintä ja tutkittua tietoa. Muutenkin hän suosittelee lämpimästi yhdistykseen liittymistä, eikä vähiten vertaistuen saamiseksi.

Kommentoi

Kirjoita kommenttisi
Kirjoita nimesi tähän